Kaupunkiakatemia järjesti 4.5.2016 Näkökulmia kaupunkibulevardeihin -seminaarin Svenska social- och kommunalhögskolanin juhlasalissa. Tilaisuudessa kuultiin seitsemän puheenvuoroa, joita kokoontui kuulemaan runsaat sata osallistujaa. Puheenvuoroissaan Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin edustajat ottivat kantaa siihen, miten kaupunkirakennetta tulisi pääkaupunkiseudulla tiivistää ja millaisia näkökulmia tutkimustieto voi tarjota moottoriteväylien bulevardisointisuunnitelmin.
Keskustelu kaupunkibulevardeista käynnistyi Twitterissä heti sen jälkeen kun Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara oli avannut tilaisuuden.
Lämmin keli, kuuma puheenaihe #kaupunkibulevardit @marivaattovaara pic.twitter.com/zmzwoDxpxU
— Juha Salmi (@juhasalmifi) May 4, 2016
Kaupunkiakatemian kevätseminaarissa haastetaan (ja vähän puolustellaan) atm tiiviyden ideologiaa. Jännittävää. #kaupunkibulevardit
— NM Ronikonmäki (@NMRonik) May 4, 2016
Ensimmäisessä puheenvuorossa Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen avasi näkökulmia Helsingin kaupunkirakenteeseen ja kertoi Helsingin uuden yleiskaavan valmistelussa hyödynnetystä tutkimustiedosta. Yleiskaavan alkuvaiheen selvityksissä käsiteltiin muun muassa kaupunkitalouden näkökulmaa, joka tarkoitti käytännössä tasapainoilua maankäytön tiivistämisestä saatavien hyötyjen ja liikenteen kapasiteettiongelmien aiheuttamien haittojen välillä.
Rikhard Manninen: Kaupungin kehityksessä on oltava tavoitelähtöinen. #kaupunkibulevardit #yleiskaava
— Heikki Salmikivi (@hsalmiki) May 4, 2016
Rikhard Manninen: #kaupunkibulevardit – taloudellisia vaikutuksia arvioinut mm. Sito Oy vuonna 2012 @ksvhelsinki pic.twitter.com/p37EpOmSZB
— Kaupunkiakatemia (@kaupunkia) May 4, 2016
Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara ja Aalto-yliopiston dosentti Anssi Joutsiniemi korostivat, etteivät he vastusta tiivistämistä, mutta kritisoivat ehdotettuja tiivistämisen tapoja ja paikkoja. Joutsiniemi nosti esiin muun muassa alueita yhdistävän katuverkon tärkeyden toimivan kaupunkiympäristön kannalta.
@marivaattovaara & Anssi Joutsiniemi eivät vastusta tiivistymistä,mutta kritisoivat sen muotoja. #kaupunkibulevardit pic.twitter.com/6fygw4MP1M
— Kaupunkiakatemia (@kaupunkia) May 4, 2016
Hienoja karttoja ja kuvia. Odotan yhä, että joku mainitsee asuntojen hinnat suunnittelun ohjausvälineenä. Petynkö? #kaupunkibulevardit
— Tuukka Saarimaa (@tsaarimaa) May 4, 2016
Ympäröivä kaupunkikudos vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, kun väylä muuttuu, sanoo Joutsiniemi. #kaupunkibulevardit pic.twitter.com/b0PmLd9i2X
— Kaupunkiakatemia (@kaupunkia) May 4, 2016
Aalto-yliopiston professori Kimmo Lapintie puhui suomalaisen suunnittelujärjestelmän ominaispiirteistä ja tulevaisuuden ennakoinnista suunnittelussa. Hän kysyi, miten voimme suunnitella siten, että suunnitelma joustaa ennakoimattomissa muutoksissa.
@KLapintie "Kaava ei saa mitään aikaan, se vain estää." #kaupunkibulevardit pic.twitter.com/5Glb7qadAr
— Juha Salmi (@juhasalmifi) May 4, 2016
@KLapintie puhuu strategisen suunnittelun puolesta – . Ehkä kaavaakin tarvitaan.#kaupunkibulevardit #helsinki pic.twitter.com/4EEp20F1ei
— Helena Teräväinen (@ArkkitHelena) May 4, 2016
Helsingin yliopiston professori Matti Kortteinen arvioi kaupunkibulevardeja empiirisen sosiaalitutkimuksen näkökulmasta. Hän esitteli Jukka Tuomisen pro gradu -tutkimuksen tuloksia, joiden mukaan korkea ja tiivis rakentaminen ja sekoitettu asukasrakenne laskivat ihmisten asumistyytyväisyyttä Helsingin seudulla vuonna 2012. Kortteisen johtopäätös oli, että koska juuri nämä seikat leimaavat “kaupunkimaista rakentamista”, on vaikea tulkita, että ihmisten arvostukset olisivat “kaupungistuneet” tai että Helsingin menestys muuttoliikettä koskevissa tarkasteluissa johtuisi arvoissa ja asenteissa tapahtuneista muutoksista.
Kortteinen: Hgin yleiskaavan taustalla ajatus arvojen kaupungistumisesta. Tutkimus ei tue tätä. #kaupunkibulevardit pic.twitter.com/k3mLKjsr0Y
— Kaupunkiakatemia (@kaupunkia) May 4, 2016
Matti Kortteinen: "Kehyskunnissa asukkaat ovat selvästi tyytyväisempiä kuin kantakaupungissa." #kaupunkibulevardit pic.twitter.com/ymekcVV3T0
— Juha Salmi (@juhasalmifi) May 4, 2016
Tutkijatohtori Kati Vierikko Helsingin yliopistosta tarkasteli kaupunkibulevardeja kaupunkiekologian näkökulmasta. Hän esitteli rinnakkain kaupunkibulevardeista esitettyjä väitteitä ja tutkimustietoon perustuvia faktoja. Lopuksi hän kysyi, korvaako kaupunkiluonnon laadullistaminen sen määrän ja onko luova luontokokemus vaarassa kadota.
Kati Vierikko: Kosketus viheralueisiin tukee luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä. #kaupunkibulevardit pic.twitter.com/0p9mddO3oE
— Kaupunkiakatemia (@kaupunkia) May 4, 2016
Luontokokemus lisää lasten empatiakykyä eri lajeja kohtaan. Millainen kaupunkirakenne lisää sitä muita ihmisiä kohtaan? #kaupunkibulevardit
— Sini Puntanen (@PuntanenSini) May 4, 2016
Seminaarin loppupuheenvuorossa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kertoi bulevardisointisuunnitelmien taustalla olevista laskelmista. Hän korosti, että suunnitelmien toteutumisen jälkeen Helsingin keskustaan pääsee sujuvasti sama määrä ihmisiä kuin tähänkin saakka, koska liikenne rakentuu pitkälti muun muassa pikaraitioteiden varaan. Sinnemäki muistutti yleisöä myös siitä, että bulevardisoinnissa lähdetään liikkeelle pienien kokeilujen kautta.
@kaupunkia Anni Sinnemäki ehdottaa, että muutetaan Mannerheimintie moottoritieksi Stockalle asti, jos #helsinki elinvoima on siitä kiinni…
— Kaarin Taipale (@dochakuka) May 4, 2016
Sinnemäki: Vaikka väylät ovat monille hirveitä,jotkut maksavat, että saavat asua niiden varrella #kaupunkibulevardit pic.twitter.com/NQw8BonimI
— Kaupunkiakatemia (@kaupunkia) May 4, 2016
Keskustaan tulee autolla vain kolmannes, ja osuus on laskenut, kertoo @AnniSinnemaki. Siksi #kaupunkibulevardit eivät uhkaa keskustaa.
— Otso Kivekäs (@OtsoKivekas) May 4, 2016
Seminaarin jälkeen keskustelu jatkui juhlasalissa ja sen ulkopuolella Kaupunkiakatemian järjestämän kevyen tarjoilun äärellä sekä sosiaalisessa mediassa. Esitysten materiaalit ovat saatavilla Kaupunkiakatemian sivuilta. Keskustelu jatkuu muun muassa Twitterissä aihetunnisteella #kaupunkibulevardit.
Mitä bulevardeista jää jäljelle, jos kivijalkakaupat eivät toteudu? kysyy @KLapintie #kaupunkibulevardit pic.twitter.com/BY5ThR08DX
— Kaupunkiakatemia (@kaupunkia) May 4, 2016
Lähes kaikkialla -esimerkkejä pääosin Itäväylän läheltä – Missä on kaupunki? #kaupunkibulevardit #kaupunkiakatemia pic.twitter.com/WgSqT8k3vm
— mari vaattovaara (@marivaattovaara) May 5, 2016
Keskusta ei ole olemassa ilman periferiaansa: sijainti ja saavutettavuus ovat avainasemassa. https://t.co/tw83yyG29f @kaupunkia #helsinki
— Kimmo Lapintie (@KLapintie) May 15, 2016