Maisterintutkielmani Natiivin ja raskitetun härkäpavun vaikutukset vehnäleivän rakenteeseen ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin, on luettavissa Heldassa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/193724/Jutta_Varis_1775_2017.pdf?sequence=2
Kandidaatintutkielmassani kaivoin kirjallisuudesta tutkimuksia aiheesta, mitä tuoreus tarkoittaa erilaisilla elintarvikkeilla. Varis_Jutta_2014
En ole suuntautunut kirjailijaksi, vaan rakastan kokkaamista, maistelua ja kokeilua.
Intohimoni ruokaan kumpuaa jostakin lapsuuden mummolavierailuista. Sievin mummulla oli oma tyylinsä kokata. Sievin perinneruuat mutti ja herajuusto eivät meinanneet maistua kaikille sisarussarjassani. Niinpä mummu käytti meidät monella vierailukerralla hautausmaalla ja seisotti nälkäkiven viereen lukemaan 1865-1868 nälkävuosien aikana kuolleiden sieviläisten nimiä. Päätin, että nälkään en kuole ja ruokaa opettelen tekemään vaikka rikkakasveista. Tätä elämänfilosofiaa olen noudattanut. 17- kesäisenä valmistuin leipuriksi ja kävin Valamon luostarin yrttikurssin. 18- vuotiaana valmistuin kondiittoriksi ja 21- vuotiaana elintarviketeknikoksi. Teknikkotyöni tein mausteyrttien vaikuteaineista. Tarkastelin aihetta ruoka- ja lääkeaineiden välimaastosta.
Tein valmistuttuani töitä laadunvalvontalaboranttina Orion yhtymä Oyj Noiron aerosoliosastolla ja hurahdin kosmetiikan, hajusteiden ja pesukemikaalien ihmeelliseen maailmaan.
Kun äitiyslomasijaisuus päättyi, palasin koulunpenkille lukemaan biotieteitä, mutta solunjakautumisten pänttääminen sai vasta avioituneen rouvan haaveilemaan omasta perheenlisäyksestä ja niinpä teimme onnistuneen kloonauskokeen ja jäin palleroimaan pikkuistani muutamaksi vuodeksi kotiin.
Kun olin muutaman vuoden tehnyt töitä ympäristöanalytiikan ja metallikemian laadunvalvonnan parissa, sekä keksitehtaan aistilaboratoriossa, alkoi kesken jäänyt insinööritutkinto kaivella omaatuntoa ja lähdin lukemaan kemikaaliriskien hallintaa EVTEK:iin. Tuoreella tutkinnolla ja laatujärjestelmäkokemuksella pääsin Helsingin yliopiston Elintarviketieteiden laitokselle laboratoriomestariksi vastaamaan laatujärjestelmän päivityksestä ja laboratoriotarvikkeiden ja kemikaalien hankinnasta, varastoinnista ja asianmukaisesta hävityksestä.
Toimenkuvani on rönsyillyt kaikkeen mahdolliseen turvallisuusperehdyttäjästä tutkimusleipuriin ja suojelupäälliköstä aistilaboratorion ylläpitäjäksi. Kun aloitin elintarvikkeiden aistinvaraisen laadunvalvonnan kurssiavustajana, kyselin ensimmäisen kurssin jälkeen niin paljon, että professori Tuorila ehdotti, josko haluaisin suorittaa kurssin erillisopintoina. Ja minähän HALUSIN! Luin myös tilastotieteen kurssit, jotka olivat pohjavaatimuksena. Ja kun olin alkuun päässyt, aloin lukea lukion kemian ja biologian kursseja, että pääsin elintarviketeknologian pääsykokeesta läpi. Pohjakoulutuksellani ja labrakokemuksellani pystyin tekemään elintarviketieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot 20 % opintovapaalla työn ohessa kuudessa vuodessa. Opinnäytetyöhön tarvitsin 50 % opintovapaan ja sain siihen aikuisopintotukea.
Nyt mietin, mitä minä varsinaisesti haluaisin tehdä isona. Lapsi on nyt aikuinen ja muuttaa pois kotoa. Minulla olisi aikaa ja energiaa vaikka mihin. Alanko vetää saippuakursseja tai valmistaa edullista fennovegaaniruokaa???=) Kahden hengen taloutta ei voi loputtomiin siivotakkaan. Jos tämä blogi alkaa rönsyillä, niin tuskin se kovin kauaksi näistä aiheista lähtee…=)