Avainsana-arkisto: Indonesia

Ihmisen kokoinen maanviljely viilentää planeettaa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kepan artikkeli ilmastoseminaarista, jossa indonesialainen vieraamme Karno oli puhujana:

Kestävä maankäyttö on hyväksi sekä ihmisille että ilmastolle, kuuluivat globaalin etelän pienviljelijöiden terveiset Kepan seminaarissa 23.5. Puhujat ovat mukana myös festivaalilla, jossa keskustelu ilmastosta jatkuu koko viikonlopun.

”Eivät maanviljelijät Indonesian maaseudulla tunne käsitettä ilmastonmuutos. Mutta viime vuosina on puhuttu paljon ’oudoista ilmoista’. Esimerkiksi vuonna 2010 sateet eivät päättyneet lainkaan, emmekä siis päässeet vuonna 2011 korjaamaan riisisatoa”, kertoi indonesialainen Karno Batiran Payo Payo -säätiöstä.

Batiran on paitsi ilmastoaktivisti, järjestötoimija ja maanviljelijöiden valistaja, myös pienviljelijän poika.

”Siksi voin puhua ’meistä’, kun viittaan indonesialaisiin pienviljelijöihin”,  Batiran ilmoitti puhuessaan Kepan ja Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen seminaarissa ”Perspectives on climate change, natural resources and social justice – Connecting the local to the global”.

Jos satoa ei tule, ei tule tulojakaan – ja ensisijaisesti tähän pienviljelijät ovat halunneet parannusta, Batiran totesi. Indonesian Sulawesin ylängöllä ratkaisuksi on löydetty maaperää elvyttävä SRI-riisinviljelymetodi (System of Rise Intensification).

Batiranin mukaan kyseessä on vastaveto Aasiassa vuosikymmenien ajan vaikuttaneen vihreän vallankumouksen aatteille, joissa maataloutta on tehostettu koneistamalla ja tehokkailla lannoitteilla.

SRI-metodilla tuotanto on saatu kasvuun viljelemällä useita lajikkeita ja vuorottelemalla niitä, parantamalla ravinteiden kiertoa esimerkiksi kompostoinnilla sekä käyttämällä biologisia torjunta-aineita ja vähentämällä kemiallisia lannoitteita.

”Riisisadot ovat kasvaneet, ja viljelijöiden tulot ovat lisääntyneet myös siksi, että heillä ei mene niin paljon rahaa torjunta-aineisiin ja lannoitteisiin. Myös maaperä paranee, ja tutkimusten mukaan SRI-riisinviljelymetodi tuottaa ilmastoon vähemmän hiilidioksipäästöjä”, Batiran kertoi.

Toisin sanoen samalla kun indonesialaisviljelijät yrittävät sopeutua ”outoihin ilmoihin” ja taata elinkeinonsa, he myös osaltaan torjuvat ilmaston lämpenemistä.

Menneisyydestä oppia tulevaisuuteen

Batiranin mukaan nykypolven maanviljelijät ovat joutuneet kääntymään isovanhempiensa puoleen etsiessään kestäviä tapoja käyttää maata. Vanhusten muistista on kaivettu ikiaikaista tietoa, joka jo välillä katosi viljelijöiden työkalupakista.

Vanhaa tietotaitoa halutaan hyödyntää ja kunnioittaa myös Pohjois-Argentiinan alkuperäisväestön keskuudessa, jossa perinteinen maanviljely ja moderni maatalousteollisuus ovat joutuneet törmäyskurssille.

”Maita, joilla olemme asuneet vuosisatoja, käytetään nykyään agribisnekseen ja geenimuunneltujen tuotteiden viljelyyn”, kertoi Via Campesina -pienviljelijäjärjestön edustaja Deolinda Carrizo.

Usein väkivaltaisesti vietyjen maiden mukana katoaa tärkeä osa alkuperäisväestön identiteetistä, kulttuurista ja elinkeinosta.

”Oman yhteisömme viljelijöiden tuottavuus on vähentynyt, ja meistä on tullut riippuvaisia tuontiruuasta. Me haluamme pystyä ruokkimaan oman väkemme ja viljelemään maata kestävällä tavalla. Siinä ei ole mitään uutta – vuosisatojen ajan pystyttiin ajattelemaan maankäyttöä myös tulevien sukupolvien kannalta”, Carrizo sanoo.

”Meidän mielestämme ruokaa pitää edelleen tuottaa niin, ettei sitä tarvitse kuljettaa syöjille lentokoneilla.”

http://www.maailmakylassa.fi/uutiset/13836

Kylässä HYYssä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ti, 20/05/2014

HYY on tukenut kestävää maataloutta edistävää Payo Payo -järjestöä Indonesian Sulawesilla jo vuodesta 2009. Parhaillaan Suomessa vieraileva Payo Payon perustaja, hankekoordinaattori Karno Batiran kiertää tällä viikolla ympäri Helsinkiä puhumassa pienviljelijöistä ja ilmastonmuutoksesta sekä esittelemässä HYYn tuella tehtävää työtä. Lauantaina hän esiintyy Maailma kylässä –festivaaleilla.

– Olin aika yllättynyt, kun kuulin, että HYY haluaa tukea meitä. Ajattelin, että opiskelijat ajattelevat vain että mitä tekevät valmistuttuaan, mutta nämä opiskelijat halusivatkin tehdä kehitysyhteistyöhanketta, muistelee Karno Batiran yhteistyön alkua.

Batiran oli itse mukana perustamassa Payo Payoa vuonna 2008. HYYn kanssa yhteistyöhön päädyttiin kun järjestö haki tukijoita Suomesta.

Opiskelijajärjestö on Payo Payolle poikkeuksellinen yhteistyökumppani.
– Parasta on, että voimme keskustella kaikesta. HYYn ihmiset ovat kiinnostuneita kuuntelemaan myös meidän ajatuksiamme ja mielipiteitämme, ja suunnitelmia voi muuttaa tarvittaessa. Paperilla tehdyt suunnitelmat kun eivät aina toimi käytännössä.
– Olemme molemmat opiskelijoiden järjestöjä, joten meillä on moniin asioihin samanlainen näkökulma.

Batiran – itsekin maanviljelijöiden lapsi – perusti Payo Payon opiskelukavereidensa kanssa. Heistä tuntui, että kylät jäivät aina liian vähälle huomiolle ja siksi he halusivat jakaa tietoa kylien asukkaille.
– Kaikki tulee kylistä, siksi heidät pitää huomioida, Batiran tiivistää.

HYYn tuella Indonesiassa

HYY on tukenut Payo Payo jo vuodesta 2009, kahdessa eri hankkeessa. Viiden vuoden aikana HYYn tuella on tehty monenlaista: rakennettu kastelujärjestelmiä ja puita säästäviä uuneja, opetettu uusiutuvan energian käyttöä ja kestävää maataloutta sekä kokeiltu uusia viljelytapoja.
– Tuki ei ole rahallisesti valtavaa, mutta silti merkityksellistä, Karno sanoo.

Tärkeä osa työtä on kouluttaminen. Payo Payo kouluttaa paitsi viljelijöitä, myös opettaa lapsille kahdessa koulussa perustietoa ympäristöasioista ja kestävästä maataloudesta.
Payo payo haluaa myös saada viljelijät toimimaan yhteistyössä ja tukee heidän järjestäytymistään. Vaikka jokaisella on oma pelto, viljelijöiden kannattaa työskennellä yhdessä. Niin he säästävät aikaa ja rahaa ja saavat parempia tuloksia. Samalla viljelijät voivat myös keskustella ongelmistaan ja löytää niihin ratkaisuja yhdessä.

– Roolimme on yrittää kerätä ja levittää tietoutta: yhdistää alueen asukkaiden vanhaa tietämystä tieteelliseen tietoon ja saada niistä yhdessä entistä parempia menetelmiä, Batiran kertoo.
– Indonesia ei enää ole mitenkään erityisen köyhä maa, mutta tuloerot ovat valtavia. Viljelijöillä ei ole internetiä, eikä muitakaan mahdollisuuksia etsiä itse tällaista tietoa, HYYn kehitysyhteistyökoordinaattori Ilona Kalliola muistuttaa.

Uusia ideoita ja tapoja ansaita Sulawesin maanviljelijöille

Monet Payo Payon tukemat menetelmät ovat Indonesiassa uusia.
– Nämä riisinviljelymetodit säästävät vettä ja maaperää ja lisäksi ne ovat vastustuskykyisempiä tuholaisia vastaan – ja tuottavat enemmän riisiä. Sama tekniikka leviää vähitellen muuallakin maailmassa, ja se on todennäköisesti tulevaisuudessa hyvin käytetty, kertoo Ilona Kalliola.

Payo Payo auttaa myös uusien lajien viljelyn aloittamisessa ja auttaa esimerkiksi kaakaota viljelleen kylän asukkaita opettelemaan kasvisten kasvattamista.

Tuotteiden myynnistä huolehtii bisnesyksikkö, joka myy muun muassa luomuriisiä ja -hunajaa kaupunkeihin. Luomutuotteet ovat viljelijöille hyvä tulonlähde, sillä niistä saa 40-50% tavallisia kovemman hinnan. Tavoitteena on, että myös bisnespuoli saadaan vakiinnutettua.
– Luomuaate on vasta vähitellen leviämässä Indonesiassa, ja nyt luomusta on tullut trendikästä. Kun pelkästään Sulawesilla asuu kahdeksan miljoonaa ihmistä, ja Payo Payon tukemat viljelijät ovat lähes ainoita luomutuottajia, on tässä kyllä ihan hyvät mahdollisuudet, Ilona Kalliola kertoo.

Kiireinen vierailu Suomessa

Batiran viettää HYYn vieraana vajaat kaksi viikkoa. Ohjelmaan kuuluu suomalaisten vierailuja kehitysyhteistyöjärjestöihin, tapaamisia maatalouden tutkijoiden kanssa ja tutustumista pääkaupunkiseutuun. Vierailun ohjelmasta vastaavat HYYn kehitysyhteistyötoimintaa hoitavat kehitysyhteistyövaliokunta ja kehitysyhteistyökoordinaattori.

Ylioppilaskuntaan tutustuminen on ollut vieraalle inspiroivaa.
– On kiinnostavaa, kuinka opiskelijat toimivat ja miten toiminta on järjestetty.

Myös trooppista maataloutta tutkineen professorin tapaaminen oli mielenkiintoinen.
– Täällä te vain tutkitte trooppisten maiden asioita, se on hämmentävää! Ja miksi meillä ei opiskella näitä asioita?

 

HYYn Indonesia-ilta ke 21.5. klo 18.
 Hankekoordinaattori Karno Batiran esittelee Kestävät elämäntavat Sulawesilla -hanketta ja Payo Payo-järjestön toimintaa (Uusi ylioppilastalo kokoushuone Sparre, Mannerheimintie 5 a, 2.krs) . Facebook-tapahtuma

Lauantaina 24.5. klo 15.30-15.50 Karno Batiran on  haastateltavana Maailma Kylässä –festivaalien Taiga-lavalla aiheesta Pienviljelijät ja ilmastonmuutos Indonesiassa. Lavalla myös Saleh Abdullah (Indonesian Society for Social Transformation) ja tutkija Mira Käkönen http://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/13544

HYYn kehyvaliokunta Maailma Kylässä -festivaaleilla 24.-25.5 Mahdollisuuksien tori -teltassa

HYYn Indonesia-hankkeesta saapuu toukokuussa vieras Suomeen

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

HYY toteuttaa vuosina 2013–2015 Indonesiassa ”Sulawesin viljelijöiden kestävät elinkeinot” -hankkeen yhdessä Payo Payon kanssa. Nuorten ja opiskelijoiden järjestö Payo Payon toiminnanjohtaja Karno Batiran vierailee hankkeen puitteissa Suomessa 14.5.–28.5. HYYn vieraana Karno tutustuu ylioppilaskunnan toimintaan, suomalaiseen maatalouteen ja ympäristöjärjestöihin sekä muihin kehitysyhteistyötoimijoihin.

Tule kuulemaan Indonesia-hankkeesta Maailma kylässä -festivaaleille lauantaina 24.5.! Karno Batiran sekä Saleh Abdullah Indonesia Society for Social Transformation -järjestöstä keskustelevat englanniksi Taiga-lavalla klo 15.30–15.50 aiheesta Pienviljelijät ja ilmastonmuutos Indonesiassa. Tule nauttimaan festivaalitunnelmasta ja tutustumaan myös HYYn kehitysyhteistyövaliokunnan pisteeseen Mahdollisuuksien Tori -teltassa!

Keskiviikkona 21.5 klo 18 alkaen kehitysyhteistyövaliokunta järjestää lisäksi HYYn jäsenille ja kaikille Indonesiasta kiinnostuneille avoimen, englanninkielisen Indonesia-illan Uudella ylioppilastalolla kokoushuone Sparressa (Mannerheimintie 5 a, 2.krs). Tilaisuudessa Karno Batiran esittelee HYYn kanssa toteutettavaa hanketta ja kertoo Payo Payon toiminnasta.

Vuosille 2013-2015 ajoittuva Indonesia-hanke on jatkoa HYYn ja Payo-Payon vuosina 2009-2011 toteuttamalle hankkeelle. Uusi hanke pyrkii vaikuttamaan Sulawesin maatalouspolitiikkaan, tarjoamaan viljelijöille parempia viljelymenetelmiä, uusia jatkojalostusmenetelmiä sekä opettamaan viljelijöitä toimimaan yhteisöllisesti. Kohderyhmänä ovat pienviljelijät ja maattomat viljelijät kolmessa kylässä Etelä- ja Länsi-Sulawesilla. Hankkeen tavoitteena on luonnonvarojen käytön ja elinkeinojen kannalta riittävän omavaraiset kylät, jotka tarjoavat asukkaille kestävän elinkeinon. Hankkeen rahoituksesta 85 % tulee Ulkoasiainministeriöltä ja 15 %:n omavastuuosuus katetaan HYYn 0,7 % -budjetista.

Lisätietoja: Kehitysyhteistyökoordinaattori Ilona Kalliola, ilona.kalliola@hyy.fi, +358 50 543 8450

—

Gäst från HUS Indonesienprojekt besöker Finland i maj

 

Studentkåren vid Helsingfors universitet och ungdoms- och studentorganisationen Payo Payo driver åren 2013-2015 ett projekt om hållbara näringar för jordbrukare i Sulawesi i Indonesien. Inom ramen för det projektet kommer Payo Payos verksamhetsledare Karno Batiran att besöka Finland som HUS gäst 14.5-28.5. Under sitt besök ska Karno bekanta sig med studentkårens verksamhet, finländskt lantbruk, miljöorganisationer och olika utvecklingssamarbetsaktörer.

Kom och lär dig mera om Indonesienprojektet på festivalen Världen i byn lördag 24.5! Karno Batiran och Saleh Abdullah från organisationen Indonesia Society for Social Transformation diskuterar på engelska kring temat Småbrukarna och klimatförändringen i Indonesien på Taiga-scenen kl. 15.30-15.50. Njut av festivalstämningen och bekanta dig också med HUS utvecklingssamarbetsutskotts infobord i tältet Möjligheternas torg!

Onsdag 21.5 kl. 18 ordnar utvecklingssamarbetsutskottet dessutom en Indonesienkväll i mötesrum Sparre, Nya studenthuset (Mannerheimvägen 5 A, 2 vån.). Tillställningen går på engelska och den är öppen för HUS medlemmar och alla som är intresserade av Indonesien. På Indonesienkvällen presenterar Karno Batiran projektet som man driver tillsammans med HUS och berättar om Payo Payos verksamhet.

Indonesienprojektet pågår 2013-2015 och det är en fortsättning på ett projekt som HUS och Payo Payo genomförde 2009-2011.  Med det nya projektet vill man påverka jordbrukspolitiken i Sulawesi, erbjuda odlarna bättre odlingsmetoder och nya sätt att vidareförädla jordbruksprodukter samt lära odlarna att verka tillsammans. Målgruppen är småbrukare och landlösa jordbrukare i tre byar i södra och västra Sulawesi. Målet med projektet är att byarna ska bli tillräckligt självförsörjande i fråga om näringsgrenar och utnyttjandet av naturresurser, så att de kan erbjuda invånarna hållbara näringar. Projektet finansieras till 85 procent av Utrikesministeriet, HUS egen andel på 15 procent kommer från HUS 0,7 %-budget.

Mera information: Ilona Kalliola, HUS koordinator för utvecklingssamarbete, ilona.kalliola@hyy.fi, +358 50 543 8450

—

A guest from HYY’s Indonesia project to visit Finland in May

The Student Union of the University of Helsinki is implementing the Sustainable Livelihoods for Farmers in Sulawesi project in Indonesia in cooperation with Payo Payo in the years of 2013-2015. The youth and student organisation Payo Payo’s Director Karno Batiran will visit Finland as HYY’s guest on 14 May-28 May. During the visit, Karno will explore the Student Union’s activities, Finnish agriculture and environmental organisations, as well as other development cooperation organisations.

Come and hear about the Indonesia project at the World Village Festival on Saturday, 24 May. Karno Batiran and Saleh Abdullah from Indonesia Society for Social Transformation will discuss in English at Taiga Stage at 3.30pm-3.50pm on the topic Small-scale farmers and climate change in Indonesia. Come and enjoy the festival atmosphere and explore the stand of HYY’s Committee for Development Cooperation at the Market of Possibilities tent!

The Committee for Development Cooperation will organise an open Indonesia evening in English for all HYY members and other interested parties in the meeting room Sparre at the New Student House (Mannerheimintie 5 a, 2nd floor) at 6pm on Wednesday, 21 May. In the event, Karno Batiran will present the project implemented in cooperation with HYY and tell about the operations of Payo Payo.

The Indonesia project for the years of 2013-2015 is the continuation of the previous project of HYY and Payo-Payo implemented in 2009-2011. The new project aims at influencing agricultural policy in Sulawesi, providing better agricultural methods for farmers, improving post-production methods and teaching farmers to work collectively. The project is directed at smallholders and landless farmers in three villages in South and West Sulawesi. The project plans to form villages that are adequately self-sufficient in terms of the use of natural resources and livelihoods, which provide inhabitants with a sustainable business. 85 % of the project funds are allocated by the Ministry for Foreign Affairs in Finland and the excess share of 15 % is covered by HYY’s 0.7 % budget.

Further information: Development Cooperation Coordinator Ilona Kalliola, ilona.kalliola@hyy.fi, +358 50 543 8450

Kiinnostaako gradukenttätyö HYYn kehitysyhteistyöhankkeessa Indonesiassa?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta toteuttaa Indonesiassa Sulawesin saarella ympäristöalan kehitysyhteistyöhanketta ja tarjoaa hanketta etenkin ympäristöalojen opiskelijoille mahdollisena kohteena esimerkiksi graduun liittyvän kenttätyön tekemiseen.

HYY on toiminut Indonesiassa Sulawesin saarella vuodesta 2009 ja nykyinen HYYn ja Ulkoministeriön Sulawesin viljelijöiden kestävät elinkeinot -hanke jatkuu 2015 loppuun asti. Hanke pyrkii kehittämään parempia viljelymenetelmiä, viljelijöiden tuotteiden kuten riisin ja hunajan jatkojalostusmenetelmiä sekä opettamaan viljelijöitä toimimaan yhteisöllisesti. HYYn yhteistyökumppani Indonesiassa on Payo-Payo, opiskelijalähtöinen järjestö, jossa toimii paljon näistä aiheista kiinnostuneita nuoria.

Hankkeen kohderyhmänä ovat pienviljelijät ja maattomat viljelijät kolmessa kylässä Etelä- ja Länsi-Sulawesilla. Hankkeen tavoitteena on luonnonvarojen käytön ja elinkeinojen kannalta riittävän omavaraiset kylät, jotka tarjoavat asukkaille kestävän elinkeinon. Tarkoituksena on, että viljelijät oppivat arvostamaan kyliensä tietotaitoa ja yhteisiä perinteitä ylläpitämällä tuetaan kyläläisten harmonisia suhteita.

Hanke on melko pieni ja toimii Etelä-Sulawesilla kolmessa kylässä viljelijäryhmien kanssa: Tombo Bulun kylässä viljellään riisiä terasseilla ja kyläläiset ovat kokeilleet hankkeen kautta uusia viljelytapoja. Bonne-Bonnen kylässä taas viljellään riisiä tasaisilla pelloilla ja hankkeessa kehitetään orgaanisia lannoitteita sekä etsitään ratkaisuja erilaisiin kylää vaivaaviin kasvitauteihin. Sogan kylässä kaakaon viljely on pääelinkeino ja hankkeessa kehitetään kotitalouksille lisätuloja mm. puutarhaviljelyn kautta, missä myös käytetään orgaanisia lannoitteita. Maakuntatasolla keskitytään maatalouspoliittiseen vaikuttamistyöhön.

Mahdollisia ympäristöalojen tutkimusaiheita hankkeessa voisivat olla:

– hankkeen kahdessa kylässä edistämä System of Rice Intensification -menetelmä ja tähän liittyen tavanomaisen riisin tuotannon ja SRI-riisin vertailu, luomu SRI-riisin ja tavanomaisen SRI-riisin vertailu, kasvienkierrot SRI-järjestelmässä, SRI-riisin satomäärät ja optimaalinen SRI-viljely kullekin kylälle

– vihannesten viljely kasvihuoneissa Sogan kylässä

– bambun käyttömahdollisuudet Sogan kylässä

– hankkeen aikana kokeillut erilaiset ekologiset lannoitteet: miten tuottaa aineosuuksiltaan paras alkupanoslannoite? Miten tuottaa paras lisälannoite, esimerkiksi hankkeessa käytetty lactobasillus? Lannoitekokeilut vihanneksille, kompostoimalla ja lannoite vuohien lannasta

– ekologinen tuholaistorjunta (Miten tuottaa biologisia pestisidejä? Mikä pestisidi toimii parhaiten millekin tuholaiselle?)

– biopestisidit ja tautien torjunta (Torjunta-aineiden kehittäminen, Millainen torjunta-aine millekin taudille?)

– kylissä tuotettavien tuotteiden jatkojalostus ja markkinointi (Kuinka saada tuotteet houkuttelevimmiksi? Kuinka luomuriisiä ja hunajaa voitaisiin markkinoida laajemmalle yleisölle?)

– kaakaontuotannon ongelmat Sogan kylässä (puiden ikä, taudit, tuholaiset, maan köyhtyminen)

– hunajantuotantokokeilu Tombo Bulun kylässä

– viljelijöiden kenttäkoulutoiminta

– Etelä-Sulawesin maatalouspolitiikka ja luomuviljelyn laajemmat mahdollisuudet alueella

Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka ja myös muiden alojen kuten kehitysmaatutkimuksen, sosiaali- ja kulttuuriantropologian ja Aasian tutkimuksen opiskelijoille löytyy varmasti hankekylistä mielenkiintoisia aiheita.

HYY ja Payo Payo voivat tarjota kontaktit paikan päällä (samoista aiheista kiinnostuneita nuoria, kyläläisiä, viljelijöitä, päättäjiä ja paikallisen yliopiston opiskelijoita ja opettajia), kenttäkohteet eli kylät joissa paikalliset opiskelijat ovat jo usean vuoden ajan tehneet pienimuotoisia tutkimuksia kyläläisten kanssa, apua majoituksen ja tulkin järjestämisessä, apua viisumin hankkimisessa ja mahdollisuuden osallistua hankkeeseen Suomessa. Esimerkiksi lentolippuja tai muuta rahoitusta emme voi tarjota, mutta Helsingin Yliopiston monet laitokset tarjoavat opiskelijoille matka-apurahoja.

Lisätietoja antaa HYYn kehitysyhteistyökoordinaattori Ilona Kalliola