Depressiolääkkeet Suomessa – kurssikerta 7

Tällä kerralla harjoituksena oli vapaavalintainen karttaesitys kahdesta eri muuttujasta. Valitsin aiheeksi psykologian ja
maantieteen aloja yhdistelevän teeman depression alueellisesta esiintymisestä pitkällä aikavälillä. Maallikkopuheissa törmää toisinaan oletukseen, että depressiota esiintyisi Itä- ja Pohjois-Suomessa muita alueita enemmän. Depression tiedetään liittyvän työttömyyteen. Depressioon liittyy myös lukuisia muita tekijöitä ja kysymys on niin monimutkainen, ettei siihen oteta tässä yhteydessä enempää kantaa. Alla olevat karttaesitykset liittyvät siis depression alueelliseen esiintymiseen.

Koska aineisto on erittäin laaja, tulimme opettajan kanssa yhteistuumin siihen lopputulemaan, että valitaan poikkileikkauksena ajankohdat vuoden 1990 alun jälkeen. Tarkoituksena on siis luoda yleiskatsaus siitä, miten 1990-luvun lama on vaikuttanut eri-ikäisten depressioon eri alueilla. Aineisto kertoo sen, kuinka paljon depressiolääkkeitä on korvattu missäkin kunnissa / vastaavanikäinen väestö. Aikajaksot ovat 1994 ja 2014. Kyseiset vuodet on valittu siksi, että 2014 on uusin saatavilla oleva tilasto.

Vuosi 1994 sopii seurantaan tässä tarkoituksessa hyvin, koska laman seuraukset ovat olleet jo silloin näkyvissä ja voidaan myös ajatella, että sitä ennen työttömiksi joutuneilla on ollut tilaisuus yrittää järjestää elämäänsä uudelleen. Tulokset esitellään Sotkanetin esittelemissä ryhmissä 18-24 sekä 25-64, koska kyseiset ikäryhmät ovat töissä ja tämän työn tarkoituksena on tarkastella depression suhdetta työttömyysalueisiin. Sosiaalipsykologisen periaatteen mukaisesti ihminen vertaa itseään muihin ja heidän tilanteisiin, joten voidaan ajatella, että eläkeiässä tilanne muuttuu. Ikäryhmien valintaan liittyi myös teknisiä haasteita, joista kerron edempänä.

Vuosi 1994

Kartoista näkee selvästi, että keskisessä ja Itä-Suomessa korvausmäärät ovat muuta maata suuremmat. Pohjois-Suomi ei nouse erityisesti muuta maata merkittävämmin esiin kokonaisuutena, mutta muutamissa kunnissa määrät ovat muita suurempia. Huomattavaa on, että lääkeitä määrättiin monta kertaa enemmän 25-64-vuotiaille kuin 18-24-vuotiaille.

Depressio1994lopullinenkaksikarttaa

 

Vuosi 2014

Vuonna 2014 tilanne on muuttunut. Molemmille ikäryhmille määrättiin lääkkeitä paljon enemmän kuin aiempina vuosina. Alueelliset keskittymät ovat samansuuntaisia kuin aiemminkin. Pohjois-Lapissa esiintyy myös keskittymä kuten aiemminkin. Näyttää siis siltä, että lääkkeitä voidaan määrätä helpommin kuin aikaisemin ja tiedetään myös, että  kahdessakymmenessä vuodessa psyykenlääkkeet ovat kehittyneet. Lisäksi psyykenlääkkeitä määrätäänkin useista eri syistä, kuten Kalevan artikkelissa kerrotaan (Kati Ronkainen: Oulunsalossa määrätään eniten masennuslääkkeitä koko maassa. Kaleva. 13.8.2006.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulunsalossa-maarataan-eniten-masennuslaakkeita-koko-maassa/118775/). Vaikkakin artikkeli on kymmenen vuotta vanha, se kertoo masennuslääkeiden laajasta käytöstä ja sen kehityksestä.

Ylen artikkelissa vuodelta 2012 kerrotaan, että ”masennuslääkkeiden käyttö on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa” (Helena Ala-Mettälä: Psykiatri: Masennuslääkkeillä voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia. YLE. 3.7.2012. http://yle.fi/uutiset/psykiatri_masennuslaakkeilla_voi_olla_vaarallisia_sivuvaikutuksia/6173100)

Depressio2014lopullinenkaksikarttaa
Lopuksi

Anu Wicklund kertoi viimeisessä blogissaan oppineensa kartastaan uutta eli perheiden rahatilanteen olevan Länsi- ja Pohjois-Euroopassa olevan huonompi kuin Itä-Euroopassa. (https://blogs.helsinki.fi/awicklun/) Tämä liittyy samaan teemaan kuin omani, koska köyhyys ja työttömyys liittyvät oleellisesti psyykkiseen hyvinvointiin ja masennukseen.

Kartat ovat mielenkiintoisia, mutta niihin ja niiden esittämien syiden perehtyminen vaatisi aineiston tarkastamista sekä lisäperehtymistä.
Suuren aineiston analysointi on joka tapauksessa erittäin työlästä ja siihen perehtyminen erittäin aikaavievää. Lisäksi tämäntyyppiset tutkimukset ovatkin ammattitutkijoiden työkenttää, mihin viitataan myös samaisessa Kalevan artikkelissa (Ronkainen 2006)

Kuten jo sanoin, suuren aineiston järjestäminen on erittäin työlästä ja aineistoon tulee helposti virheitä. Omalta osaltani huomasin ensin, että olin väsyneenä nähtävästi kopioinut samoja lukuja kahteen eri ikäryhmään kahdessa eri sarjassa ja niiden käyttäminen olisi vaatinut erillistä perusteellista tarkastustyötä. Lisäksi huomasin, että vuoden 2004 toisessa aineistossa oli samoja arvoja kuin vuoden 1994 aineistoissa. Kun yritin muuttaa näitä lukuja MapInfo-ohjelman uudella versiolla, ohjelma ei hyväksynyt muutoksia. Yritin kaikilla mahdollisilla tavoilla sekä excel-taulukon uudemmalla ja vanhemmalla versioilla, mutta MapInfo ei muuttanut lukuja tai muutti arvon ainostaaan muutaman kunnan kohdalla (!). Tähän tarkoitukseen kahden ikäryhmän esitykset riittivät hyvin, mutta jatkossa on syytä varata aikaa tarkastus- ja testaustyöhön, jos samantyyppistä aineistoa käyttää.

Yhteensopivuusongelmasta olikin opettajan kanssa puhetta tunnilla. Ohjelma saattaa hälyttää vanhojen tiedostojen kohdalla, etteivät ne ole yhteensopivia, mutta lukee niitä silti. Muutoksia se ei kuitenkaan tee. Lopputulema onkin, että ongelman selvittely ja ratkaisu olisi vaatinut jo lisäopetusta eikä se arvatenkaan ole tämän tehtävän tarkoitus. On myös mahdollista, että tiedostot olisivat korruptoituneet, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. Kova testaaminen opetti kuitenkin sen, että karttojen teko alkaa jo sujua vaivatta jopa uudella ohjelmaversiolla.

Lähteet:

Ala-Mettälä, H. (2012): Psykiatri: Masennuslääkkeillä voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia. YLE. 3.7.2012. http://yle.fi/uutiset/psykiatri_masennuslaakkeilla_voi_olla_vaarallisia_sivuvaikutuksia/6173100).
Luettu 20.3.23016.

Ronkainen, K. (2006): Oulunsalossa määrätään eniten masennuslääkkeitä koko maassa. Kaleva. 13.8.2006.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulunsalossa-maarataan-eniten-masennuslaakkeita-koko-maassa/118775/). Luettu 20.3.2016.

Sotkanet.fi. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=199

Wicklund, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 7.  https://blogs.helsinki.fi/awicklun/. Kurssikerta 7 – Tiedonhankinta, opitun yhdistely ja soveltaminen. Luettu 20.3.2016.

Maanjäristyksistä ja tulivuorista – kurssikerta 6

Tämän harjoituksen tarkoituksena on luoda hazardeista kertovia pistekarttoja opetustarkoitukseen. Aiheenani ovat maanjäristykset sekä tulivuoret, koska niistä ja niiden vaikutuksista kerrotaan jatkuvasti nykymediassa sekä luonnon- että kulttuurimaantieteellisestä näkökulmasta. Vaikutukset ulottuvat miljoonien ihmisten elämään.

Viimeisimpänä massiivisena katastrofina muistetaan yleisesti Senain maanjäristys Japanissa vuonna 2011. Uusin Suomea läheisesti koskenut uutinen oli Islannin Eyjafjallajökull-tulivuoren purkaus vuonna 2010. Purkaus pysäytti lentoliikenteen lähialueilla pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta ei aiheuttanut välittömiä kuolemia.

Tarkoitus on puhua maanjäristyksiä ja tulivuorista sekä siitä, miten ne liittyvät alueellisesti yhteen. Näiden lisäksi kertoisin oppitunnilla meteoriittien aiheuttamista tuhoista ja kertoisin viimeisimpänä Venäjän meteorista vuonna 2013, josta näytetään YLEn artikkelissa myös video. (Ilpo Pajunen: Asiantuntija Venäjän tulipallosta. ”Huikea esitys” – video. YLE. 15.2.2013. http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_venajan_tulipallosta_huikea_esitys_-_video/6497536)

Meteoriittien tuhot ovat määrällisesti pienempiä kuin tulivuorten ja maanjäristysten, mikä olisi syynä kertoa tässä yhteydessä myös.

Näitä kaikkia aiheita on tarkoitus käsitellä aluksi eri julkaisujen kautta, joita ovat Demokraatin, Ilta-Sanomien, Tekniikka & Talouden, Tiede-lehden ja YLEn artikkelit. Kaikilla julkaisuilla on erilainen lukijakunta ja niiden jutut on kirjoitettu eri näkökulmista ja eri yleisöille, mutta ne kaikki käsittelevät luonnonmullistuksia. Samalla opetetaan myös
medialukutaitoa. Lehtijuttujen käsittelyn jälkeen on tarkoitus esitellä ilmiöiden laajuutta oheisilla kartoilla.

Kartta 1

Ensimmäinen kartta esittelee vuodesta 1980 lähtien esiintyneet 8-9 magnitudin maanjäristykset. Yli 9 magnitudin järistyksiä esiintyi vain kaksi eikä niitä ole merkitty tähän erikseen. Havaintoarvoja on yhteensä 31 kappaletta, joista siis 8 magnitudin arvoja on 29.

Maanjäristykset89

Kartta 2

Tilanne muuttuu seuraavan kartan kohdalla, joka esittelee 7 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1980 eteenpäin. Näitä onkin jo 420 kappaletta.

Maanjäristykset7

Kartta 3

Ilmiö on entistä laajempi, kun mukaan tulevat 6 magnitudin järistykset. Näitä on peräti 4148 kappaletta vuodesta 1980 lähtien.

Maanjäristykset6

Kartta 4

Viimeinen kartta yhdistää kaikki edellä esitetyt järistykset sekä tulivuoret. Eri karttojen esitysten on tarkoitus johtaa lopulliseen esitykseen, joka esittelee maapallon vulkaaniset vyöhykkeet ja mannerlaattojen liitoskohdat. Tämän perusteella voi pohtia, kuinka asuttuja nämä alueet ovat maapallon mittakaavassa sekä mitä etuja ja haittoja näillä alueilla asumisella on.

Lisäksi voisin käyttää opetuksessa Anne Raatikainen-Ahokkaan
ansiokasta esitystä litosfäärilaatoista sekä yli 6 magnitudin maanjäristyksistä historiallisena aikana. (https://blogs.helsinki.fi/anneraat/)

Maanjäristyksettulivuoretkaikki

Kuva meteoriittien putoamispaikoista

Meteoriittien putoamispaikoista kerrotaan tämän kartan avulla, jonka on luonut Simon Rogers arvovaltaisesta The Guardian -lehdestä. Kartta esittelee vuodesta 2300 eaa saakka tiedossa olevat paikat, joista on löydetty meteoriitteja tai niiden iskun aiheuttamia kraattereita. Kartta havainnollistaa hyvin iskun voimakkuuden sekä ilmiön harvinaisuuden verrattuna muihin luonnonmullistuksiin tai tuhoihin.

Meteoriittien putoamispaikat

 

Lähteet:

Global Volcano Locations Database.
Metadata päivitetty 6.10.2015.
http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database. Luettu 25.2.2106.

Northern California Earthquake Data Center.
http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html. Luettu 25.2.2016.

Pajunen, I. (2013): Asiantuntija Venäjän tulipallosta. ”Huikea esitys” – video. YLE. 15.2.2013.
http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_venajan_tulipallosta_huikea_esitys_-_video/6497536. Luettu 18.3.2016.

Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 6. https://blogs.helsinki.fi/anneraat/. Karttoja opetukseen: Itse tehty on parempi kuin netistä nyysitty? Luettu 19.3.2016.

Rogers, S. (2013): Every meteorite fall on earth mapped. The Guardian. 15.2.2103.
http://www.theguardian.com/news/datablog/interactive/2013/feb/15/meteorite-fall-map. Luettu 19.3.2016.


Referenssit:


Alaskassa 6,9 magnitudin maanjäristys
. Ilta-Sanomat. 27.7.2015.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000967268.html.
Luettu 18.3.2016.

Kaasalainen, H. (2010): Tulivuori, joka pysäytti Euroopan. Tiede. 12.7.2010.
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tulivuori_joka_pysaytti_euroopan Luettu 18.6.2016.

Kangasniemi, T. (2011): Täältä voit seurata koko maailman maanjäristyksiä kartalta reaaliajassa – ja tilata järistyksistä rss-syötteen. Tekniikka & Talous. 16.3.2011.
http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2011-03-16/T%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4-voit-seurata-koko-maailman-maanj%C3%A4ristyksi%C3%A4-kartalta-reaaliajassa—ja-tilata-j%C3%A4ristyksist%C3%A4-rss-sy%C3%B6tteen-3300677.html Luettu 18.3.2016.

”Sydäntäni särkee” – Japanin tsunamista on kulunut viisi vuotta. Demokraatti 11.3.2016
http://demokraatti.fi/sydantani-sarkee-japanin-tsunamista-on-kulunut-viisi-vuotta/ Luettu 18.3.2016.

Uskomaton jälkiseuraus: Japani siirtyi 2,4 metriä, Maapallo pois sijoiltaan? Ilta-Sanomat. 12.3.2011.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000384604.html. Luettu 18.3.2016.

Tiedonhakua ja bufferointia – kurssikerta 5

Tämän kurssikerran ideana oli tuottaa buffereita sekä etsiä tiedonhaulla vastauksia jo annettuihin kysymyksiin. Minun kohdallani kaikki eteni varsin hyvin by the book, kun tein ensimmäiset harjoitukset koulun koneella. Tein tehtävät eri aikoihin ja vielä vaiheessa, kun tein tehtävää numero kaksi kotikoneeltani MapInfon uudella versiolla, ohjelma antoi järkevät vastaukset. Uuden version ajatusmaailma on kuitenkin erilainen ja minulla oli vaikeuksia bufferoinnin tulosten kanssa. Ohjelmasta katosi myös valintaikkuna eri tasoille, minkä seurauksena en saanut ulos koko kaikkia väestötietoja enkä saanut siis laskettua pyydettyjä väkimääriä.

Tätä tehtävää tehdessäni sain tukea oppimiseeni Anne Raatikaisen (https://blogs.helsinki.fi/anneraat/) ja Matti Fischerin (https://blogs.helsinki.fi/mattifis/2016/02/22/paikkatiedon-hankinta-analyyi-ja-kartografia-kurssikerta-5/) bloggauksia lukiessani, joista yritin selvittää, olenko lähestulkoon oikeilla jäljillä vai en. Osa tuloksistani on eri suuntaisia kuin heidän, mutta ongelmanahan minulla oli se, että tiedostoissa oli yhteensopivuusongelmia ja buffereista tuli eri käyttäjillä erilaisia. Lisäksi, harjoituksia tehdessä olisi hyvä keskustella opiskelukavereiden kanssa tunnilla, mihin minulla ei ollut aikaa. Anne totesikin aiemmin blogikirjoituksessaan (https://blogs.helsinki.fi/anneraat/,  7-vuotiaat ruuduissa) että lisäinformaatiota hankkiessa (kyseisellä kerralla) yksinkertaisin tapa on tutustua kollegojen karttoihin. Tästä on ollut kurssilla siinä mielessä hyötyä, että on voinut verrata omia lähestymistapojaan muihin. Erityisen mielenkiintoista on ollut seurata, minkälaisia teemoja eri koulutustaustasta tulevat henkilöt valitsevat ja mikä heidän lähestymistapansa on.

Ajatus kuitenkin on, että buffereihin lisätään väliaikaisia kolumneja, joihin saadaan laskettua eri tietoja. Bufferit on syytä piirtää cosmetic-
layerille, tallentaa omaksi tiedostokseen ja avata sitten omalla tasolleen. Tässä tuli minulla seinä vastaan. Lisäksi, kuten viimeisessä blogimerkinnässä totean, puhuimme Artun kanssa myös tiedostojen yhteensopivuusongelmista vanhojen ja uusien versioiden välillä, joten nämä olisi paras tehdä kokonaisuudessaan samalla ohjelmaversiolla. (Tätä kirjoittaessani olen tehnyt jo muut työt.)

Tietämykseni mukaan MapInfon keskeiset toiminnot ovat ainakin
minulle kartan luonti, piirtotoiminnot sekä taulukkotoiminnot. Näiden käyttäminen on minulle helppoa ja karttojen tuottaminen käy suorastaan leikiten, mutta pohjatyö ja miettiminen on toki suurin osuus tässä. Myös layoutin luomiset ja muut vastaavat toiminnot ovat helppoja ja ne ovat myös em. toimintojen kanssa varsin samanlaisia sekä vanhassa että uudessa versiossa. (Uuden version kartat saa tallennettua suoraan tiedostoiksi ilman layout-ikkunaa). Myös piirtotoiminnot ovat tuttuja ja helppokäyttöisiä. Mihin kaipaisin ja tarvitsisin lisäharjoitusta ovat bufferitoiminnot sekä tietohaut. Lisäksi rekisteröinti on toiminto, jota en ole harjoituksen lisäksi käyttänyt. Opetuksessa mielestäni hyödyllinen tieto on se, mitkä tiedostomuodot keskustelevat keskenään.

Ohessa saadut vastaukset:

Itsenäistehtävä 1

1. Lentokentät
Malmin lentokenttä
1000 m säteellä asukkaita 8647 yhteensä
2000 m säteellä asukkaita yhteensä 56973
Helsinki-Vantaan lentokenttä
2) a)
Vastaus: 10 033 henkeä
2 b)
Vastaus: 3,22 %
2 c)
Vastaus: 11 913 asukasta
d)
Vastaus: 10 881 asukasta

2. Juna-asemat
a)
Vastaus: 182 083 asukasta
b)
Vastaus: 38 %
c)
Vastaus: 176 887

Lähteet:

Fischer, M. (2016): Blogi. Kurssikerta 5. Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia, kurssikerta 5. (https://blogs.helsinki.fi/mattifis/2016/02/22/paikkatiedon-hankinta-analyyi-ja-kartografia-kurssikerta-5/). Luettu 25.3.2016.

Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 5. Metropolielämää: lentoelämää ja putkiremppoja.
(https://blogs.helsinki.fi/anneraat/2016/03/13/metropolielamaa-lentomelua-ja-putkiremppoja/). Luettu 26.3.2016.

Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 4. 7-vuotiaat ruuduissa.
(https://blogs.helsinki.fi/anneraat/2016/02/28/7-vuotiaat-ruuduissa/). Luettu 25.3.2016.

Kielistä ja pääkaupunkiseudun väestöstä – kurssikerta 4

Tällä kerralla harjoituksena oli ruututeemakartan tuottaminen pääkaupunkiseudun asutustiedoista.

Työ alkoi sopivan kokoisen ruudukon luonnilla. Oma karttani on 500 m ruuduilla luotu kartta pääkaupunkiseudun muunkielisten osuudesta. Kuten aiemmissa blogimerkinnöissä kerroin, termi muunkieliset käsittää muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset.

Olen tehnyt aiemmissa tehtävissäni karttoja muunkielisten osuudesta ja maahanmuuton suuruudesta. Tässä harjoituksessa on siirrytty valtakunnantasolta pääkaupunkiseudulle.

Kartta esittää absoluuttisia arvoja eli kartan värit indikoivat muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuutta tietyn ruudun alueella.

Testasin karttoja eri asteikoilla selvyyden vuoksi. Ensimmäisessä kartassa ohjelma jakoi aineistoin oletusarvojen perusteella viiteen
luokkaväliin, jotka edustivat seuraavia lukemia: 60-1100 henkeä, 30-60 henkeä, 20-30, 10-20 ja 0-10. Kyseinen kartta ei ollut erottelukykyinen, koska Suomessa muunkielisten määrä ei loppujen lopuksi ole
esimerkiksi Euroopan mittakaavassa ajateltuna kovin suuri, (verrattuna esimerkiksi Berliini, Pariisi tai Göteborg), eivätkä kovin suuret luokkavälit välttämättä erottelisikaan tarpeeksi hyvin.

Testasin tätä kahdella muulla luokkajaolla. Toisessa kartassa näkyy kahdeksan luokkaväliä ja toisessa kymmenen. Erot tulevat esiin
korkeimmissa luokkaväleissä, mikä onkin tarpeen, koska suurimmassa luokkavälissä on molemmissa kartoissa suhteettoman paljon väkeä verrattuna alempiin luokkaväleihin. Korkeimman luokan luokkaväli on edelleen korkea, joko 70-1100 tai 90-1100. On siis tarpeen pohtia, voisiko kyseiseen karttaan tuoda mukaan muita tekijöitä, jotta siitä tulisi erottelukykyisempi. Anne Raatikainen-Ahokas huomautti blogissaan, että mikäli tietyssä ruudussa arvot ovat suurempia, kysymys voi olla ainoastaan siitä, että siellä asuu paljon ihmisiä.
(https://blogs.helsinki.fi/anneraat/) Tämän perusteella voisi ajatella, että rinnalle voisi tuoda toisen kartan, jossa esitetään absoluuttiset väkiluvut. Anu Wicklund huomautti puolestaan omassa blogissaan, että rasterikartassa voidaan menetetään usein tietoa ja tarkkuutta, mikä pätee omaankin karttaani ja erityisesti sen kankeisiin luokkaväleihin (https://blogs.helsinki.fi/awicklun/).

Kartassa on mielestäni hyvä esittää absoluuttisia arvoja, jotka auttavat kartan tulkinnassa ja erityisesti ilmiön koon havaitsemisessa. Koska muunkielisten ja maahanmuuttajien osuus ovat poliittisia kuumia perunoita, on kartan luettavuus mielestäni aiempiin koropleettikarttoihin ja pisteteemakarttoihin hyvä. Tässä tapauksessa värimaailmaa voisi muuttaa niin, että vihreän sävyerot olisivat suurempia.

Mitä ilmiöön tulee, siitä näkee selvästi urbaanin ja ”maalaisemman” pääkaupunkiseudun eroja. Kartassa näkyvät myös nolla-arvot valkoisena, mitä ovat Vantaan ja Espoon reunimmaiset alueet Helsingin keskustasta ajateltuna. Merkittävä osa muunkielisiä asuu Etelä-Helsingissä sekä tietyissä lähiöissä kuten esimerkiksi Leppävaarassa, Kilossa, Vuosaaressa sekä Lahdentien varrella.

Tiedämme, että Helsingissä sijoitetaan pakolaisia ja maahanmuuttajia eri puolille kaupunkia ns. ghettoistumisen välttämiseksi. Asuinalueiden väliset erot ovat kuitenkin vahvistuneet, kerrotaan Helsingin Sanomien artikkelissa (Oksanen, 10.12.2015). Samaisen artikkelin kartat esittävät, että kyseisillä alueilla on vähiten koulutettujen ja vähätuloisimpien keskittymiä. Lopputulos on, että köyhien ja rikkaiden alueiden syntymisen estämisessä on epäonnistuttu, minkä todistavat professori Mari Vaattovaaran ja Matti Kortteisen tutkimus.

Etelä-Helsingin hintatason vuoksi voidaan päätellä, että siellä asuu todennäköisesti eri yrityksissä työskenteleviä ulkomaalaisia sekä diplomaatteja. Itä-Helsingissä asuu paljon somalinkielistä väestöä, mikä on vaikuttanut jo stadin slangiin. Nykynuorten puhuma slangi esiintyy eri kerrostumana kuin alun perin ruotsin- ja venäjänkielestä sanastoa saanut 1900-luvun alkupuolella syntynyt stadin slangi.  Nykynuorten puhuman stadin slangin etymologinen pohja on siis erilainen ja siinä esiintyy lainoja somalikielestä ja englannista.

Helsingin Sanomien artikkelissa (Hänninen, 27.10.2014) kerrotaan professori Mari Vaattovaaran tutkimustuloksista, jotka osoittavat, että pääkaupunkiseudulla on kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Artikkelin kartta esittää, että vieraskieliset ovat keskittyneet tietyille alueille ja vaikka tulokset
esitetään suhteellisina osuuksina, on oma karttani samansuuntainen sen kanssa ja nostaa esiin samoja alueita, kuten esimerkiksi Espoon Kilon. On tarpeen huomioida, että maahanmuuttajien sijoittuminen on aktiivivaiheessa ja tilanne muuttuu jatkuvasti.

Nykyisen maahanmuuttajakeskustelun aikana on mielestäni hyvä näyttää absoluuttisina arvoina, miten pienistä luvuista Suomessa on loppujen lopuksi kyse.

 

PKseutuMuunkielisetlaaja500

PKseutuMuunkielisetkeski500

Lähteet:

Hänninen, J. (2014): Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita. Helsingin Sanomat. 27.10.2014.  http://www.hs.fi/kaupunki/a1414298338550. Luettu 16.2.2016.

Oksanen, K. (2015): Asuinalueiden väliset erot vahvistuvat yhä Helsingissä – ”kansakunta on vaarassa haljeta. Helsingin Sanomat. 10.12.2015. http://www.hs.fi/kaupunki/a1449642247101. Luettu 16.2.2016.

Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 4. https://blogs.helsinki.fi/anneraat/. 7-vuotiaat ruuduissa. Luettu 2.3.2016.

Wicklund, A. (2016): Blogi.  Kurssikerta 4. https://blogs.helsinki.fi/awicklun/. Kurssikerta 4 – Ruudukot ja rasterikartat MapInfossa. Luettu 2.3.2016.

Valuma-alueet ja järvisyys Suomessa – kurssikerta 3

Tämän harjoituksen kartta kuvaa Suomen valuma-alueita sekä järvisyysprosenttia. Tarkoituksena on kuvata valuma-alueiden tulvaherkkyyttä. Tulvaindeksi laskettiin jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Näiden tietojen perusteella laaditiin koropleettiteemakartta, johon lisättiin järvisyysprosentin pylväsdiagrammit. (Opetusmonisteet: Harjoitus3_2016. Paikkatiedon hankinta ja kartografia.)

Kartta vahvistaa nopealla yleissilmäyksellä yleissivistykseen kuuluvan tiedon Keski-Pohjanmaan tulva-alueista sekä Peräpohjolan ja Pohjois-
Pohjanmaan jokien tulvahuipuista (Kemijoki ja Iijoki). Myös Vaasan alueella sekä Lounais-Suomen ja läntisen Uudenmaan tulvahuipuista kartta antaa selkeän kuvan.

Yllättävä havainto on se, että Lounais-Suomen ja läntisen Uudenmaan joet ovat sen mukaan yhtä tulvaherkällä alueella kuin Keski-Pohjanmaan joet. Mediassa keskitytään luonnollisesti Pohjanmaan tulviin, koska ne ovat laaja-alaisia, esiintyvät alavalla maalla ja aiheuttavat usein huomattavaa vahinkoa. Tulvien määrä lisääntyy koko ajan ja ne johtuvat yhä enenevissä määrin maan kohoamisesta sekä siitä, että maa kohoaa lännessä nopeammin kuin idässä, mikä puolestaan hidastaa jokien virtaamaa ja kasvattaa tulvariskiä entisestään. Maan kohoamisesta puhuu blogissaan myös Anne Raatikainen-Ahokas: https://blogs.helsinki.fi/anneraat/

Kartta esittää keskisen ja kaakkoisen Suomen runsasjärviseksi, mutta
esille nousevat Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaan itäosa sekä Kainuu.

Maallikon silmin koko karttaa voisi pohtia siitä näkökulmasta, miten
valuma-alueiden runsasvetisyys vaikuttaa tulva-alueisin, mutta mielenkiintoista olisi tarkastella lisäksi lukemia siitä, kuinka paljon maa nousee milläkin alueella ja kuinka paljon se on vaikuttanut pitkällä aikavälillä tulvien esiintymiseen. Erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla taloja on silmämääräisesti rakennettu erittäin lähelle jokien penkereitä ja olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka usein ja kuinka laajoja tulvia esiintyi joen penkereille rakennettujen talojen rakennusvuosina ja kuinka tilanne on muuttunut pitkällä aikavälillä, esimerkiksi vuosina 1900 – 2015.

Oheisen kartan mittakaava on jäänyt epähuomiossa väärän kokoiseksi, koska jätin epähuomiossa siihen liityvän rastin poistamatta.

Valumaalueetjajarvisyys

Lähteet:

Harjoitus 3: Dataa tietokantoihin. Kevät 2016. Viikko 5. Paikkatiedon hankinta ja kartografia. MapInfo-harjoitukset. Helsingin Yliopisto. Maantieteen laitos
Kenno P. et al: (2012): Joka kodin karttakirja. Otava. Helsinki.
Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 3. https://blogs.helsinki.fi/anneraat/. Verta ja timantteja Afrikassa. Luettu 14.2.2016

Timantit, öljy ja konfliktit Afrikassa – kurssikerta 3

Tunnilla tehtävässä harjoituksessa tarkasteltiin Afrikan valtioiden alueella sijaitsevia timantti- ja öljykenttiä sekä valtioissa esiintyviä konfliktialueita. Jos tietokannoissa esiintyy tietoa allaolevista muuttujista, voi niistä päätellä konfliktien syntyjen syitä, sekä niiden levinneisyyttä ja kestoja.
Konfliktin tapahtumavuosi
Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
Timanttikaivosten löytämisvuosi
Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
Öljykenttien löytämisvuosi
Öljykenttien poraamisvuosi
Öljykenttien tuottavuusluokittelu
Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

Tiedämme yleisesti, että konfliktien ja sotien syntyyn on useita ja
monimutkaisia syitä, jotka ovat kietoutuneet sekaviksi vyyhdeiksi pitkän ajan kuluessa. Perustavanlaatuisena syynä ovat sorto ja siihen johtaneet syyt, jotka perustuvat ja juontavat juurensa usein rahaan ja rajallisiin resursseihin sekä alueelliseen hallintaan. Tietokannan tietojen perusteella voidaan tarkastella esimerkiksi, miten öljykenttien poraamisvuosi ja timanttikaivosten aloitusvuosi sekä kenttien löytämisvuodet korreloivat konfliktien alkamisvuoden kanssa. Lisäksi voidaan tarkastella konfliktien laajuutta ja levinneisyyssädettä em. kenttien läheisyydessä. Näistä tiedoista voidaan päätellä, että halu hallita arvokkaita luonnonvaroja on tuonut paikalle ulkopuolisia valloittajia, kuten kolonisaation aikana tapahtui. Voidaan pohtia myös sitä, missä vaiheessa hyökkääjät katsovat parhaaksi hyökätä paikalle. Oletusarvona olisi timanttikaivosten kaivausten aloitusvuoden jälkeen.

Sisällissodat voivat juontaa juurensa luonnonvarojen epäoikeudenmukaiseen hallintaan esimerkiksi etnisyyden ja heimojäsenyyden perusteella kuten tietyissä Afrikan valtioissa, kuten esimerkiksi Kongossa. Sisällissotien juuret ovat aina syvällä historiassa ja niiden syyt ovat moninaiset, mutta sorto, epäoikeudenmukaisuus, taloudellinen riisto ja alueellinen hallinta ja rajojen läheisyys ovat niistä merkittäviä. Syiden taustoja kartoittaa ja pohtii ansiokkaassa blogissaan Anne Raatikainen-Ahokas (https://blogs.helsinki.fi/anneraat/)

Kyösti Niemelän Helsingin Sanomien artikkelissa (Kyösti Niemelä: Öljyllä köyhäksi – mahtavat luonnonvarat ovat yleensä kirous. Helsingin Sanomat. 10.2.2015 http://www.hs.fi/tiede/a1423456365439#) käsitellään tähän läheisesti liittyvää resurssikirousta. Hän kertoo, että taloustieteilijät ovat jo vuosikymmeniä ihmetelleet sitä, että maat, joilla on paljon luonnonvaroja, menestyvät toistuvasti huonommin kuin maat, joilla ei niitä ole.

Kyseessä on resurssikirous, resource curse. Yksi syy tähän on Hollannin tauti, joka juontaa juurensa siihen, että sieltä löydetty maakaasuesiintymä vahvisti Hollannin valuuttaa niin, että vienti vaikeutui ja maan kokonaisvienti laski. Kehitysmaissa kärsijä on usein maatalous. Kun luonnonvarat ehtyvät tai niistä saatava hinta laskee, teollisuus ei kiri nopeasti takaisin. Toinen mekanismi on epävakaus. Tuotantomäärien ja hintojen epävakaisuus aiheuttaa taloudelle voimakasta aaltoliikettä, mihin yksipuolisella taloudella ei ole olemassa keinoja suojautua tai puskurirahastoja, koska köyhien maiden hallitukset ovat käyttäneet rahat usein saman tien. (Niemelä, 10.2.2015).

Niemelän mukaan kolmas tekijä on luonnonvarojen vaikutus yhteiskunnan instituutioihin. Suurten luonnonvarojen maat osoittautuivat huomattavasti korruptoituneimmaksi kuin muut, mistä mainitsin alussa. Niemelä kertoo: ”Suurten luonnonvarojen maissa rikastutaan usein väärin. Tehokkain tapa rikastua on pääsy osille öljykentästä tai timanttikaivoksesta, mikä taas vaatii poliittisen vallan tavoittelua” sekä painottaa: ”Luonnonvarat innostavat myös sotimaan. Esimerkiksi helposti ryöstettävien timanttien ja sisällissodan syttymisen välillä on osoitettu selkeä yhteys.” Hän lisää: ”Yksi syy saattaa olla se, että mitä enemmän maalla on luonnonvaroja, sitä houkuttelevampaa sissijohtajille on ryhtyä tavoittelemaan rikkauksia aseellisesti.” Tästä mainitsin jo alussa. Luonnonvaroilla maksetaan myös sotimisen, kuten esimerkiksi Liberian ja Kongon demokraattisen tasavallan sisällissodissa. Kun luonnonvarat ehtyvät, kiinnostus ja raha sotimiseen myös vähenee. (Niemelä, 10.2.2015).

Luonnonvarojen hallinta voi siis olla perimmäinen syy konflikteihin, joista mainitsin alussa. Perustavanlaatuinen keino konfliktien välttämiseen on hyvä hallinto ennen sotia. Tämä estää korruptiota, Niemelä kertoo. (Niemelä, 10.2.2015).

Mitä tulee internetkäyttäjien lukumäärään eri vuosina, tiedämme, että yleisesti ottaen avoimuus, lukutaito ja koulutus vähentävät korruptiota ja näköalattomuutta. Lukutaito ja tiedonvälitys auttavat hyvän hallinnon ja talouden kehityksessä, jolloin ihmisille syntyy valintamahdollisuuksia eivätkä he ole täysin alttiita esim. ääriliikkeiden vaikutuksille. Työhypoteesinä tässä tapauksessa voisi olla, että internetyhteydet korreloisivat pitkällä aikavälillä negatiivisesti konfliktien kanssa tai perusteellisemmin tutkittuna se, miten internet-yhteyksien peitto on vaikuttanut mikrotalouteen ja sitä kautta kansantuotteeseen ja konfliktien vähyyteen.

Oheinen kartta annettiin kurssilla opiskelujen tueksi ja liitän sen tähän mukaan, koska useat muutkin ovat tehneet niin, kuten esimerkiksi Matti Fischer (https://blogs.helsinki.fi/mattifis/). Kartasta näkee, että timanttikaivosten esiintymispaikkojen lähellä on esiintynyt konflikteja köyhissä tai sellaisissa valtioissa, joissa varallisuus on jakautunut epäoikeudenmukaisesti kuten Tšadissa, Norsunluurannikolla, Liberiassa, Guineassa, Ghanassa, Kongossa, Kongon Demokraattisessa Tasavallassa, Angolassa sekä hieman Etelä-Afrikassa. Tämä tukee aiemmin käsiteltyjä seikkoja.
KonfliktitAfrikassamallikartta

 

 

Lähteet:
Fischer, M. (2016): Blogi. Kurssikerta 3. https://blogs.helsinki.fi/mattifis/. Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia, kurssikerta 3. Luettu 28.3.2016.
Niemelä, K. (2015): Öljyllä köyhäksi – mahtavat luonnonvarat ovat yleensä kirous. Helsingin Sanomat. 10.2.2015 http://www.hs.fi/tiede/a1423456365439# . Luettu 8.2.2016.
Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 3. https://blogs.helsinki.fi/anneraat/. Verta ja timantteja Afrikassa. Luettu 14.2.2016.

Maahanmuutto ja muunkielisten osuus – kurssikerta 2

Toisen kurssikerran harjoituksen teemakartat kuvaavat Suomen maahanmuuttoa vuonna 2011 sekä muunkielisten osuutta vuonna 2011 alueellisesti tarkasteltuna.

Edellisten harjoitusten lailla kartat on luotu MapInfo-ohjelmalla. Molemmat ovat jatkuvapintaisia, ns. grid-karttoja. Maahanmuuttokartassa mukana ovat kuntarajat. Muunkielisillä käsitetään muuta kieltä äidinkielenään puhuvia kuin suomen- ja ruotsinkieliset.

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomen laki ei myöskään määrittele erikseen vähemmistökieliä, mutta Suomessa on suomen ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä, joiden puhujien oikeuksista säädetään eri laeissa. Saamen kielet eli koltan-, inarin- ja pohjoissaame ovat alkuperäiskansan kieliä, joita puhutaan tilastollisesti ajateltuna huomattavissa määrin pohjoisessa Suomessa eli Lapin läänissä ja Oulun seudulla. (Kotimaisten kielten keskus. http://www.kotus.fi/kielitieto/kielet, Norja Virva: https://blogs.helsinki.fi/novino/).

Saamenkieliset eivät siis näy näissä kartoissa erikseen lainsäädännöllisistä syistä, mikä pitäisi korjata.

Kartat ovat yhteneväisiä siinä mielessä, että suurten väestökeskittymien alueella pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa sekä pienemmissä määrin Turussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Kaakonkulmalla sekä Vaasassa maahanmuuton osuus on suurin. Varsin suurta se on näiden alueiden ympäristössä sekä Rovaniemen alueella. Tämä selittyy talousalueilla sekä Venäjän rajan läheisyydellä Kotka-Haminan, Kouvolan ja Lappeenrannan tapauksissa. Alueelle on muuttanut paljon venäläistä syntyperää olevia sekä työntekijöitä eri maista Kotka-Hamina-seudun alueen teollisuusyritysten palvelukseen.

Muunkielisten osuus on yhteneväinen tämän kanssa niin, että suurin osa muunkielisiä asuu pääkaupunkiseudulla, Lahden, Turun ja Vaasan alueilla, Oulun seudulla, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun alueella ja luonnollisesti myös Lappeenrannan ja Kotka-Haminan alueilla. Myös Rovaniemen alueella on huomattava keskittymä. Näihin vaikuttavat yliopistokaupungeissa vieraskielisen opiskelijoiden sekä työntekijöiden osuus ja Oulussa elektroniikkateollisuuden merkitys. Kaakonkulmalla venäjänkielisten osuus on suuri.

Mielenkiintoinen putoama suurimmasta luokasta (5000 henkeä) sitä seuraavaan (1000 henkeen) näkyy pääkaupunkiseutua ympäröivän Porvoo-Hyvinkää-Hanko-tien, ns. Kehä IV:n kohdalla, jonka varrella erottuvat selvästi sen varrelle sijoittuvat kehyskuntien keskukset. Näiden kehityksessä on huomionarvoisaa niiden historiallinen kehitys maalaiskylistä tai kauppaloista eräänlaisiksi satelliittikaupungeiksi, joissa vanha kunta- ja paikkakuntaidentiteetti ovat voimakkaita.

Mielenkiintoinen eroavaisuus karttojen kohdalla on Tampere, jossa maahanmuuto näkyy voimakkaana, mutta muunkielisyys ei. Ovatkohan tähän syynä historialliset syyt? Tätä voisi pohtia enemmän.

Yhteneväisiä alueita molemmissa kartoissa maahanmuuton ja muunkielisten vähäisyyden suhteen ovat pohjoinen Keski-Suomi
ja Pohjois-Pohjanmaa sekä itäinen Keski-Lappi Lokan altaan itäpuolella ja Urho Kekkosen kansallispuiston alueilla. Nämä alueet ovat erämaata ja salomaisemaa, jossa ei ole paljon asutusta ja elinkeino on maatalousvaltaista sekä poronhoitoon perustuvaa. Tällä alueella on kaksi erillistä aluetta, jotka tilastollisia poikkeamia ympäröivistä alueista. Niissä ei asu muunkielisiä lainkaan. Lisäksi Käsivarressa ja pohjoisessa Lapissa ei näytä esiintyvän maahanmuuttoa eikä vieraskielisyyttä, mitä voisi
pohtia tarkemmin jo aiemmin mainittujen saamenkielisten, mutta myös ja norjankielisten tapauksessa.

Muunkielisten osuutta pohtii blogissaan myös Anu Wicklund (https://blogs.helsinki.fi/awicklun/),
joka loi tätä käsittelevän GRID-teemakartan Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnista. Hänen tuloksensa ovat yhteneväiset omani kanssa; Lappeenrannan, Kouvolan, Kotkan ja Haminan kohdalla on selkeät keskittymät vieraskielisiä puhujia, kuten myös pääkaupunkiseudulla. Wicklundin kartta on mittakaavaltaan pienempi kuin omani ja näin ollen tarkempi, mutta molemmat esittelevät selkeästi Kaakkois-Suomen keskittymien ulkopuolella olevan maaseudun ja niiden välisen eron. Myös pääkaupunkiseudun kehyskunnat erottuvat ympäristöstään molemmilla selvästi.

Maahanmuutto2011finalkorjattuMuunkieliset2011

Lähteet:
Kotimaisten kielten keskus. http://www.kotus.fi/kielitieto/kielet. Luettu 14.2.2016.
Norja, V. (2016): Blogi. Kurssikerta 2.  https://blogs.helsinki.fi/novino/. Toinen kurssikerta – Koropleettikartta pistekartalla. Luettu 14.2.2016.
Wicklund, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 2. https://blogs.helsinki.fi/awicklun/. Kurssikerta 2 – Syventymistä ilmiöiden esittämiseen teemakarttojen avulla. Luettu 14.2.2016.

Artikkeli:

Anna Leonowiczin artikkeli Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship (2006) käsittelee päällekkäisten koropleettikarttojen haasteita. Suurimpana haasteena yksimuuttujaisessa esityksessä on muuttujien riippuvuuden kuvaaminen sekä visuaalisen esityksen selkeys. Muuttujien jakautumista koskeva informaatio tuntuu ainoastaan olevan helpoimmin käsiteltävissä, jos niissä käsitellään useiden muuttujien informaatiota.
Kahden muuttujan koropleettikarttaa käytetään näin ollen kahden muuttujan välisen riippuvuuden kuvaamisen mutta myös kahden riippumattoman muuttujan samanaikaiseen esittelyyn, jotka liittyvät tyypillisesti samaan teemaan, kuten esimerkiksi tie- ja rautatieverkosto.
Leonowicz käsittelee artikkelissaan karttojen selkeyttä visuaalisuutta ja painottaa, että mahdollisten luokkien kombinaatioiden summa tulisi rajata 4:än (2×2) tai 9:än (3×3), jotta ne olisivat helposti käsiteltävissä.
Myös graafiseen esitykseen tulee kiinnittää huomiota. Värikarttojen tulee olla kaksiulotteisia, jossa värit kuvaavat eri muuttuja ja värien sävy tai niiden yhdistelmät eri arvoja. Tämä vaikuttaa karttojen havainnollisuuteen, mistä Leonowicz esittelee esimerkkejä USAn väestöviraston (Bureau of the Census) julkaistuista kartoista sekä Varsovan ja Vilnan yliopistojen maantieteen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdyistä tutkimuksista. Kaksiulotteisen tai päällekkäisen koropleettikartan luettavuus on riippuvainen graafisen esityksen onnistumisesta sekä kartan luokkamäärän rajaamisesta tarpeeksi pieneksi, eli maksimissaan 3×3-kokoon. Käytäntö osoittaa, että 4×4 eli 16 luokkaa sisältävä kartta koetaan jo liian vaikeaksi erottelukyvyltään.
Lähde:
Leonowicz, A. (2006): Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija. 2006. T. 42. Nr. 1. P. 33–37.

Suomen väestön työttömyysaste – kurssikerta 1

Ensimmäisen harjoituksen teemakartta kuvaa Suomen väestön työttömyysastetta 31.12.2010 kunnittain tarkasteltuna.

Kartta on luotu MapInfo-ohjelmalla, jolla teemakarttojen luonti Create / Thematic Map -komennolla on kätevää. Tämä antaa mahdollisuudet erilaisten karttojen luontiin ja ennen kaikkea testaamiseen.

Ohjelmaan tutustuminen on aikaavievää, mutta huomasin ilokseni, etten ole tämän kanssa yksin. Matti Fischer kertoikin blogissaan, että karttoja pystyy tekemään ohjelmalla kätevästi, mutta suurin osa komennoista varmaankin unohtui luokasta lähtiessä. (Fischer Matti: https://blogs.helsinki.fi/mattifis/). Itse huomasin, että komennot ja ajatusmaailma alkoi palautumaan mieliin kunnolla vasta muutamien kertojen jälkeen. Psykologisesti ajateltuna tämä on luonnollista, koska ohjelmaa ei tule käytettyä kurssikertojen välillä ollenkaan ja etenemistahti tunnilla on nopea.

Ensimmäisen kartan jälkeen huomasin, että niiden oletusarvoissa esiintyy paljon punaisen ja vihreän sävyjä. Jopa normaalinäön omaavilla on vaikeuksia erottaa kolmea eri vihreän intensiteettiä, jotka eivät ole kaukana toisistaan. Puna-vihersokeilla erottelu on mahdotonta. Tähän on hyvä kiinnittää huomiota.

Koropleettikartta oli varsin vaivatonta tehdä ja se osoittaa ensisilmäyksellä päteväksi yleissivistykseen kuuluvan oletuksen itäisen ja pohjoisen Suomen suuresta työttömyysasteesta sekä pääkaupunkiseudun ja Ahvenanmaan matalasta työttömyysasteesta.
Suomityöttömyysaste2010korjattumed

 

Länsi-rannikon matala työttömyysaste on yhtenäinen pääkaupunkiseudun kanssa. Myös muutamia yksittäisiä korkeimman työttömyysasteen kuntia esiintyy muuallakin Suomessa. Se vahvistaa myös käsityksen itäisen ja läntisen Suomen eroista. Läntisessä Suomessa työttömyysaste on yleisesti ottaen matalampi kuin itäisessä.

Mielenkiintoista oli myös havaita kuntien välisiä eroja pohjoisessa Lapissa, jossa silmiinpistävää oli Kittilän kunnan muuta Lappia matalampi työttömyysaste, mikä johtuu matkailuelinkeinon suuresta merkityksestä kunnalle. Naapurikunnissa, Sodankylässä ja Muoniossa, on myös muuhun Lappiin verrattuna matalampi työttömyysaste, mikä voi selittyä esimerkiksi Kittilän vetovoimalla ja matkailun osuudella. Asiaa tulisi kuitenkin selvittää tarkemmin ennen lopullista väittämää.

Havaintoarvojen lukumäärä oheisella kartalla on seuraava: keskimmäistä eli 9,5 – 12,1 % esiintyi kaikkiaan 91 kunnassa. Seuraavaksi eniten eli 72 kunnassa työttömyysaste oli 12,1 – 15,2 %. Toiseksi pienintä työttömyysastetta 6,8 – 9,5 % esiintyi 61 kunnassa ja pienintä eli 1,7 – 6,8 % esiintyi 53 kunnassa. Suurinta työttömyysastetta 15,2 – 22,6 % oli 40 kunnassa. Merkittävää tässä kartassa ovat alueelliset erot lähinnä maakunnittain tarkasteltuna, sillä kuntien koko vaihtelee suuresti ja ihmiset työskentelevät myös muissa kuin kotikunnissaan.

Lähde:
Fischer, M. (2016): Blogi. Kurssikerta 1. https://blogs.helsinki.fi/mattifis. Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia, kurssikerta 1. Luettu 14.2.2016.