Tiimimme selvittää keinoja, joiden avulla vuorovaikutuksen osanottajat saavuttavat yhteisymmärryksen rakentamalla ja tulkitsemalla toimintoja ja laajempia toimintajaksoja. Tutkimme, kuinka vuorovaikutuksen osanottajat luovat keskinäisen ymmärryksen siitä, mitä ollaan tekemässä: millaista toimintajaksoa ollaan parhaillaan rakentamassa ja millaisen teon keskustelukumppani teki. Tarkastelemme myös keinoja, joilla mahdollisia yhteisymmärryksen murtumia ennakoidaan ja käsitellään keskustelussa. Pyrimme lisäämään tietoa siitä, millaiset kielelliset ja keholliset toimintatavat ovat yhteisiä kielille ja kulttuureille ja millaisia eroja ja kielten ja kulttuurien välillä on. Tiimin keskeisiä tutkimuskohteita ovat seuraavat.

Tutkimme yhteistyössä FiDiPro-hankkeen kanssa multimodaalisia käytänteitä, joiden avulla vuorovaikutuksen osanottajat rakentavat vuorovaikutuksensa ja hoitavat tehtävänsä rutiinimaisissa asiointitilanteissa. Tarkasteltavana ovat erityisesti asioinnit kioskilla ja muunlaisissa kaupantekotilanteissa. Eri kielillä käytyjä ostotilanteita analysoidaan näkökulmina toimintojen ja toimintajaksojen multimodaalinen rakentaminen, tilanteiden kaupallinen tarkoitus ja konkreettisten tuotteiden käsittely. Toisenlainen institutionaalinen vuorovaikutustilanne ovat eduskunnan täysi-istunnot, joista tutkitaan kansanedustajien keinoja aloittaa ja muotoilla puheenvuoronsa ja tulkita puheenvuoroja. Tutkimus on kohdistunut myös imperatiivimuotoisiin vuoroihin keinona ohjailla toisen vuorovaikutustilanteen osanottajan toimintaa. Tutkimus on kohdistunut kymmeneen eurooppalaiseen kieleen, ja aineistona on ollut sekä erilaisia institutionaalisia että arkipäiväisiä vuorovaikutustilanteita. Tutkimus on julkaisuvaiheessa.

Tutkijat: Elizabeth Couper-Kuhlen, Marja Etelämäki, Trine Heinemann, Aino Koivisto, Camilla Lindholm, Jan Lindström, Lorenza Mondada, Liisa Raevaara, Mirka Rauniomaa, Giovanni Rossi, Marja-Leena Sorjonen, Melisa Stevanovic, Eero Voutilainen.
Yhteistyökumppanit: Barbara Fox (Boulderin yliopisto), tutkijoita Belgiasta, Japanista, Ruotsista, Saksasta, Suomesta, Tanskasta ja USA:sta.

Tutkimme keinoja, joilla jokin puhejakso on rakennettu responsiiviseksi toiminnoksi (vastaukseksi), ja niitä episteemisiä ja affektiivisia asennoitumistapoja, joita eri kielet ja kulttuurit ovat konventionaalistaneet. Pyrimme näin ymmärtämään paremmin, millaisia laajempia systeemejä vastauskeinot muodostavat ja miltä osin eri kielten vastauskeinot ovat samankaltaisia, miltä osin ne taas eroavat toisistaan. Olemme mukana vertailevassa tutkimuksessa, jossa tarkastellaan useisiin kieliin lainattua vastaussanaa (’okei’). Tutkimme myös sitä, kuinka eri kielissä ilmaistaan, että puhujan kognitiivinen tila on muuttunut (esim. puhuja on juuri tajunnut tai muistanut jotakin); aiheesta on ilmestynyt erikoisnumero, ja suomea koskeva tutkimus jatkuu edelleen. Tehtäviltään yleisten ja abstraktien vastauskeinojen alueella tutkimus suomen kielen no-partikkelista jatkuu; samoin jatkuu tutkimus vastauksista kysymyksiin. Tutkimus tavoista muokata toimintoja vuoronalkuisten partikkelien avulla kansainvälisessä 15 kieltä käsittävässä tutkimuksessa (Euroopassa, Aasiassa ja Australiassa puhuttavia kieliä) on raportointivaiheessa.

Tutkijat: Auli Hakulinen, Elizabeth Couper-Kuhlen, Trine Heinemann, Aino Koivisto, Maija Lepola, Marja-Leena Sorjonen, Heidi Vepsäläinen.
Osanottajat: tutkijoita Australiasta, Brasiliasta, Hollannista, Japanista, Puolasta, Ranskasta, Ruotsista, Sveitsistä, Tankasta, USA:sta.

Tavoitteena on saada systemaattista tietoa korjauskäytänteistä, jotka ovat keskustelijoiden keskeinen resurssi saavuttaa intersubjektiivinen ymmärrys, kun keskustelussa syntyy puheen tuottamisen, kuulemisen tai ymmärtämisen ongelmia. Tarkastelemme korjauskäytänteitä sekä symmetrisissä että epäsymmetrisissä vuorovaikutustilanteissa. Tutkimme vastaanottajan esittämien korjausaloitteiden systeemiä suomessa ja analysoimme ongelmanlähteiden ja korjauskäytänteiden suhdetta. Olemme erityisesti kiinnostuneita korjauksen aloittamisen ja muunlaisten toimintojen aloittamisen suhteesta. Tutkimuksen fokuksena on ollut jo jonkin aikaa toistaminen ja sellaisten toimintojen leikkauspiste, jotka tähtäävät yhteisymmärryksen ongelmien poistamiseen ja jotka kyseenalaistavat sen, mitä edellinen puhuja sanoi. Toinen keskeinen tutkimuskohde ovat korjauskäytänteet epäsymmetrisissä keskusteluissa, mukaan lukien osanottajat, joilla on rajalliset resurssit viestiä, kuten afaatikot, dementikot tai osanottajat, joilla on kuulolaite.

Tutkijat: Markku Haakana, Salla Kurhila, Minna Laakso, Niina Lilja, Camilla Lindholm, Marjo Savijärvi, Inkeri Salmenlinna, Marja-Leena Sorjonen.
Yhteistyökumppanit: Jan Svennevig (Oslon yliopisto), Jeffrey Robinson (Portland State University)

Erilaisista tilanteista olevien aineistojen avulla tutkimme vuorovaikutuskeinoja, joiden avulla vuorovaikutuksessa opitaan ja keinoja, jotka edistävät oppimista. Yhteisessä hankkeessa taiteilijoiden kanssa tutkimme resursseja, joita nuorille tarkoitettu teatterintekemisen kesätyö tarjoaa nuorille oppia kielellisiä ja vuorovaikutustaitoja. Koulukontekstissa tutkimme puolestaan kielellisen normatiivisuuden yhteistyönä tapahtuvaa rakentamista arabiankielisessä luokkahuoneessa. Toisen kielen oppimisen alueella olemme aloittaneet hankkeen, joka etsii keinoja tukea kielenoppimista ja kielenkäyttöä monietnisissä työpaikoissa. Aineistoa kerätään helsinkiläisellä sairaalaosastolla, ja esimerkiksi sairaanhoitajien keinoja ilmaista ammatti-identiteettiään kielellisesti tutkitaan.

Tutkijat: Laura Ihalainen, Salla Kurhila, Inkeri Lehtimaja, Irina Piippo, Liisa Raevaara, Marjo Savijärvi, Tomi Visakko.
Yhteistyökumppanit: Charles Antaki (Loughboroughin yliopisto), Paul Drew (Loughboroughin yliopisto), Johanna Komppa (Helsingin yliopisto), Jan Svennevig (Oslon yliopisto), Srikant Sarangi (Aalborgin yliopisto)

Tutkimme digitaalisten artefaktien ja materiaalisen ympäristön seurauksia erityyppisille vuorovaikutustilanteille. Tarkastelemme tapoja, joilla perheen jäsenet pyrkivät poistamaan jännitteitä, joita syntyy siitä, kuinka viettää perheaikaa, kun on yhä enemmän samanaikaisia toimintoja. Toisen kielen oppimisessa tutkimme sekä teknologisten että inhimillisten resurssien käyttämistä keinoja luoda kielenoppimisympäristöjä.

Tutkijat: Ilkka Arminen, Lari Kotilainen, Salla Kurhila, Mika Simonen
Yhteistyökumppanit: Niina Lilja (Tampereen yliopisto), Paul Seedhouse (Newcastlen yliopisto), LanCook-hankkeen tutkijat

Tutkimme vuorovaikutuskeinoja ja intersubjektiivisuuden saavuttamista tilanteissa, joissa osanottajien vuorovaikutusresurssit ovat epäsymmetriset, sekä hoitotilanteissa että arjen tilanteissa esimerkiksi perheessä. Afaattisen puhujan vuorovaikutusresursseista ja -käytänteistä tehdään sekä hoito- ja kotikäytänteitä vertailevaa että yhteen kontekstiin keskittyvää tutkimusta. Meneillään olevassa dementiaa käsittelevässä projektissa on kerätty laaja aineisto ruotsinkielisessä hoitokodissa, ja tähän mennessä on tutkittu responsiivisia toimintoja, osallistumista toimintoihin ja ruotsin ja suomen kielen vuorovaikutusta hoitokodin arjessa.

Tutkijat: Salla Kurhila, Minna Laakso, Camilla Lindholm, Inkeri Salmenlinna.