Seuraavaksi professori Anssi Peräkylä esitteli hänen tekeillä olevaa tutkimussuunnitelmaansa otsikolla Facing narcissism: grandiosity and vulnerability of the self in the social world. Tutkimuksella voisi esimerkiksi lisätä ymmärrystä persoonallisuushäiriöistä ja vuorovaikutuksellisista toimintahäiriöistä.

Professori Marja-Leena Sorjonen lopetti seminaarin ja puhui otsikolla On the temporal flexibility of progress. Hän esitteli muun muassa vuorovaikutusta fiktiossa Raid-televisiosarjan avulla. Sorjonen halusi painottaa huippuyksikön viimeisessä WiP-seminaarissa, että kaikilla on erinäisiä töitä kesken koko ajan (work in progress) ja että niiden kaikkien tulisi antaa kukoistaa.

Masha Khachaturyan tarkasteli tunnistamiseen liittyviä deiktisiä keinoja esitelmässään Recognitional deixis in interaction: Between context presupposing and context creating. Hän tarkasteli ensin aihetta teoreettisesti ja sitten manon kielen kahden demonstratiivin kautta.

Katariina Harjunpää ja Kimmo Svinhufvud esittelivät leipomovuorovaikutusta seminaarin viimeisessä esitelmässä Low morals, weak self-control and altruism at the bakery. Harjunpään ja Svinhufvudin aineistossa suomalaisista leipomoista ilmenee, miten ostopäätöksen yhteydessä voidaan tuoda esiin esimerkiksi moraaliin, itsekuriin ja epäitsekkyyten liittyviä seikkoja.

Seuraavaksi puhui Pentti Henttonen aiheesta Experimental investigations of ambivalent storytelling. Henttonen kävi esityksessään läpi muun muassa kognitiivista ambivalenssia, miten ambivalenssia voidaan mitata ja voiko samaan aikaan tuntea sekä positiivisia että negatiivisia tunteita.

Seminaarin lopetti Jarkko Niemi, joka kertoi tutkimuksestaan otsikolla Building customer trust in business-to-business sales interaction. Niemi esitteli, kuinka tietyt myyjien käyttämät tekniikat johtavat parempaan luottamukseen asiakkaan ja myyjän välillä huolimatta siitä, kuinka tunnettu myyjän edustaman yrityksen brändi on.

Seuraavaksi huippuyksikön tohtorikoulutettava, Aurora Guxholli, puhui aiheesta Therapist’s non responses to patient’s emotional talk sekä empatiasta psykoterapiassa. Guxholli keskusteli empatian universaaliudesta ja siitä, onko olemassa sosiaalisia ja kulttuurisia implikaatioita, jotka vaikuttavat empatian ilmaisuun. Hänen tapaustutkimuksensa oli albanialainen psykoterapiaistunto. Guxholli käyttää keskustelunanalyysia, etnografiaa sekä haastatteluja tutkimusmenetelminä.

Viimeinen esittelijä oli huippuyksikön postdoc-tutkija, Mika Simonen. Hänen uusi nelivuotinen tutkimusprojektinsa nimike on Greetings in dog-human interaction. Simonen esitteli videomateriaalia eräästä koirien genetiikkatutkimuksesta ja puhui siitä, miten koirat ovat aktiivisia osanottajia ihmisten vuorovaikutuksessa. Videomateriaalin avulla Simonen näytti miten tervehdykset ihmisten ja koirien välillä ovat emotionaalisesti korostettuja hetkiä koirille, ja puhui siitä, miten tervehdykset ovat lajien välisiä rituaaleja.

Seuraavaksi puheenvuoron sai Liisa Raevaara, joka esitteli teatteriharjoitusten vuorovaikutusta käsittelevää tutkimustaan Enacting participants and enacted characters on stage. Esityksessä pohdittiin, kuinka osallistujien episteeminen ja deonttinen asema näkyy roolihahmoista puhuttaessa ja kuka omistaa roolihahmot. Tutkimuksessaan Raevaara tarkastelee, millaisin kielellisin ja kehollisin keinoin roolihahmoihin viitataan.

Viimeisenä tutkimustaan esittelivät Kimmo Svinhufvud, Katariina Harjunpää ja Lorenza Mondada otsikolla Openings in shop encounters. He ovat jakaneet asioimistilanteiden aloitukset kolmeen kategoriaan: sujuvaan (smoot), viivästyneeseen (delayed) ja poikkeavaan (deviant). Svinhufvud, Harjunpää ja Mondada näyttivät esimerkkejä sujuvista ja viivästyneistä aloituksista. Aloituksen viivästys saattaa johtua esimerkiksi siitä, että myyjä parhaillaan tekee jotakin asiakkaan astuessa liikkeeseen. Sujuvissa tapauksissa asioimistilanteen aloitus toimii koordinoidusti.

Daria Bahtina-Jantsikene puhui aiheesta Establishing common ground in multilingual interaction: the role of meta-communicative strategies and effects of familiarity. Meneillään olevassa tutkimuksessaan hän käsittelee sitä, millaisilla keinoilla monikielisissä keskusteluissa rakennetaan yhteistä maaperää ja esimerkiksi selviydytään tehtävän ratkaisemisesta yhdessä.

Kolmantena puhujana kuultiin Lorenza Mondadaa aiheesta Multiple temporalities of language and body interaction. Hän käsitteli multimodaalista eli ei-kielellistä litterointia ja havainnollisti aihetta esimerkiksi katkelmilla apinoiden käyttäytymisestä ja sen litteroimisesta.