Ylioppilaskunnan lakisääteinen tehtävä on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, edistää heidän erinäisiä pyrkimyksiään sekä valita opiskelijoiden edustajat yliopiston hallintoelimiin. Muitakin tehtäviä on, mutta ne eivät ole tässä yhteydessä olennaisia. Jatko-opiskelijat kaipaisivat ylioppilaskunnalta lähinnä tiedotusta ja edunvalvontaa. Ylioppilaskunta voi kuitenkin valita, missä määrin se näitä heille tarjoaa, sillä jatko-opiskelijoille ylioppilaskunnan jäsenyys on vapaaehtoinen.
Oletetaan, että HYY haluaisi toimia myös jatko-opiskelijoiden edunvalvojana. Kuinka sen silloin kannattaisi toimia? Itse lähtisin siitä, että yhteisjäsenyys Helsingin yliopiston tieteentekijöissä ja HYYssä tehtäisiin helpoksi ja houkuttelevaksi. Lisääntyneillä jäsenmaksutuloilla palkattaisiin järjestöjen yhteinen toimintasihteeri, jonka tehtävät koostuisivat jatko-opiskelijoiden sekä yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä olevien perustutkinto-opiskelijoiden edunvalvonnasta. Lisäksi perustettaisiin uusi (verkko-) lehti, joka aidon jäsenlehden tavoin keskittyisi asioihin, jotka koskevat HYYn jäseniä opiskelijoina.
Yhdessä tehtävistään ylioppilaskunnan on joka tapauksessa edustettava myös jatko-opiskelijoita riippumatta siitä, miten se muissa tehtävissä valitsee. Hallinnon opiskelijaedustajat edustavat kaikkia yliopiston opiskelijoita, joten ylioppilaskunta ei voi tehdä valinnoissa eroa sen välillä, onko hakija tai ehdokas ylioppilaskunnan jäsen vai ei.
Helsingin yliopistossa jatko-opiskelijoita on noin 15% kaikista opiskelijoista. Jos heitä kohdellaan tasavertaisesti perustutkinto-opiskelijoiden kanssa, tulisi jatko-opiskelijoille taata ainakin sopuvaaleissa edustus tiedekuntaneuvostoissa ja kollegiossa. On kuitenkin huomattava, että vasta hyväksytyn strategiansa mukaan Helsingin yliopisto “keskittyy korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen.” Jos tuo kirjaus pitää paikkansa, ovat kaikista opiskelijoista nimenomaan jatko-opiskelijat niitä, joiden mukanaolo yliopiston päätöksenteossa on kaikkein tärkeintä.
Kommentteja: 4
Tuota, luulisi että aloitteen jatko-opiskelijatoiminnasta pitäisi pääosin tulla jatko-opiskelijoiden suunnalta? Ei kai perusopiskelijat oikein edes hahmota jatko-opiskelijoiden elämää ja tilannetta, ja kun HYY kai pyörii perusopiskelijoiden ja muka-opiskelijoiden pyörittämänä, mitä he voisivat jatko-opiskelijoiden eteen tehdä, kun asia ei heille ole tuttua?
Tietysti homma on vähän muna-kana, kun HYY ei tarjoa jatko-opiskelijoille oikein mitään, niin miksipä jatko-opisjelijat haluaisivat toimia HYY:ssä. Ehkä pitäisi ensin ylipäätään saada aikaan kunnollista jatko-opiskelijatoimintaa, ja ehkä HYT olisi oikea paikka sen aloittamiseen? Sitten kun toiminta olisi jo tukevalla pohjalla, voisi tiedustella HYY:n intoa ottaa se suojiinsa.
Sampo: Noinhan sen ehkä periaatteessa tulisi olla. Toisaalta Helsingin yliopiston tieteentekijöihin kuuluu yhtensä vain (hieman?) toista tuhatta jäsentä, kun taas HYYn jäseninä jatko-opiskelijoita on toistaiseksi noin 2000. HYY on siis tällä hetkellä paras lafka Helsingin yliopiston jatko-opiskelijoita edustamaan.
Yhteensä jatko-opiskelijoita on Helsingin yliopistossa reilut 5000, joten mikään taho ei vielä edusta heitä kovin hyvin.
Jouni: No en ihan pysy mukana, että miten johdat siitä, että HYY:llä on tuo määrä jatko-opiskelijoita jäseninä, sen että HYY olisi paras lafka heitä edustamaan. Tai no, kyllä se minunkin mielestäni ehkä olisi, jos HYY siitä edustamisesta innostuisi.
Mutta kyllä näkisin, että jatko-opiskelijoiden pitäisi ihan itse järjestäytyä jotenkin, ja sitten kun olisi jonkinlaista, vaikka aluksi epävirallista mutta de facto kansan rivien luottamusta nauttivaa, edustajaa, niin alkaa neuvotella toiminnasta edes jonkin tahon kanssa.
Sampo: Syy on lähinnä se, että HYYllä on resursseja tehdä asioita ja sillä on myös kokemusta vastaavan toiminnan käynnistämisestä. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden etujärjestö Tsemppi perustettiin pitkälti juuri HYYn voimin, ja siinä samassa HYYn oma kv-toimintakin laajeni merkittävästi.
Jatko-opiskelijoiden tilanne muistuttaa monin tavoin ulkkareita. He ovat liian hajanainen ja vähän aikaa yliopistolla viipyvä ryhmä järjestäytyäkseen omin voimin. Lisäksi yliopisto on jo niin tehokkaasti läänitetty eri etujärjestöjen kesken, ettei uusilla järjestöillä ole menestymisen mahdollisuuksia, jos joku olemassa oleva ei lähde hommaan mukaan. Siksi jatko-opiskelijoiden järjestäytymisen on käytännössä pakko tapahtua joko HYY- tai HYT-vetoisesti.