Aihearkisto: Tutkimus

Tutkimusjulkaisu: Integrating art into science education: a survey of science teachers’ practices

IJSE-artikkelien RSS-syöte.

Syksy alkoi huippujulkaisulla – tutkimusryhmämme draama-asiantuntija Jaakko Turkka sai ensimmäisen A1-julkaisun valmiiksi. Paperi julkaistiin kovatasoisessa International Journal of Science Education -lehdessä (IJSE). Kyseinen lehti sijoitettiin opetusalalla vuonna 2016 viittausten perusteella sijalle 99/1066. Tiedeopetuksen tutkimuksen lehdistä se on yksi viitatuimmista.

Tiivistelmä tiivistettynä

Tutkimuskirjallisuus esittelee lukuisia taidetta ja tiedettä yhdistäviä, luovia projekteja jotka rohkaisevat ilmaisemaan tiedettä monipuolisin tavoin. Tästä huolimatta tieteen ja taiteen yhdistämiseen käytännön opetustyössä liittyviä tekijöitä ei juuri tunneta. Tutkimuksessa ilmiötä kartoitettiin opettajien (N=66) verkkokyselyllä. Tulosten pohjalta kehitettiin pedagoginen malli, mikä tukee opettajia taiteen ja tieteen yhdistämisessä. Lue koko tiivistelmä tästä.

UW Madison Library / Chemistry Window / CC BY-NC-SA

Parasta yhteisöllinen kirjoittaminen

Jaakko mainitsi artikkelin työstössä parasta olleen ideoiden pallottelu yhdessä muiden tutkijoiden kanssa. Artikkelin muut kirjoittavat olivat Outi Haatainen ja professori Maija Aksela. Artikkelin kirjoittaminen yhdessä pakotti selkeyttämään omia ja muiden ideoita ja auttoi näkemään artikkelin vahvuudet ja kehittämiskohteet. Yhteistyö kehitti Jaakkoa sekä tutkijana että kirjoittajana.

“Useampi silmäpari huomaa nopeasti tekstin puutteet, siinä missä yksin kirjoittaessa tulee nopeasti sokeaksi omalle tekstilleen.”

a splash of garden / Steve Wall Follow / CC BY-NC-SA

Arvio referee-prosessista

Laadukkaan lehden etuja ovat laadukkaat arvioitsijat eli refereet. Tieteellisessä julkaisukäytännössä A1-tason julkaisun laatu ja sopivuus aiottuun lehteen arvioidaan kahden alaa tuntevan tutkijan toimesta. Puhutaan tuplasokeasta arviointimenettelystä (engl. doubleblind peer referee process) – arvioijat eivät tiedä artikkelin kirjoittajia, eivätkä kirjoittajat tiedä ketkä artikkelia arvioivat.

Tämän artikkelin tapauksessa toinen referee antoi rakentavaa kriittistä palautetta ja toinen höpisi palautteen aiheen vierestä. Rakentava kriittinen palaute parantaa paperin laatua ja tukee kirjoittajien tieteellistä kehittymistä. Epäpätevä palaute on ajanhukkaa kaikille – sekä refereelle että kirjoittajille.

Teaching Chemistry / starmanseries / CC BY

Nyrkkisääntönä voi pitää seuraavaa: Jos molempien arvioijien palautetta on vaikea ymmärtää ja se kohdistuu epäolennaisiin seikkoihin, on syytä analysoida oma teksti erittäin kriittisesti ja tarkistaa sen loogisuus.

Tässä referee-prosessissa toinen arvioitsija antoi osuvaa rakentavaa palautetta, joten todennäköisesti artikkeli on ollut selkeä ja ymmärrettävä. Toinen arvioitsija ei ollut ymmärtänyt tutkimusta. Syy tähän voi olla esim. se, että refereen oma tutkimusalue eroaa työn aiheesta. Arviointi voi myös olla toteutettu kiireessä. Tämän vuoksi tutkijoiden on panostettava referee-työskentelyyn täysillä. Se on myös tieteen etu.

No mutta spekuloinnit sikseen – tiede on vaikeaa ja sen arvioiminen erityisen haastavaa. Lue artikkeli itse ja tee oma arviosi.

Tiedot

Julkaisu: Turkka, J., Haatainen, O., & Aksela, M. (2017). Integrating art into science education: a survey of science teachers’ practices. International Journal of Science Education, 39(10), 1403–1419. https://doi.org/10.1080/09500693.2017.1333656

Yhteydenotot: jaakko.turkka (at) helsinki.fi

Yksikön tutkijat ESERA 2017 -konferenssissa

Terveiset Irlannista

European Science Education Research Association (ESERA) järjestää joka toinen vuosi mittavan tiedeopetuksen tutkimuskonferenssin, jota kutsutaan tuttavallisesti ESERAKSI. Vuoden 2017 ESERA järjestettiin Dublinissa. Tänä vuonna konferenssin pääteemat ovat tutkimus, käytänteet ja yhteistyö.

ESERA on erittäin korkeatasoinen tiedeopetuksen tutkimuskonferenssi, jonne osallistuu noin 1 500 tutkijaa. Paperien ja postereiden saaminen konferenssiohjelmaan on vaikeaa. Kemian opettajankoulutusyksikön tutkimusryhmä sai ESERAAN tänä vuonna useamman esityksen, mikä on erinomainen suoritus. Alla lyhyt katsaus jokaiseen esitykseen.

Esitykset

Onnittelut Päiville ensimmäisestä suullisesta esityksestä kansainvälisessä konferenssissa.

How to support a low-achieving student in chemistry
Esitys: Päivi Kousa
Artikkeli: Päivi Kousa & Maija Aksela

PISA-testien tuloksista tiedetään, että noin 20 % nuorista ei saavuta riittävää kemian osaamista, jota tarvitaan esim. yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon ymmärtämiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään keinoja, miten heikosti suoriutuvia oppilaita voidaan tukea kemian opinnoissa. Tutkimustulosten mukaan hyviä keinoja ovat kiinnostavat opetusmenetelmät (esim. opintokäynnit ja ryhmätyöt) ja oppilaita kiinnostavat sisällöt. Myös opettajat tarvitsevat lisää tietoa heikosti suoriutuvien oppilaiden kanssa työskentelystä.

ChemistryLab Gadolin as a relevant learning environment for lifelong learning
Esitys: Maija Aksela & Johannes Pernaa
Artikkeli: Maija Aksela

Kemianluokka Gadolin on Helsingin yliopiston LumA-tiedekasvatuskeskuksen ensimmäinen tiedeluokka. Se perustettiin vuonna 2008 ja on siitä lähtien toiminut yksikkömme opetus- ja tutkimusympäristönä. Gadolinissa on vuosien varrella vieraillut yli 24 000 oppilasta, joille palvelu on ollut täysin ilmainen. Tämä on ollut mahdollista kemianteollisuuden yritysten ja Helsingin yliopiston Kemian laitoksen sponsorisopimusten kautta. Kemianluokka Gadolinin tarina siis käsittämättömän upea. Kun tämä tarina on sijoitettu kansainväliseen kontekstiin, se on herättänyt kiinnostusta ympäri maailmaa. Gadolinista onkin otettu mallia jo monessa maassa.

ESERASSA esiteltiin tapaustutkimus, jossa tutkittiin Gadolin-ohjaajien kokemuksia relevanssiteorian valossa. Relevanssiteoria on suhteellisen uusi (vuodelta 2013) teoreettinen malli, joka antaa työkaluja jäsentää kokemusten ja ilmiöiden relevanttiutta kolmella tasolla – yksilö, yhteiskunta ja ammatillinen. Tutkimuksen mukaan Gadolin ja siellä työskentely koettiin relevantiksi kaikilla em. tasoilla. Sen koettiin kehittävän kemian taitoja sekä pedagogista osaamista, mikä vahvistaa ohjaajien opettajaidentiteettiä ja ammatinvalintaa. Gadolinin yritysyhteistyö teki siitä myös yhteiskunnallisesti merkittävän palvelun. Gadolinin roolia kemian opetuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksena tullaan vahventamaan entisestään tulevaisuudessa.

Johannes Pernaa ensimmäiseen kertaan kuuteen vuoteen tieteellisen konferenssin esiintymislavalla.

Posterit

Aesthetic experiences through fiction:  A case study of collaborative drama activities in chemistry education
Esitys: Jaakko Turkka
Artikkeli: Jaakko Turkka & Maija Aksela

Jaakon väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on kehittää oppimiskokemuksia, joiden avulla opitaan ymmärtämään esteettisten kokemusten luonnetta kemian opetuksessa. Ratkaisuja haetaan esim. yhdistelemällä fiktiota ja faktaa draaman kainoin.

Jaakko Turkka ja Antti Laherto jäähdyttelevät onnistuneen posterisession jälkeen.

Pre-service chemistry teachers learning about integrated science education by collaboration and design
Esitys: Outi Haatainen
Artikkeli: Outi Haatainen & Maija Aksela

Outin esityksessä esiteltiin malli, miten kemian opettajaopiskelijat voivat oppia eheyttämään kehittämällä omia eheyttäviä kemian opetuksen malleja yhteistyössä kouluopettajien kanssa. Kehittämistyön avainsanoja ovat opettajien välinen yhteistyö ja yhteisöllinen suunnittelu. Outin tutkimus tuottaa tutkimuspohjaisia työkaluja kemian opetuksen kursseille sekä koko kemian opettajayhteisölle.

Outi posteria esittelemässä.

Higher education students` challenges in designing a course “Sustainable Development in Education”
Esitys: Jaana Herranen
Artikkeli: Jaana Herranen, Sakari Tolppanen, Veli-Matti Vesterinen & Maija Aksela

Jaanan esitteli monitieteisen Kestävä kehitys opetuksessa -kurssiin liittyvää tutkimusta, jossa selvitettiin opiskelijavetoisen kurssin haasteita. Opiskelijavetoisuus ja siihen liittyvät mahdollisuudet ja problematiikka on kansainvälisesti hyvin kiinnostava tutkimusaihe. Kemian opettajankoulutusyksikkö on tutkinut ilmiötä jo pidemmän aikaa.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Tyytyväinen tutkija Jaana Herranen – kestävä kehitys kiinnosti yleisöä