Olen aina silloin tällöin väitellyt Thomas Wallgrenin kanssa hänen kritiikittömästä ihailustaan Gandhia kohtaan. Gandhin ansiot Intian hajoamisessa kahtia sen itsenäistyessä eivät olleet vähäiset. Hänen näkemyksensä teknisten välineiden erityisestä haitallisuudesta ihmisten välisessä kanssakäymisessä ovat äärimmäisen kyseenalaisia puhumattakaan yleensä kulttuuria koskevista näkemyksistä. Gandhi ei kieltänyt ainoastaan tiedettä ja teknologiaa. Hän vastusti myös lääketiedettä ja koulutusta: hänen mielestään oli paras jättää valtavat intialaiset talonpoikien massat ilman koulutusta, joka ei tekisi heitä vähääkään onnellisemmiksi.
Tuoreessa kirjoituksessaan Wallgren siteeraa affirmatiivisesti Gandhia: modernin sivistyksen ongelma on siinä, että tiede, teknologia ja sosiaaliset insituutiot ovat niin hyviä, että ihmisten ei tarvitse olla hyviä. Minusta tämä on pikemminkin modernin elämän hyvä puoli, ja jos lauseen loppuosassa hyvyyden sijasta sanottaisiin esimerkiksi että ihmisiltä ei vaadita liikaa, niin voisin täysin yhtyä siihen. Gandhi edellytti ihmisiltä liikaa sellaisia ominaisuuksia joita heillä yksinkertaisesti ei ole eikä tule olemaan.
Silti ihmiset eivät ole pahoja vaan kohtuullisissa olosuhteissa suurin osa heistä on varsin hyviä. Wallgrenilais-gandhilaisessa ideaalimaailmassa ihmisiltä vaaditaan aivan liikaa ja lopputulos olisi lähinnä Khmer rouge-tyyppinen katastrofi . Tähän minusta viittaa selvästi vaikkapa seuraava sitaatti Gandhin Hindi swarajn Civilization-luvusta: “This civilization is irreligion, and it has taken such a hold on the people in Europe that those who are in it appear to be half mad. They lack real physical strength or courage. They keep up their energy by intoxication. They can hardly be happy in solitude. Women, who should be the queens of households, wander in the streets or they slave away in factories. …This civilization is such that one has only to be patient and it will be self-destroyed. According to the teaching of Mohammed this would be considered a Satanic Civilization. Hinduism calls it a Black Age. I cannot give you an adequate conception of it. It is eating into the vitals of the English nation. It must be shunned. Parliaments are really emblems of slavery. If you will sufficiently think over this, you will entertain the same opinion and cease to to blame the English. They rather deserve our sympathy. They are a shrewd nation and I therefore believe that they will cast off the evil. They are enterprising and industrious, and their mode of thought is not inherently immoral. Neither are they bad at heart. I therefore respect them. Civilization is not an incurable disease, but it should never be forgotten that the English are at present afflicted by it.”
Se mikä sai minut taas kerran pohtimaan tätä ,oli Thomaksen kirjoittama kolumni Tiede&Edistykseen, vanhaan Tutkijaliiton lehteen, jonka päätoimittaja itsekin olin joitakin vuosia, mutta joka nyt on kokonaan muuttunut epätieteelliseksi, kaikkia maailman sotkuisia filosofioita harrastavaksi lehdeksi (siten että tuo valistukseen viittaava nimi on todella irvikuva suhteessa lehden toiminta-ajatukseen). Thomas alkaa kolumninsa toteamuksella: ” Tukholman piraattioikeudenkäynti on kansainvälinen huippu-uutinen (tästä voimme olla faktuaalisesti eri mieltä) Googlen kylmäverisempi puhallus jää jostain syystä vähemmälle huomiolle. Seitsemän miljoonaa kirjaa on jo kopioitu ja otettu käyttöön kaupallisiin tarkoituksiin ilman minkäänlaista lupaa tekijöiltä (Älkää enää kysykö, miksi boikotoin Googlea)”. Tämän lisäksi Thomas boikotoi ainakin Facebookia, Microsoftia ja epäilemättä lukuisia muita suuryrityksiä jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. Niin ja tietysti matkapuhelimia ja tekstiviestejä. Read More »
Vanhana intellektuellilistojen laatijana olen kiinnostuksella tutustunut Lipposen listaan. Siinähän on tietysti uutuutena tämä anti-intellektuellien lista eli sellaisia henkilöitä jotka missään nimessä eivät ole Lipposen määrittelemässä mielessä intellektuelleja. Lipposen listan ongelmana on se, että hänen intellektuellimääritelmänsä on kovin subjektiivinen ja mielivaltainen. Per-Erik Lundhilla, Lauri Ihalaisella, Ulf Sundqvistilla tai Olli Rehnillä tuskin on intellektuellin asemaa vaikka heillä onkin vaikutusvaltaa ja he voivat olla älykkäitä sosiaalidemokraatteja. Leena Palotie tai Teija Tiilikainen ovat akateemisia henkilöitä, jolla ei ole ollut minkäänlaista intellektuellitoimintaa eli siis yleisiä kannanottoja oman alansa ulkopuolella (Tiilikainen on lisäksi ollut aktiivinen EU:n puolestapuhuja ja Lipposen apulainen, mikä ei lisää hänen intellektuelliansioitaan). Mauno Koivisto ei myöskään ole millään kriteereillä intellektuelli. Loka-Laitisen nimeäminen on Lipposen vastuulla. Epäilen kovasti sitä, että Lasse Lehtinen olisi todella Lipposen inhokkilistalla, mutta se jää nähtäväksi. Ehkä tämä liittyy siihen että Lipponen maksaa kalavelkojaan muille poliitikoille. Read More »
Olen tämän vuoden alkupuolella joutunut kahteen kertaan sensuurin (= tekstin laatuun perustumattoman julkaisukiellon) kohteeksi. Kummastakin on dokumentaatio kotisivuillani (www.valt.helsinki.fi/staff/jproos.htm). Ensin Tiede & Edistys lehti päätti olla julkaisematta vastaustani Panu Raatikaiselle joka kirjoitti hölmöyksiä evoluutiopsykologiasta lehteen, joka ei ole tullut tunnetuksi muutenkaan evoluutioteorian ymmärtämisestä. Tässä on se mielenkiintoinen erityispiirre, että olen ollut 1990-luvulla T&En päätoimittaja. Read More »
Sosiaalipolitiikan opiskelijayhdistys Stigma on saanut palauteautomaattiinsa kritiikkiä siitä, että laitoksen eräät opettajat suhtautuvat väheksyvästi opiskelijoihin. Esimerkkeinä siteerataan mm. Risto Eräsaarta ja allekirjoittanutta. Vastaan tässä omalta osaltani (totean kuitenkin, että jos Eräsaari todellakin on väittänyt, että laitoksen kvalitatiiviset gradut ovat huonoja, niin hän ei tiedä mistä puhuu). Read More »
blogit.hs.fi/politiikanvieraat/aihe/sosiaalitapaus!
Kirjoittelin blogeja sosiaalipolitiikasta ja Sata-komiteasta helmi-maaliskuussa 2008 Helsingin Sanomien vierailijana. Täytyy sanoa, että siinä suhteessa ajoitus oli täydellisen väärä, että Sata-komitea meni juuri tuolloin umpeen kuin simpukka: ilmeisesti siellä tehtiin täydellinen uutissulku niin että jäseniä kiellettiin jopa kertomasta komitean työstä taustajärjestöilleen! Mutta muuten tietysti oli ihan mukavaa kirjoittaa sosiaalipolitiikasta pikkuisen laajemmalle lukijakunnalle
Lähetinpä tällaisen elokuussa Helsingin Sanomien mielipidesivulle. Eivät julkaisseet. Olisikohan syynä se, että Hesarilla on iso taloudellinen intressi television menestykseen….
MUTTA kun valitin tätä Hesarin TV sivuillakin kommentoivalle Heikki Hellmanille niin tämäpä kertoi haluavansa julkaista jutun jälkikäteen ja vieläpä kommentoi kirjoitusta tämän päivän Hesarissa kertoen omasta kokeilustaan (viikonlopun yli) olla ilman TV:tä.
Eli juttu siis ilmestyi 16.9. Hesarin sunnuntainumerossa. Hieman lyhennettynä. Hesari on monipuolinen lehti! Read More »
Jyrki Nummi arvosteli Helsingin Sanomissa (19.8.2007) Benedict Andersonin ns. modernin klassikon (siitä on englanniksi ilmestynyt juuri uusi laitos) otsikolla ”Sanomalehti ja romaani loivat kansakunnan”. Hänhän ei tietenkään voi mitään otsikolle, mutta ainakin Andersonin näkemystä otsikko vastaa. Andersonin klassinen esimerkki ”kuvitellusta yhteisöstä” on se , kun ihmiset lukevat sanomalehtiään samanaikaisesti ja luovat näin ”kuvitellun” tai kuvitteellisen yhteisön. Minusta tämä on esimerkki itse asiassa hyvin konkreettisesta sisällöllisestä yhteisöllisyydestä, edellyttäen tietysti että ihmiset reagoivat suunnilleen samalla tavoin lukemiinsa uutisiin. Read More »
(Tätäkään Hesari ei julkaissut …)
Viime aikoina olen saanut yhtä ja toista julkisuutta Sanoma-mediassa, mutta mielipidesivu ei edelleenkään avaudu. Tässä viimeisin yritykseni, jolle ei ole löytynyt tilaa. Ymmärrän hyvin että aihe ei ole ajankohtainen ja käsittelytapakin väärä. Tasapuolisuuden nimissä on todettava että tänään (16.2.) ilmestyi kyllä samansuuntainen Ilkka Hakalehdon kirjoitus, mutta minusta omani on kyllä parempi… Read More »
Myönnän että Lasse Lehtisen yksityinen ja julkinen arvostelu ei ole kovin järkevää (ks. erityisesti www.lasselehtinen.net : Toveri tohtorin taisteluterveiset tai HS 13.2. J P Roos syytti Lasse Lehtistä lurjukseksi). Miehellä on julkaisukanavia ja kavereita. Ja hänhän osaa kirjoittaa (siis teknisesti: sain juuri viestin eräältä kirjailijalta, joka pahoitteli vain sitä, että olin unohtanut mainita että Lasse Lehtinen on WSOY:n huonoin kirjailija). Silti en voi sitään mille että juuri Lehtisen kaltaiset ns. demarit ovat niitä jotka ärsyttävät minua eniten. Periaatteettomat, kaikki SDP:n lähtökohdat kauan sitten unohtaneet. Yksi syy on toki se, että Lehtinen edustaa myös pahimmillaan tätä uutta väitöskirjakulttuuria: mitkä tahansa tekstit hyväksytään väitöskirjoina ainakin joissakin yliopistoissa kun niistä saa pisteitä ja rahaa. Itse asiassa eräät yliopistot voisivat ruveta maksamaan jotain pientä myös väitöskirjan kirjoittajille. No, niinhän ne itse asiassa tekevät: tohtorin arvo on kohtuullisen arvokas. Tosin Lehtinen tuskin enää pyrkii mihinkään virkaan, jossa tohtorin arvo on tarpeen. Read More »
(tätäkään Hesari ei julkaissut …)
Helsingin Sanomat on koko viime syksyn ajan kirjoittanut lastensuojelusta ja ja huostaanotoista erittäin yksipuolisesti. Ja mikä mielenkiintoisinta, koordinoinut mielipidesivun ja toimituksellisen materiaalin sisältöä erittäin tiukasti. Niinpä myös mielipidesivulla on päässyt läpi ainoastaan yhdensuuntaisia mielipidekirjoituksia. Tiedän tämän, koska olen, samoin kuin eräät tuntemani henkilöt, lähettänyt kirjoituksia lehteen ilman, että niitä olisi julkaistu. En myöskään usko, että minä ja kollegani olemme ainoita, jotka olisivat kirjoittaneet toisin kuin Helsingin Sanomien toimitus haluaa. Read More »
