Sivuston Vapaa ultrafiltteri kommentit

Matti Nelimarkka on kommentoinut merkintääa Viikottainen todistus

Matti Nelimarkka — Sun, 21 Sep 2008 22:20:15 +0000

Hmm… Voisinpahan toki lisätä että emme ole ainoita kirjoittajia tuolle hankkelle. Tällä hetkellä kirjoituksessa on ollut mukana ainakin neljä eri ihmistä; minun lisäkseni siis oikeita matemaatikkoja.

Idea kehittämisessä olen mukana, mutta enemmänhän tuo on sisältö syntyy ryhmätyön kautta.

Suviko on kommentoinut merkintääa It’s dead, Jim.

Suviko — Sun, 07 Sep 2008 17:02:16 +0000

Mutta tämä on juuri se tapa parantua perfektionismista. Musta ei tarvitse perustaa uutta blogia väkisin ja haudata vanhaa vaan muuttaa vain pikkasen kurssia. Mutta teet niin kuin hyvälle tuntuu. Kerro täällä uusi osoite, jos muutat blogia pitämään jonnekin muualle kuin yliopiston serverille?

erkki on kommentoinut merkintääa It’s dead, Jim.

erkki — Sun, 07 Sep 2008 08:03:57 +0000

No höh, mä luin niin mielellään näitä sun juttujas. Ja pitää paikkansa, sun jutut oli korkeaa tasoa. Ihmettelinkin, että miten sä oot muka luonnontieteilijä ja kynä pysyy silti noin hyvin kourassa :) .. mene lehteen töihin.

Janne Korhonen on kommentoinut merkintääa Vapaan ultrafiltterin paluu

Janne Korhonen — Thu, 26 Jun 2008 08:58:51 +0000

Kiitos linkistä, näyttää oikein kiinnostavalta blogilta, enkä ollut törmännyt siihen aikaisemmin. Pitääpä laittaa feedi seurantaan.

Marja on kommentoinut merkintääa Vapaan ultrafiltterin paluu

Marja — Thu, 26 Jun 2008 05:51:51 +0000

Jos et ole vielä tutustunut, niin vilkaisepa http://matikanope.blogspot.com/
Janne kirjoittelee lukion matematiikan ja tietotekniikan lehtorin viransijaisen näkökulmasta.

Janne Korhonen on kommentoinut merkintääa Hieman laskennan vaativuusteoriasta

Janne Korhonen — Fri, 30 May 2008 17:52:27 +0000

Iso-O ja maksimiaikavaativuudet ovat käytännön algoritmiikassa ne keskeisimmät työkalut. Lähinnä niitä käytetään oikeiden algoritmien analysointiin, eikä ajatella Turingin koneiden tasolla.

Turingin koneet ovat sitten jo korkeamman abstraktiotason työkalu, ja niiden tarkoituksena on tarkastella laskennan vaativuusteoriaa yleisesti. Deskriptiivinen kompleksisuusteoria (ja myöskin piirivaativuusteoria) ovat sitten esoteerisempia tapoja lähestyä samojan kysymyksiä.

Jukka Väyrynen on kommentoinut merkintääa Hieman laskennan vaativuusteoriasta

Jukka Väyrynen — Tue, 27 May 2008 09:41:18 +0000

Hei!

Olen teoreettisen fysiikan opiskelija mutta kiinnoistuin jo lukiossa laskettavuudesta kun luin Art Housen julkaiseman elämäkertakirjan Kurt Gödel – Elämä ja matematiikka. Kirjassa on paljon mielenkiintoista asiaa pinnallisesti ja eräs mieleenpainuvimmista oli Turingin kone.

Valitettavasti en ole opinnoissani törmännyt sen kummemmin logiikkaan kuin algoritmiteoriaankaan, mutta ajattelin lukea niitä yliopistolla heti kun pääaineeltani ehdin :)

Lähinnä netissä blogeja ja satunnaisia tiedonmurusia keräämällä olen oppinut iso-O-notaation ja laskemaan eri algoritmien maksimiaikavaatimuksia, mutta näin harrastelijapohjalta varsinkin teoreettiset tiedot ovat aika vähissä.

Pääainehan määrää sen mitä opiskelee ja teoreettisen fysiikan ja laskettavuuden naittaminen onnistunee vain kvanttitietokoneiden tutkimisessa – ehkäpä joskus keskitynkin niihin.

Janne Korhonen on kommentoinut merkintääa Niin mitäs se matematiikka nyt onkaan?

Janne Korhonen — Tue, 06 May 2008 16:26:25 +0000

Sampo: Jooh, olet kyllä ihan oikeassa. Ajattelin taas selkeästi liian kapea-alaisesti tuota kohtaa kirjoittaessani. Välillä on hyvä saada muistutusta siitä, että pitäisi toisinaan leikkiä myös oman hiekkalaatikonsa ulkopuolella.

Sampo Smolander on kommentoinut merkintääa Niin mitäs se matematiikka nyt onkaan?

Sampo Smolander — Tue, 06 May 2008 08:14:03 +0000

“[Matematiikan] päälle rakentuu käytännössä kaikki ihmiskunnan luonnontieteellinen ymmärrys.”

No jaa no, sanoisin että esimerkiksi Darwinin evoluutioteoria ei rakennu matematiikan päälle, ja se on yksi suuria, suurimpia, luonnontieteiden edistysaskelia. (Ellei sitten ajatella että matematiikalla oli rooli tutkimusmatkalla laivan navigoinnissa. Mutta sitten voitaisiin ajatella myös että matematiikalla oli rooli tutkimusmatkan budjetin kirjanpidossa.) Modernimpi evolutiikka toki harrastaa laskentoa paljonkin, mutta modernimmassakin evoluutioteoriassa on suuria edistysaskelia, kuten endosymbioositeoria, joihin en liittäisi matematiikkaa.

Lisääkin esimerkkejä biologian, geologian ja maantieteen, ja kemiankin, “vähämatemaattisista” virstanpylväistä löytyy.

Kuten vaikka mannerliikunta (modulo navigointi). Se on minusta muutenkin hämmästyttävä tapaus, Wikipedian mukaan mannerliikuntateoria tuli yleisesti hyväksytyksi aivan yllättävän myöhään:

http://en.wikipedia.org/wiki/Continental_drift

Mitähän ihmiset ovat silloin ajatelleet? Suhteellisuusteoria? Mmjoo. Kvanttimekaniikka? Mikäs siinä. Mantereet voivat liikkua, vaikkakin hyvin hitaasti? No en usko!

Suviko on kommentoinut merkintääa Niin mitäs se matematiikka nyt onkaan?

Suviko — Tue, 06 May 2008 07:05:20 +0000

“Soveltamiseen suuntautuneenpia ihmisiä voisi myöskin kiinnostaa, jos niitä opittuja käsitteitä oikeasti sovellettaisiin johonkin lukiossa, eikä vain leikkitehtävien tasolla.”

Jep. Hitsi, kun olisin tajunnut lukiossa jo mikä merkitys tilastotieteellä tulee vielä elämäsäni valtsikalaisena olemaan. :)