Globaali kehitystutkimus on monipuolinen, monitieteinen oppiala, joka on poiminut menetelmiä ja teorioita yhteiskuntatieteiden kentältä, muun muassa poliittisesta historiasta, antropologiasta, etnografiasta, sosiologiasta sekä poliittisesta taloustieteestä. Oppiaine pyrkii opettamaan kriittistä, eurosentrismiä purkavaa ajattelua niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla. Kansainvälisissä piireissä ala tunnetaan useimmiten nimellä Development Studies.
Globaalin kehitystutkimuksen kursseilla keskeisinä teemoina pyörivät esimerkiksi kestävä kehitys, globaali talousjärjestelmä, sukupuoli ja kehitys, globalisaatio, ihmisoikeuskysymykset, jälkikolonialismi, maailmanlaajuiset konfliktit sekä kehitysyhteistyö ja kansainväliset instituutiot.
Kandiopintoihin sisältyvien yhteiskuntatieteiden perusopintojen ansiosta kehitystutkimuksen opiskelijoilla on tutkinnon jälkeen valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä laajalla yhteiskunnallisella kentällä. Erilaisilla sivuaine valinnoilla tutkinnosta pystyy kuitenkin muokkaamaan oman näköisensä! Sivuaineita on mahdollista valikoida valtiotieteellisen tiedekunnan tarjonnasta (mm.viestintä, sosiaalipsykologia, antropologia, filosofia, talous- ja sosiaalihistoria ja yhteiskuntapolitiikka), mutta mikään ei myöskään estä ylittämästä tiedekuntarajoja. Esimerkiksi humanistisen tiedekunnan valikoimista löytyvät kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuudet ovat olleet suosittuja kehitystutkimuksen lukijoiden keskuudessa.