Kaikki kirjoittajan Johannes I S Pernaa artikkelit

Terveisiä yksikön TET-harjoittelijoilta

Olemme kaksi kemiasta kiinnostunutta 9.-luokkalaista, ja pääsimme suorittamaan Työelämään tutustumisjaksomme (TET) Helsingin yliopiston kemian laitokselle.  Olemme työskennelleet viikon verran Kemian opettajankoulutusyksikössä ja Kemianluokka Gadolinissa. Kemian laitokselta TET-paikan saaminen oli mahtavaa, sillä unelma-ammattimme löytyvät kemian alalta. Olemme kiinnostuneita myös muista luonnontieteistä. 

Viikosta

Olemme viikon ajan tutustuneet Gadolin-ohjaajan työhön ja seuranneet, millaista on opiskella kemian opettajaksi. Olemme seuranneet esim. opetusta – maanantaina katsoimme Kemian mallintaminen ja visualisointi -luentoa, jossa tehdään erilaisia molekyylimalleja tietokoneilla, ja perjantaina saimme oppimisvinkkejä Oppimisen tehostaminen -luennolla.

Mutta parasta viikossa oli, kun saimme vetää 5.-luokkalaisille Muovia maidosta -työn heidän Kemianluokka Gadolin -vierailulla.

Klikkaa kuvaa ja lataa Muovia maidosta -työhje.

Opinnoista

Tavoitteitamme TET-jaksolle olivat alaan tutustuminen ja työkokemuksen kerääminen. Jälkimmäinen toteutui varsinkin keskiviikkoisessa ohjauksessa, ja työkaverimme ovat mielellään kertoneet meille laajemmin kemian alasta. TET-jakso on vahvistanut mielenkiintoamme kemian alaa kohtaan. Haluaisimme lukion jälkeen päästä yliopistoon opiskelemaan kemiaa ja muita luonnontieteitä.

Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista työllistyä esim. elintarvike-, rikos tai lääkekemian aloille. Rikoskemia on mielenkiintoista, sillä siinä pääsee analysoimaan näytteitä ja näin helpottamaan ja täsmentämään poliisin ja oikeuden työtä. Lääkekemia vaikuttaa myös kiinnostavalta ja tärkeältä, sillä tällä hetkellä on tärkeää korjata bakteereille kehittymässä oleva antibioottiresistenssi. Se aiheuttaa lukuisia terveydenhuollon haasteita, pohtii Viivi.

Veronican mielestä elintarvikekemia on tärkeää, koska hän haluaa kehittää enemmän vaihtoehtoja esim. liharuoille ja maitotuotteille, sekä terveellisiä ja helppoja pikaruokia.

Vasemmalla Viivi Maaranen, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | Oikealla Veronica Winquist, Winellska skolan

Tutkimusjulkaisu: Integrating art into science education: a survey of science teachers’ practices

IJSE-artikkelien RSS-syöte.

Syksy alkoi huippujulkaisulla – tutkimusryhmämme draama-asiantuntija Jaakko Turkka sai ensimmäisen A1-julkaisun valmiiksi. Paperi julkaistiin kovatasoisessa International Journal of Science Education -lehdessä (IJSE). Kyseinen lehti sijoitettiin opetusalalla vuonna 2016 viittausten perusteella sijalle 99/1066. Tiedeopetuksen tutkimuksen lehdistä se on yksi viitatuimmista.

Tiivistelmä tiivistettynä

Tutkimuskirjallisuus esittelee lukuisia taidetta ja tiedettä yhdistäviä, luovia projekteja jotka rohkaisevat ilmaisemaan tiedettä monipuolisin tavoin. Tästä huolimatta tieteen ja taiteen yhdistämiseen käytännön opetustyössä liittyviä tekijöitä ei juuri tunneta. Tutkimuksessa ilmiötä kartoitettiin opettajien (N=66) verkkokyselyllä. Tulosten pohjalta kehitettiin pedagoginen malli, mikä tukee opettajia taiteen ja tieteen yhdistämisessä. Lue koko tiivistelmä tästä.

UW Madison Library / Chemistry Window / CC BY-NC-SA

Parasta yhteisöllinen kirjoittaminen

Jaakko mainitsi artikkelin työstössä parasta olleen ideoiden pallottelu yhdessä muiden tutkijoiden kanssa. Artikkelin muut kirjoittavat olivat Outi Haatainen ja professori Maija Aksela. Artikkelin kirjoittaminen yhdessä pakotti selkeyttämään omia ja muiden ideoita ja auttoi näkemään artikkelin vahvuudet ja kehittämiskohteet. Yhteistyö kehitti Jaakkoa sekä tutkijana että kirjoittajana.

“Useampi silmäpari huomaa nopeasti tekstin puutteet, siinä missä yksin kirjoittaessa tulee nopeasti sokeaksi omalle tekstilleen.”

a splash of garden / Steve Wall Follow / CC BY-NC-SA

Arvio referee-prosessista

Laadukkaan lehden etuja ovat laadukkaat arvioitsijat eli refereet. Tieteellisessä julkaisukäytännössä A1-tason julkaisun laatu ja sopivuus aiottuun lehteen arvioidaan kahden alaa tuntevan tutkijan toimesta. Puhutaan tuplasokeasta arviointimenettelystä (engl. doubleblind peer referee process) – arvioijat eivät tiedä artikkelin kirjoittajia, eivätkä kirjoittajat tiedä ketkä artikkelia arvioivat.

Tämän artikkelin tapauksessa toinen referee antoi rakentavaa kriittistä palautetta ja toinen höpisi palautteen aiheen vierestä. Rakentava kriittinen palaute parantaa paperin laatua ja tukee kirjoittajien tieteellistä kehittymistä. Epäpätevä palaute on ajanhukkaa kaikille – sekä refereelle että kirjoittajille.

Teaching Chemistry / starmanseries / CC BY

Nyrkkisääntönä voi pitää seuraavaa: Jos molempien arvioijien palautetta on vaikea ymmärtää ja se kohdistuu epäolennaisiin seikkoihin, on syytä analysoida oma teksti erittäin kriittisesti ja tarkistaa sen loogisuus.

Tässä referee-prosessissa toinen arvioitsija antoi osuvaa rakentavaa palautetta, joten todennäköisesti artikkeli on ollut selkeä ja ymmärrettävä. Toinen arvioitsija ei ollut ymmärtänyt tutkimusta. Syy tähän voi olla esim. se, että refereen oma tutkimusalue eroaa työn aiheesta. Arviointi voi myös olla toteutettu kiireessä. Tämän vuoksi tutkijoiden on panostettava referee-työskentelyyn täysillä. Se on myös tieteen etu.

No mutta spekuloinnit sikseen – tiede on vaikeaa ja sen arvioiminen erityisen haastavaa. Lue artikkeli itse ja tee oma arviosi.

Tiedot

Julkaisu: Turkka, J., Haatainen, O., & Aksela, M. (2017). Integrating art into science education: a survey of science teachers’ practices. International Journal of Science Education, 39(10), 1403–1419. https://doi.org/10.1080/09500693.2017.1333656

Yhteydenotot: jaakko.turkka (at) helsinki.fi