Yksikön tutkijat ESERA 2017 -konferenssissa

Terveiset Irlannista

European Science Education Research Association (ESERA) järjestää joka toinen vuosi mittavan tiedeopetuksen tutkimuskonferenssin, jota kutsutaan tuttavallisesti ESERAKSI. Vuoden 2017 ESERA järjestettiin Dublinissa. Tänä vuonna konferenssin pääteemat ovat tutkimus, käytänteet ja yhteistyö.

ESERA on erittäin korkeatasoinen tiedeopetuksen tutkimuskonferenssi, jonne osallistuu noin 1 500 tutkijaa. Paperien ja postereiden saaminen konferenssiohjelmaan on vaikeaa. Kemian opettajankoulutusyksikön tutkimusryhmä sai ESERAAN tänä vuonna useamman esityksen, mikä on erinomainen suoritus. Alla lyhyt katsaus jokaiseen esitykseen.

Esitykset

Onnittelut Päiville ensimmäisestä suullisesta esityksestä kansainvälisessä konferenssissa.

How to support a low-achieving student in chemistry
Esitys: Päivi Kousa
Artikkeli: Päivi Kousa & Maija Aksela

PISA-testien tuloksista tiedetään, että noin 20 % nuorista ei saavuta riittävää kemian osaamista, jota tarvitaan esim. yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon ymmärtämiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään keinoja, miten heikosti suoriutuvia oppilaita voidaan tukea kemian opinnoissa. Tutkimustulosten mukaan hyviä keinoja ovat kiinnostavat opetusmenetelmät (esim. opintokäynnit ja ryhmätyöt) ja oppilaita kiinnostavat sisällöt. Myös opettajat tarvitsevat lisää tietoa heikosti suoriutuvien oppilaiden kanssa työskentelystä.

ChemistryLab Gadolin as a relevant learning environment for lifelong learning
Esitys: Maija Aksela & Johannes Pernaa
Artikkeli: Maija Aksela

Kemianluokka Gadolin on Helsingin yliopiston LumA-tiedekasvatuskeskuksen ensimmäinen tiedeluokka. Se perustettiin vuonna 2008 ja on siitä lähtien toiminut yksikkömme opetus- ja tutkimusympäristönä. Gadolinissa on vuosien varrella vieraillut yli 24 000 oppilasta, joille palvelu on ollut täysin ilmainen. Tämä on ollut mahdollista kemianteollisuuden yritysten ja Helsingin yliopiston Kemian laitoksen sponsorisopimusten kautta. Kemianluokka Gadolinin tarina siis käsittämättömän upea. Kun tämä tarina on sijoitettu kansainväliseen kontekstiin, se on herättänyt kiinnostusta ympäri maailmaa. Gadolinista onkin otettu mallia jo monessa maassa.

ESERASSA esiteltiin tapaustutkimus, jossa tutkittiin Gadolin-ohjaajien kokemuksia relevanssiteorian valossa. Relevanssiteoria on suhteellisen uusi (vuodelta 2013) teoreettinen malli, joka antaa työkaluja jäsentää kokemusten ja ilmiöiden relevanttiutta kolmella tasolla – yksilö, yhteiskunta ja ammatillinen. Tutkimuksen mukaan Gadolin ja siellä työskentely koettiin relevantiksi kaikilla em. tasoilla. Sen koettiin kehittävän kemian taitoja sekä pedagogista osaamista, mikä vahvistaa ohjaajien opettajaidentiteettiä ja ammatinvalintaa. Gadolinin yritysyhteistyö teki siitä myös yhteiskunnallisesti merkittävän palvelun. Gadolinin roolia kemian opetuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksena tullaan vahventamaan entisestään tulevaisuudessa.

Johannes Pernaa ensimmäiseen kertaan kuuteen vuoteen tieteellisen konferenssin esiintymislavalla.

Posterit

Aesthetic experiences through fiction:  A case study of collaborative drama activities in chemistry education
Esitys: Jaakko Turkka
Artikkeli: Jaakko Turkka & Maija Aksela

Jaakon väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on kehittää oppimiskokemuksia, joiden avulla opitaan ymmärtämään esteettisten kokemusten luonnetta kemian opetuksessa. Ratkaisuja haetaan esim. yhdistelemällä fiktiota ja faktaa draaman kainoin.

Jaakko Turkka ja Antti Laherto jäähdyttelevät onnistuneen posterisession jälkeen.

Pre-service chemistry teachers learning about integrated science education by collaboration and design
Esitys: Outi Haatainen
Artikkeli: Outi Haatainen & Maija Aksela

Outin esityksessä esiteltiin malli, miten kemian opettajaopiskelijat voivat oppia eheyttämään kehittämällä omia eheyttäviä kemian opetuksen malleja yhteistyössä kouluopettajien kanssa. Kehittämistyön avainsanoja ovat opettajien välinen yhteistyö ja yhteisöllinen suunnittelu. Outin tutkimus tuottaa tutkimuspohjaisia työkaluja kemian opetuksen kursseille sekä koko kemian opettajayhteisölle.

Outi posteria esittelemässä.

Higher education students` challenges in designing a course “Sustainable Development in Education”
Esitys: Jaana Herranen
Artikkeli: Jaana Herranen, Sakari Tolppanen, Veli-Matti Vesterinen & Maija Aksela

Jaanan esitteli monitieteisen Kestävä kehitys opetuksessa -kurssiin liittyvää tutkimusta, jossa selvitettiin opiskelijavetoisen kurssin haasteita. Opiskelijavetoisuus ja siihen liittyvät mahdollisuudet ja problematiikka on kansainvälisesti hyvin kiinnostava tutkimusaihe. Kemian opettajankoulutusyksikkö on tutkinut ilmiötä jo pidemmän aikaa.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Tyytyväinen tutkija Jaana Herranen – kestävä kehitys kiinnosti yleisöä

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen – Kemian opeopiskelijoiden kesäterveiset

Rankka työ vaatii rankat huvit, mutta minkälaisia huveja vaatii rankka opiskelu? Kemian aineenopettajaopiskelijat kertovat kesän suunnitelmistaan, tässä kootut terveiset ja menovinkit kesään 2017.

Opettajaopiskelijat laskettiin toukokuussa kesälaitumille Viikin tutkimustilan lehmien lailla. Mieli janoaa kesäisiä ilmoja, sillä monenmuotoista kesäistä tekemistä on opiskelijoilla tiedossa.

Kemian opettajaopiskelijoiden kesässä lomailu ei ole pääroolissa.  Kesällä opiskelijat keräävät monipuolista työkokemusta kesällä erilaisista töistä. Kemman koordinaattori Tanja vaihtaa kesäkuun alussa työmaisemia ja farmaseutin pätevyydellä hakeutuu apteekkiin töihin. Julia ja Kaisa ovat myös minun lisäkseni saaneet töitä opintojen kautta ja ahkeroivat myös opeyksikössä. Kuten aina, myös kesällä Essi puurtaa usean työn parissa, kuitenkin tiiviisti tiedekasvatuksen parissa, muun muassa järjestäen tiedeleirejä. Tonilla on täysin päinvastainen lähtökohta kesään, hänestä on  “aivan loistavaa tehdä jotain ihan muuta ja aivotonta kuin opiskella luonnontieteitä.”  ja Toni suuntaakin kolmivuorotyöhön tekemään juuri sitä.

Onneksi vähän myös  vapaata mahtuu monien kesään. Essiä odottaa kahden viikon loma Italiassa, avomiehen isovanhemmilla. Katriina pitää heinäkuun lomaa ja haaveilee myös ulkomaanmatkasta. Kaisa tekee paluun vaihtarimaisemiin käväisemällä Lounais-Englannissa. Iloa Julian kesään tuovat uudet perheenjäsenet, kaksi kissanpentua täyttävät kesän suloisuudellaan.

Kesään kuuluvat musiikki ja festarit, Flow’ta pidetään liian mammuttimaisena, se on kasvanut ulos alkuperäisen sympaattisesta festivaalista. Kesän menovinkiksi Julia nostaa Vantaalla olevan  RockFestin  9-10.6 ja sen erityisesti sen ykkösesiintyjän Rammsteinin. Hanna suuntaa Provinssirockiin, Toni Sideways-festivaaleille. Ultra Bran kauan odotettu comeback vie Katriinan Ilosaarirockiin.

Rennosti aiotaan viettää aikaa myös mökeillä. Ruispelloissa kirmailu ja rannoilla ruskettuminen ovat asiaankuuluvia kesätekemisiä. Adoniksina minä ja Toni menemme luonnollisesti Hietsuun paistattelemaan päivää.

Urheilu virkistää mieltä ja kehoa, Tanja kehottaa kaikkia ehdottomasti kokeilemaan suppailua. Tonin ja minun kesään kuuluu elimellisesti jalkapallon seuraaminen alasarjoista Veikkausliigaan. Hanna käy myös itsekin potkimassa palloa ylänurkkiin. Tanja suppailee ja kehottaa kaikki kauniina päivänä merelle.  Maailman suurimmassa suunnistustapahtumassa Jukolan viestissä Kaisa kilvoittelee joukkueensa kanssa. Hän ei ole ensimmäistä kertaa ja uhosi ettei aio eksyä.

Hannan jäätelösuosikki kesään on raikas amppari ja muut maidottomat herkut, Kaisan testissä kesällä tulee olemaan Jymyn vegaaninen minttusuklaajäätelö. Minusta Apetitin uutuus Vegepops -vihannesjäätelö kuulostaa niin hämmentävältä, että sitä on pakko kokeilla.

Haastateltavat ovat loppuvaiheessa opintojaan ja monia yhdistää niiden edistäminen myös kesällä,  Essillä, Hannalla ja Katriinalla on aikeissa kesäopintoja sekä mahdollista gradun kanssa painimista.

Loppukaneettina yksikömme runopoika-Tonin kauniit sanat “ Kesä, tällöinhän metafysiikan perusaksiooma on enemmän läsnä kuin koskaan aiemmin, elossa, tänä kesänä sinä ja minä olemme elossa!

Kesä, ai että!”

Topias Ikävalko

Kuvat:  afroicecream, Murmeliina, stevebidmead (Pixabay CC0)

Kemian oppimispelin testausta ja yhteistyötä opettajankoulutuksessa

Pelillistäminen ja pelit opetuksessa ovat  nouseva trendi,  kemian opettajankoulutusyksikkö on tässäkin aallonharjalla. Yksikössä vietettiin mukava iltapäivä kahden opettajaopiskelijan kehittämän pelin testauksen parissa.

Aineenopettajan pedagogisiin opintoihin sisältyvällä Opettaja työnsä tutkijana -kurssilla tutkiva opettajuus viedään käytäntöön. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat oman, oppimiseen ja opetukseen liittyvän tutkimuksen. Yhtenä vaihtoehtona oli valmistaa pedagoginen tuote, kehittää valmista materiaalia opettajien käyttöön. Työparini Toni Silvennoisen kanssa olemme aina pyrkineet yhteisissä projekteissamme tekemään jotain uutta ja erilaista, nyt päädyimme kehittämään pedagogisen tuotteen.

Aloitimme pohtimalla kemian opetuksen ja sen yhteiskunnallisen statuksen linkittämisen ongelmaa.  Oppilaat kokevat kemian ja muiden luonnontieteiden opiskelun vaikeaksi ja omasta arjesta etäällä olevaksi.
Oppimispelien merkitys on tunnistettu ja tunnustettu opiskelumotivaation ja oppimisen kannalta hyödylliseksi.
Matematiikan opetussuunnitelman perusteissa oppimispelit mainitaan esimerkkinä innostavasta yhteistoiminnallisesta työtavasta. Lautapelit ovat muutenkin mitä parhainta ajanvietettä.
Pohdimme työparini kanssa oppimispelien tarjoamia mahdollisuuksia ja aloimme kehittää kemia-aiheista oppimispeliä. Kohderyhmäksi valitsimme peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset.

Kemian aineenopettajaopinnoissa tehdään paljon ryhmätöitä opintojen aikana. Yhteistyö ei jää vain oman ryhmän kanssa työskentelyyn kurssin aikana, vaan auttamishalua löytyy muulloinkin.
Niin tälläkin kertaa. Pelimme ensimmäistä versiota tulivat testaamaan innolla niin toiset kemian aineenopettajaopiskelijat kuin tohtorikoulutettavat. Mukaan mahtui myös yksi aivan muun aineen opettajaopiskelija.
Odotimme jännityksellä pelin ensitestausta. Nyt nähtäisiin, onko oppimispeli-ideastamme mihinkään.

Halusimme, että testaajat ovat tyytyväisiä ja pelin testaajille tarjottiin sekä pelaamisen riemua että makeita herkkuja.
Voi pojat, että saimmekin erittäin tarkkaavaista palautetta ja kehitysehdotuksia. Pelatessa havaittiin esimerkiksi, että kehittämämme pelin pelimekaniikka oli toimiva.

Testaus ja siitä saatu palaute oli jatkon kannalta meille erittäin hyödyllistä, jotta pystyimme jatkamaan oppimispelimme hiomista timantiksi.

Hauskaa riitti koko porukalla. Voittajasta ei liene epäselvyyttä.

Pelin suunnittelussa saimme apua sekä Kemian opettajankoulutusyksikön tutkimusjulkaisuista (esim. Tuomisto, 2015; Tuomisto 2016) että innostuneelta henkilökunnalta On hieno asia, että yksikkömme asiantuntijat tarjoavat omaa osaamistaan ja tukevat opiskelijoita projekteissa.

Vielä kerran suuret kiitokset huikealle testauspaneelillemme:  Alisa, Jaana, Jaakko, Joona, Julia, Kaisa ja Katriina.

Yhteistyöllä ja jaetulla asiantuntijuudella lähikehityksen vyöhykkeelle ja sen yli!

Teksti: Topias Ikävalko

Kuvat: Laura Kokko

 

Kemian laitos