Viimeisen kurssikerran tehtävänä oli hakea tietokantoja kiinnostavasta aiheesta ja tehdä niiden perusteella kaksi karttaa. Valitsin aiheekseni EU:n kasvihuonekaasupäästöt.
Avasin valtioiden valtiorajat sisältävän karttapohjan MapInfoon, jonka olin ladannut valmiiksi Nartural Earthista. Koska halusin meret sinisellä, Arttu auttoi lataamaan myös toisen pohjakartan. Pohjakartan mukana oli myös dataa valtioiden asukasluvuista ja monista muista tiedoista. Kasvihuonekaasupäästöt sain Greenhouse gas emissions by industries and households -tietokannasta Eurostat yearbookista. Muokkasin Excelissä taulukon sopivaan muotoon ja avasin sitten MapInfossa. Yhdistin kasvihuonepäästötiedot valtiotietokantaan lisäämällä sarakkeen. Yritin tehdä tämän ensin SQL Select -toiminnolla, mutta tällä tavalla joidenkin valtioiden tiedot hävisivät. Ilmeisesti siis kyseisen työkalun käyttö on minulle vielä vaikeaa. Lisäsin uuden sarakkeen, johon suhteutin kasvihuonekaasupäästöt asukaslukuun, koska absoluuttisten arvojen vertailu ei ota huomioon sitä, kuinka suurelle joukolle hyödykkeitä tuotetaan. Absoluuttisia arvoja tarkasteltaessa EU-maiden suurimmat päästöt tulevat järjestyksessä Saksasta, Iso-Britanniasta, Puolasta ja Ranskasta. Tämän voisi ennustaa myös Anna Huusarin kartasta, jossa on kuvattu energian kokonaiskulutusta ja uusiutuvan energian kulutusta Europan maissa. On huomattava, että kartallani Ranska on alimmassa luokassa suuren väkilukunsa vuoksi, vaikka sen päästöt ovat EU:n neljänneksi suurimmat. Kolmelle muulle muuttujalle (terveet elinvuodet 65 ikävuoden jälkeen, korkeakoulutettavat ja innovatiivisuus) tein samat vaiheet saadakseni ne erillisestä Excel-tiedostosta valtiotietokantaan MapInfoon.
Tämän jälkeen loin kaksi erilaista karttaa Create Thematic Map -toiminnolla. Valitsin kasvihuonekaasupäästöjen luokittelutavaksi luonnolliset luokkavälit ja valitsin neljä luokkaa. Tekemäni koropleettikartta kasvihuonekaasupäästöjen määristä yhtä asukasta kohti on molemmissa lopullisissa kartoissani. Ensimmäiseen karttaan laitoin päälle pylväsdiagrammeilla jäljellä olevien terveiden elinvuosien määrän 65-vuotiailla. Toiseen karttaan laitoin pylväsdiagrammit, jotka kuvaavat innovaatioyritysten osuutta kaikista yrityksistä sekä korkeakoulutettavien osuutta väestöstä.
Minua kiinnosti yllä olevaa karttaa tehdessäni, voidaanko löytää selvää yhteyttä suurten kasvihuonekaasupäästöjen ja vähäisten terveiden elinvuosien välillä. Voisi olettaa, että alueilla, joissa kasvihuonepäästöt ovat runsaat, myös muita saasteita tuprutellaan ilmaan reippaasti. Nämä voisivat aiheuttaa hengityselimistön sairauksia tai muita ongelmia. Kuten arvelinkin, yhteyttä ei ole kartoilta nähtävissä, koska terveiden elinvuosien määrään vaikuttavat niin monet muutkin tekijät, kuten terveydenhuollon taso ja saatavuus, koulutus, perinnöllisyys ja monet muut tekijät. Kasvihuonekaasut ja erilaiset ilmansaasteet myös siirtyvät kaukokulkeumana maasta toiseen, joten maan omat päästöt eivät kerro kaikkea siitä, kuinka paljon alueen ilmassa on saasteita ja kasvihuonekaasuja.
Alempaa karttaa tehdessäni mietin, miten innovatiivisuus sekä korkeakoulutuksen määrä vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Koulutus ja innovatiivisuus voivat toisaalta luoda tuotteita, joiden valmistaminen ja käyttö aiheuttavat päästöjä. Toisaalta monet uudet ”vihreät” innovaatiot, kuten erilaiset puhdistusmenetelmät voivat vähentää päästöjä. Kartasta näkee, että siellä missä päästömäärä on suuremmissa luokissa, innovaatiotasokin on keskimäärin melko korkealla, ja toisaalta siellä, missä on pienemmät päästöt on keskimäärin vähemmän innovaatioita. Suoraa yhteyttä näiden tekijöiden korrelaatiosta saati kausaalisuhteesta ei voi karttani perusteella kuitenkaan vetää. Korkeakouluopiskelijoiden suhteellisissa määrissä ei ole kovin suurta eroa maiden välillä. Parempi muuttuja olisi voinut olla korkeakoulutettujen osuus. Iivari Laaksonen onkin tehnyt koropleettikartan korkeakoulutettujen osuudesta 30-34-vuotiaiden keskuudessa.
Kartoiltani on helposti vertailtavissa maiden välisten kasvihuonekaasupäästöjen määriä yhtä asukasta kohti. On myös huomattava, että kasvihuonepäästöjenkään vertailu ei ole kovin mutkatonta. Kartoiltani voi esimerkiksi huomata, että Pohjois-Euroopassa päästöjen määrä yhtä asukasta kohti on pääosin korkeampi kuin Etelä-Euroopassa. Tähän vaikuttavat pohjoisessa lämmityksestä aiheutuvat päästöt. Sen vuoksi onkin järkevintä vertailla samankaltaisissa olosuhteissa sijaitsevia maita. Esimerkiksi Viron päästöt asukasta kohti ovat huomattavasti suuremmat kuin naapurimaassa Latviassa. Saksan ja Ranskan välinen voimakas ero ei ole myöskään selitettävissä yksin lämmityskuluilla. Sonja Koiviston kartalta voi lukea maatalouden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määriä Euroopan valtioissa. Hänen kartaltaan nähdän, että maatalouden piirissä Ranskan päästöt ovat suurimmat, Saksan toiseksi suurimmat. Olisi mielenkiintoista vertailla näitä päästöjä väkilukuun suhteutettuna, jolloin Koiviston ja minun karttojani olisi helpompi vertailla.
Tehtäviä tehdessäni huomasin, että osasin jo melko hyvin käyttää MapInfon perustoimintoja. Esimerkiksi taulukoiden rakenteiden muuttaminen, teemakarttojen luominen, legendan muokkaaminen ja moni muu asia on hallussa. Isoin ongelmani on rutiinin puuttuminen, joten työ on kankeaa ja joudun tekemään välillä samoja asioita kahteen kertaan. Mikäli jonkin MapInfon työkalun kanssa tulee vastaan jokin odottamaton ongelma, osaan harvoin ratkaista sitä itse.
-Vilja
Lähteet:
Anna Huusari, Viikko 7. Viimeistä viedään. <http://blogs.helsinki.fi/anhu> Luettu 6.3.2017.
Sonja Koivisto, Kaikki loppuu aikanaan…<https://blogs.helsinki.fi/kosokoso/2017/03/02/kaikki-loppuu-aikanaan/#comment-2> Luettu 3.3.2017.
Iivari Laaksonen, 7.kurssikerta. <https://blogs.helsinki.fi/iilaakso/> Luettu 3.3.2017.
Eurostat yearbook, Greenhouse gas emissions by industries and households. < http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Greenhouse_gas_emissions_by_industries_and_households> Luettu 28.2.2017
Eurostat yearbook, Tertary education statistics. <http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Tertiary_education_statistics> Luettu 28.2.2017.
Eurostat yearbook, Healthy life years statistics. <http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Healthy_life_years_statistics> Luettu 28.2.2017.
Eurostat yearbook, Innovation statistics. <http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Innovation_statistics> Luettu 28.2.2017.
Natural Earth, Admin 0 – Countries. <http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/10m-admin-0-countries/> Ladattu 28.2.2017
Natural Earth, 1:50 Natural Earth I with Shaded Relief and Water. <http://www.naturalearthdata.com/downloads/50m-raster-data/50m-natural-earth-1/>