Kaikki kirjoittajan Johannes I S Pernaa artikkelit

Heikosti suoriutuvien oppilaiden asenteet kemiaa kohtaan

Kemian opettajankoulutusyksikölle uusi tutkimusartikkeli – Päivi Kousan, Rajka Kavoniuksen ja prof. Maija Akselan artikkeli “Low-achieving students’ attitudes towards learning chemistry and its teaching methods” hyväksyttiin juuri Chemistry Education Research & Practice -lehteen (CERP).

Tutkimuksen taustaa

Luokkahuoneessa opettajaa odottaa erilaisten oppilaiden kirjo niin kielen, kulttuurin, oppimisvaikeuksien kuin koulumenestyksenkin osalta. Samaan aikaan kuin osa oppilaista pärjää hyvin, jopa 20 % ei saavuta riittäviä tietoja ja taitoja pärjätäkseen yhteiskunnassa koulu-uransa jälkeen. Kemian opettajilla ei ole tarpeeksi tietoa tai riittävästi materiaaleja, miten ottaa erilaiset oppilaat huomioon opetuksessaan. Helsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksikössä on havaittu opettajien tarpeet, joiden pohjalta on ryhdytty tutkimaan, miten aineenopettajaopiskelijoita ja jo työelämässä olevia opettajia voitaisiin parhaiten tukea yhä monimuotoisempien luokkien opettamisessa.

Tavoite ja aineisto

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että asenteilla on yhteys koulussa pärjäämisen kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää heikosti suoriutuvien oppilaiden asenteita kemian opetusta kohtaan sekä tutkia, miten asenteet eroavat heikosti pärjäävien oppilaiden kesken. Lisäksi tutkittiin, minkälaisista opetusmetodeista oppilaat pitävät. Aineistona hyödynnettiin Opetushallitukselta saatua valtakunnallisen kokeen vastausdataa kemian osalta. Mittava aineisto koostui 2 929 oppilaan koevastauksesta. Aineisto koottiin ositetulla otannalla. Vastaajat olivat 15-vuotiaita perusopetuksen oppilaita.

James Raymond - Maths Test Paper - CC BY-NC-SA 2.0
James Raymond – Maths Test Paper – CC BY-NC-SA 2.0

Päätulokset

Tutkimuksen mukaan vieraskielisillä sekä oppilailla, joilla oli oppimisvaikeuksia, oli positiivisempi asenne kemian opiskeluun kuin suomen- ja ruotsinkielisillä heikosti pärjäävillä oppilailla. Heikosti menestyvillä pojilla oli hieman tyttöjä positiivisempi asenne kemian opiskelua kohtaan. Sekä huonosti että hyvin pärjäävät oppilaat pitivät eniten samoista opetusmetodeista: (i) vierailuista yrityksiin ja museoihin, (ii) internetin, videoiden, lehtien ja kirjojen käytöstä sekä (iii) tutkimuksiin ja havaintoihin perustuvasta, arkielämään kytkeytyvästä opiskelusta. Kaikki oppilaat pitivät vähiten perinteisistä, opettajakeskeisistä opetusmenetelmistä.

Mydhili Bayyapunedi - Learning together - CC BY-NC-SA 2.0
Mydhili Bayyapunedi – Learning together – CC BY-NC-SA 2.0

Johtopäätökset

Oppilaan huono menestys kemiassa voi johtua esimerkiksi riittämättömästä kotimaisen kielen taidosta tai oppimisvaikeudesta. Opettajan on myös hyvä huomata, ettei huonosti menestyvällä oppilaalla ole automaattisesti negatiivinen asenne opiskeluun. Voi myös olla, että oppilaalla on huono asenne tai vähäinen kiinnostus koulua ja kemiaa kohtaan jostain muusta syystä. Kyselemällä niin asenteista kuin oppilaille mieluisista tavoista opiskella, opettaja saa paljon arvokasta lisätietoa monimuotoisen luokan kanssa toimimiseen. Fokuksen tulee olla tietenkin asioiden oppimisessa myös toivottujen vierailujen, videoiden katselujen ja tutkimusprojektien aikana, eikä perinteisiä ja hyväksi havaittuja opetusmenetelmiä ole tarkoitus tyystin haudata.

Koska pienelläkin asenteiden muutoksella positiivisempaan suuntaan voidaan vaikuttaa suuresti oppilaiden pärjäämiseen, olisi opettajaopiskelijoille ja opettajille tarjottava lisäkoulutusta, materiaalia ja vinkkejä, miten erilaisia oppilaita voidaan motivoida ja innostaa kemian opiskeluun.

Lue koko artikkeli tästä.

tutkija Päivi KousaKirjoittaja
tohtorikoulutettava Päivi Kousa
Kemian opettajankoulutusyksikkö
paivi.kousa (a) helsinki.fi
TUHAT-profiili

Kansikuva: Bill Strain Follow – LAST NIGHT I WOKE UP – CC BY 

Terveisiä yksikön TET-harjoittelijoilta

Olemme kaksi kemiasta kiinnostunutta 9.-luokkalaista, ja pääsimme suorittamaan Työelämään tutustumisjaksomme (TET) Helsingin yliopiston kemian laitokselle.  Olemme työskennelleet viikon verran Kemian opettajankoulutusyksikössä ja Kemianluokka Gadolinissa. Kemian laitokselta TET-paikan saaminen oli mahtavaa, sillä unelma-ammattimme löytyvät kemian alalta. Olemme kiinnostuneita myös muista luonnontieteistä. 

Viikosta

Olemme viikon ajan tutustuneet Gadolin-ohjaajan työhön ja seuranneet, millaista on opiskella kemian opettajaksi. Olemme seuranneet esim. opetusta – maanantaina katsoimme Kemian mallintaminen ja visualisointi -luentoa, jossa tehdään erilaisia molekyylimalleja tietokoneilla, ja perjantaina saimme oppimisvinkkejä Oppimisen tehostaminen -luennolla.

Mutta parasta viikossa oli, kun saimme vetää 5.-luokkalaisille Muovia maidosta -työn heidän Kemianluokka Gadolin -vierailulla.

Klikkaa kuvaa ja lataa Muovia maidosta -työhje.

Opinnoista

Tavoitteitamme TET-jaksolle olivat alaan tutustuminen ja työkokemuksen kerääminen. Jälkimmäinen toteutui varsinkin keskiviikkoisessa ohjauksessa, ja työkaverimme ovat mielellään kertoneet meille laajemmin kemian alasta. TET-jakso on vahvistanut mielenkiintoamme kemian alaa kohtaan. Haluaisimme lukion jälkeen päästä yliopistoon opiskelemaan kemiaa ja muita luonnontieteitä.

Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista työllistyä esim. elintarvike-, rikos tai lääkekemian aloille. Rikoskemia on mielenkiintoista, sillä siinä pääsee analysoimaan näytteitä ja näin helpottamaan ja täsmentämään poliisin ja oikeuden työtä. Lääkekemia vaikuttaa myös kiinnostavalta ja tärkeältä, sillä tällä hetkellä on tärkeää korjata bakteereille kehittymässä oleva antibioottiresistenssi. Se aiheuttaa lukuisia terveydenhuollon haasteita, pohtii Viivi.

Veronican mielestä elintarvikekemia on tärkeää, koska hän haluaa kehittää enemmän vaihtoehtoja esim. liharuoille ja maitotuotteille, sekä terveellisiä ja helppoja pikaruokia.

Vasemmalla Viivi Maaranen, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | Oikealla Veronica Winquist, Winellska skolan