Pro gradu -tutkielmat

Koulutuksen kruunaa maisterivaiheessa laadittava maisterintutkielma (tunnettiin aikaisemmin pro graduna). Yksiköstämme on valmistunut  jo lähes 150 kemian opettajaa 20 vuotisen taipaleemme aikana.

Alta löydät kaikki maisterintutkielmat ja pro gradut sukunimen mukaan aakkostettuna:

  1. Aho, Hannu. 2005. Kemian opetusta valokuvauskemian avulla
  2. Ahonen, Terhi. 2005. Historiaan pohjautuva lähestymistapa kemian opetuksessa
  3. Ahvenniemi, Riikka. 2009. Molekyyligastronomia opetuksessa: Kemian ymmärtämisen ja ajattelun tukeminen kokeellisuuden avulla
  4. Anttila, Johannes. 2010. Opiskelijoiden käsityksiä kemiallisesta tasapainosta.
  5. Arajärvi, Keijo. 2009. Lukiolaisten käsityksiä kemiasta ja sen kiinnostavuudesta
  6. Asikainen, Toni. 2016. Kehittämistutkimus: Muovien kierrätyksen opettaminen ongelmalähtöisen oppimisen avulla lukio-opetuksessa
  7. Bergström-Nyberg, Susanne. 2010. STS-undervisning i årskurs 7 med begreppet förbränneng i blickpunkten
  8. Blomgren, Pipsa. 2018. Kemian non-formaalin oppimisympäristön relevanssi oppilaiden ja opettajien näkökulmista
  9. Csikós, Judit. 2007. Työtapojen kehittäminen opettajankoulutuksessa Kokeellisuus kemian opetuksessa -kurssilla
  10. Forsström, Päivi. 2008. Tutkimuksellinen kokeellisuus lukio-opetuksessa: esimerkkinä laktaasientsyymi
  11. Ghulam, Shenelle. 2016. Design-based research: The use of computer-based molecular modelling to enhance student understanding of chemical bonding
  12. Gustafsson, Linda. 2007. Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa
  13. Haaparanta, Janne. 2007. Sähkökemian tutkimuksellinen opiskelu perusopetuksen 7.-9. luokilla
  14. Haapoja, Kaisa. 2007. Puu- ja paperikemian verkko-oppimateriaali lukio-opetukseen
  15. Haatainen, Outi. 2014. Kehittämistutkimus: Verkkomateriaali suklaasta eheyttävään kemian opetukseen
  16. Halonen, Julia. 2017. Non-formaali tiedekasvatus: tiedeleirien relevanssi lasten ja perheiden näkökulmasta
  17. Handolin, Heidi. 2008. Opiskelijoiden käsityksiä kokeellisuudesta kemiassa ja lukio-opetuksessa
  18. Hankaniemi, Hanna. 2020. Terveyskasvatus lukion kemian projektimaisessa opetuksessa: esimerkkinä ravinnon rasvat
  19. Happonen, Marja. 2010. Graafiset kuvaajat lukion kemian opetuksessa
  20. Harju, Marja. 2006. Vihreää kemiaa peruskoululaisille suomalaisissa ja saksalaisissa oppikirjoissa
  21. Hartus, Verneri. 2019. Maan ulkopuolisen elämän esiintymismahdollisuuksien tutkimuskonteksti kemian eheyttävässä opetuksessa: Kehittämistuotoksena verkkomateriaali Venuksen pilvistä
  22. Heikinaho, Samuli. 2001. Ympäristökemian tutkimustori
  23. Heiskanen, Nelly. 2016. Kehittämistutkimus: Tutkimisen taitojen edistäminen tutkimuksellisella spektrofotometrian oppimiskokonaisuudella lukion kemian opetuksessa
  24. Herranen, Jaana. 2012. Kemian opetuksen nykytila perusopetuksen 5. ja 6. luokalla luokanopettajien näkökulmasta
  25. Hilska, Tiia. 2003. Sähkökemian opiskelu kokeellisuuden avulla lukiossa.
  26. Hopea-Manner, Armi. 2019. Kemian opetuksen tila vuonna 2018: Kartoitus kemian opettajien käsityksistä
  27. Huhdanpää, Maarit. 2003. Energia-aihe kemian oppikirjoissa
  28. Huusko, Jarkko. 2014. Nanoteknologian kokeelliset työt kemian opetuksessa
  29. Hyytiäinen, Kristiina. 2008. Orgaaniset hapetus- ja pelkistysreaktiot lukion kemian ensimmäisen kurssin opetuksessa
  30. Häkli, Tanja. 2006. Undervisning av atmosfärens kemi i grundskolan och gymnasiet
  31. Hämäläinen, Katariina. 2006. Bio-orgaanisen kemian opiskelu Suomessa
  32. Ikonen, Tanja, 2012. Tutkimuksellinen lähestymistapa kemianteknologian opetukseen perusopetuksessa [tiivistelmä]
  33. Ikävalko, Topias. 2018. Lukion ja yliopiston yhteiskurssin relevanssi lukiolaisen ja yliopisto-opiskelijan näkökulmasta – Tapaustutkimus Globaalit haasteet -kurssilta
  34. Isometsä, Pekka. 2017. Oppilaiden kokemuksia käsitepiirroksista kemian opetuksessa ja niiden vaikutus oppilaiden opiskelumotivaatioon
  35. Jansson, Jan. 2010. Materiaalikemian mallit kemian opetuksessa
  36. Jeskanen, Emmi. 2015. Eheyttävä kemian opetus nuorten kiinnostuksen tukena: esimerkkinä kiertotalous
  37. Juntunen, Marianne. 2011. Kehittämistutkimus: Elinkaariajattelu ja tutkimuksellinen opiskelu kemian opetuksessa
  38. Juppi, Tuomo. 2006. Ongelmaperustainen lähestymistapa ja A. I. Virtanen kemian opetuksessa
  39. Juuti, Mari. 2002. Oppimisvaikeudet ja niiden kuntoutus peruskoulun kemian opetuksessa
  40. Jäppinen, Voitto. 2009. Biodiesel ja sen valmistus lukion kemian opetuksessa
  41. Järvenpää, Leo. 2008. Ilmakehän kemiaa ympäristökasvatuksen näkökulmasta
  42. Jääskeläinen, Minna. 2014. Kemian opetus: “Kemian sähköisen ylioppilaskokeen mahdollisuuksia ja haasteita”
  43. Jääskeläinen, Piia. 2008. Kiinnostuksen tukeminen perusopetuksessa: molekyylimallinnus työtapana
  44. Kabata, Laura. 2014. Kehittämistutkimus: Verkkomateriaali jätevedenpuhdistukseen ongelmalähtöiseen opetukseen
  45. Kaksonen, Kai-Verneri. 2013. Lukiolaisten osaaminen ja tietolähteet radioaktiivisuudesta sekä heidän suhtautumisensa niihin
  46. Kannisto, Heli. 2014. MAOL-taulukot lukion kemian opetuksessa
  47. Karjalainen, Veikko. 2008. Kemian opetus tänään: Kemian opettajien näkemyksiä kemian opetuksesta ja kemian opetuksen kehittämisestä
  48. Karppinen, Riina. 2022. Eriyttäminen perusopetuksen kemian kokeellisessa työskentelyssä
  49. Kavonius, Rajka. 2014. Miten tukea heikosti kemiassa suoriutuvaa oppilasta?
  50. Kepsu, Kirsi. 2022. Kehittämistutkimus: välittäjäaineiden kemiaa eheyttävässä opetuksessa
  51. Kiviluoto, Oona. 2018. Tietokoneavusteisen molekyylimallinnuksen relevanssi 7.–9. luokilla oppilaan ensikokemuksen näkökulmasta
  52. Kiviluoto, Tiina. 2007. Uusiutuvien luonnonvarojen kemian tutkimuspohjainen maisteriohjelma
  53. Kolehmainen, Kati. 2012. Kehittämistutkimus: Videopohjainen nanoteknologian opetusmateriaali kemian opetukseen
  54. Korhonen, Suvi. 2023. Pilottitutkimus uusiutuvista luonnonvaroista kemiasta kiinnostumisen ja kestävyyskasvatuksen toteutumisen kontekstissa : Esimerkkinä limoneeni
  55. Kousa, Päivi. 2014. Kosmetiikan kemia kontekstuaalisen oppimisen apuvälineenä
  56. Kuosmanen, Iines. 2018. Formatiivinen arviointi kemian oppimisen tukena:
    esimerkkinä Fakta ensin -menetelmä
  57. Kuronen, Johanna. 2010. Ongelmaperusteinen kemian opetus: Vitamiinien kemia ja terveyskasvatus
  58. Kämppi, Vilja. 2020. Kehittämistutkimus: Ioniset nesteet kokeellisen työn kontekstina
  59. Laakso, Janina. 2008. Metallien kemiaa perusopetuksen 7.-9. luokilla
  60. Laakso, Jannica. 2020. Teknologia kemian opetuksessa Suomessa: Kemian opettajien käsityksiä teknologiasta
    tietokonemittausten näkökulmasta analysoituna
  61. Laamanen, Jane. 2015. Kehittämistutkimus: Puskuriliuoskäsitteen oppimisen tukeminen kokeellisuuden avulla
  62. Laine, Leena. 2005. Kaasujen opetus perusopetuksen 7.-9. -luokkien kemiassa
  63. Laitala, Aino. 2007. Mittausautomaatio ympäristökemian oppimisen tukena perusopetuksessa
  64. Lauho, Annukka. 2004. Teknologia ja yhteiskunta -teemat kemian opetuksessa – kemian opettajien kokemana
  65. Leinonen, Tuija. 2005. Veden kemian ja biologian opettaminen peruskoulun 5. ja 6. luokalla
  66. Leppänen, Johannes. 2008. Peruskoulun kuudesluokkalaisten käsityksiä kemiasta ja sen kiinnostavuudesta
  67. Leskinen, Henriikka. 2007. Lämpöenergian ymmärtämisen tukeminen mittausautomaation avulla lukion kemian opetuksessa
  68. Liikanen, Tea. 2006. Maaperän kemiaa perusopetuksen luokille 7-9 kestävän kehityksen periaatteita noudattaen
  69. Liimatta, Jaakko. 2012. Kehittämistutkimus: Virtuaalinen tietokoneavusteinen molekyylimallinnus kiinnostusta tukevana kemian oppimisympäristönä
  70. Lillberg, Johanna. 2005. Luokanopettajat ja ympäristön kokeellinen tutkiminen mikroskaalassa 5. ja 6. luokan kemian opetuksessa
  71. Lindholm, Pinja. 2021. Kehittämistutkimus: Molekyylimallinnus kemian opetuksessa -verkkokurssin (MOOC) kehittäminen opettajien teknologis-pedagogista sisältötietoa vahvistaen
  72. Linnavuori, Ilona. 2016. Kehittämistutkimus: Luonnontieteellistä lukutaitoa yläkoulun kemian opetukseen
  73. Liukkonen, Mari. 2014. Kehittämistutkimus: Hiilen nanomateriaalit lukion kemian opetuksessa
  74. Lohenoja, Jaakko. 2012. Alkoholien opetus peruskoulussa
  75. Lumivaara, Iina. 2001. Kemian opettajien näkemyksiä ympäristökemian opetuksen tilasta ja kehittämismahdollisuuksista Suomen lukioissa
  76. Lunetta, Essi. 2020. Kehittämistutkimus: Kiinnostuksen herättäminen kemiaa kohtaan eheyttävästi taiteen avulla non-formaalissa tiedekerho-oppimisympäristössä
  77. Luoma, Jarkko. 2003. Maaöljy- ja maakaasuteema oppimateriaaleissa
  78. Luostari, Tanja. 2018. Kehittämistutkimus: Relevantti tutkimuksellinen ja kokeellinen opiskelu lääkekemian kontekstissa
  79. Marjamäki, Hannu. 2008. Kokeellisia vesitutkimuksia mielekkääseen lukion kemian opiskeluun
  80. Meriläinen, Sonja. 2017. Kehittämistutkimus: mustikan ja puolukan kemiaa kokeellisten kotitehtävien kontekstina
  81. Mikkonen, Jorma. 2006. Luonnon orgaaniset halogeeniyhdisteet
  82. Mohamed, Elhan. 2022. Yläkoululaisten käsityksiä kemian roolista ja merkityksestä kestävän tulevaisuuden takaamisessa
  83. Mustikkaniemi, Hanna. 2018. Aineenopettajaopiskelijoiden käsityksiä kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta
  84. Muurinen, Miia & Skarp, Noora. 2004. Oivaltamisen iloa laskennallisesta kemiasta
  85. Myllyviita, Ari. 2005. Lääkeaineiden analytiikka ja lukion kemian opetus – Kromatografian ja spektroskopian www-aineisto opettajille
  86. Mällinen, Topias. 2020. Kemian opettajien kokemat huolenaiheet
    MarvinSketch-ohjelmiston omaksumisessa
  87. Nevanko, Patricia. 2009. Arbetsmetoder som intresserar gymnasieelever: acetylsalicylsyra som exempel
  88. Nieminen, Marika. 2004. Kemiakuva, asenteet ja opiskelumotivaatio ensimmäisen vuoden kemian opiskelijoilla
  89. Niininen, Salla. 2005. Kokeellinen lähestymistapa rasvojen kemian perusopetuksessa
  90. Nurminen, Elina. 2005. Tutkiva lähestymistapa lasten kemian oppimisen tukena Ksenonit-virtuaalikerhossa
  91. Ojala, Liisa. 2008. Terästeema kemian perusopetuksessa
  92. Ojapalo, Matleena. 2010. Tutkimuksellinen lähestymistapa polttokennojen kemian opetukseen
  93. Oksanen, Marjut. 2021. Kokeellisen työskentelyn relevanssi lukion kemian opinnoissa: opiskelijoiden ja opettajien käsityksiä
  94. Paavola, Arttu. 2020. Pakohuoneet kemian opetuksessa
  95. Pajari, Anni. 2007. Kemiallinen reaktio opetuksessa – stoikiometria ja kemiallinen tasapaino ylioppilaskokeessa
  96. Palomäki, Anna-Kaarina. 2014. Lääkeaineisiin ja rohdoksiin liittyvien tutkimuksellisten kokeellisten töiden kehittäminen lukion kemianopetukseen
  97. Pernaa, Johannes. 2008. Hyönteisten kemiaa lukion kemian opetuksessa
  98. Pesonen, Reija. 2022. Opettajien käsityksiä jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä non-formaalissa kemian oppilaslaboratoriossa
  99. Piipponen, Salla. 2007. Hiilihydraattien kemiaa terveyskasvatuksen näkökulmasta perusopetuksessa
  100. Pohjola, Antti. 2010. Lukiolaisten vaihtoehtoiset käsitykset fotosynteesistä
  101. Posti, Johannes. 2011. Millennium Youth Camp: Lahjakkaiden nuorten käsityksiä uusiutuvasta energiasta ja sen opiskelusta
  102. Pyysalo, Minna. 2005. Kokeellisuus kemian ylioppilastehtävissä vuosina 1985-2004
  103. Rajakylä, Mikko. 2011. Historiallinen ja filosofinen lähestymistapa kemian luonteen opettamiseksi: esimerkkinä atomimallit
  104. Rajala, Tapio. 2019. Kehittämistutkimus: kolmiulotteisesti tulostetut molekyylimallit optisen isomerian opetuksessa
  105. Rantaniemi, Minna-Liisa. 2010. Historiallinen lähestymistapa sähkökemian opetuksessa: Tutkiva oppiminen työtapana. (Liite 1 [PPT], Liite 2 [DOC])
  106. Rantaniitty, Toni. 2014. Kehittämistutkimus: Mausteiden kemiaa verkkomateriaalina peruskouluun
  107. Rautiainen, Elina. 2004. Stoikiometria lukion kemian oppikirjoissa ja ylioppilaskokeessa
  108. Ruotsala, Saana. 2007. Kemian opetus Ruotsissa ja Suomessa peruskoulun luokilla 7-9
  109. Saarinen, Laura. 2021. Tiedejuhlat luonnontieteiden kiinnostuksen tukena: Tapaustutkimus lasten ja vanhempien kokemuksista
  110. Saarni, Jaana. 2014. Kemian opetus: “Kemian opiskelijoiden REACH-osaamisen omaehtoisen hankkimisen tukeminen”
  111. Salenius, Milja. 2019. Kestävää kehitystä kemian opetukseen
  112. Salminen, Saara. 2022. Kemian uravalintojen valintaperusteet ja vaikutustekijät: Tapaustutkimus ensimmäisen vuoden opiskelijoiden näkemyksistä
  113. Salmela, Laura. 2008. Biotekniikkaa kemian opetuksessa: Kokeellista entsyymikemiaa oppimissyklin avulla
  114. Saloma, Anna. 2005. Vetysidoksen opetus ja oppiminen
  115. Savolainen, Mino. 2017. Kehittämistutkimus: Eheyttävää opetusta tukeva verkkomateriaali sipulin kemian kontekstissa
  116. Selenius, Sofia, 2023. Kehittämistutkimus: Lukiokemian kiinnostavuuden tukeminen kynsilakan kontekstissa tehtävällä kokeellisuudella
  117. Silander, Kristian. 2020. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus pelillistetystä draamasta luonnontieteiden opetuksessa
  118. Silvennoinen, Toni. 2018. Kemian oppimispelien vaikutukset oppimiseen ja oppimismotivaatioon: Tapaustutkimus 9. luokkalaisten kokemuksista
  119. Sinikallio, Veera. 2020. Tapaustutkimus StarT-ohjelmasta : luonnontieteellisen projektioppimisen toteuttaminen erilaisten oppijoiden kanssa
  120. Sippel, Klaus. 2008. Kemiallinen homeenpoisto rakennusmateriaaleista: verkkomateriaalin kehittämistutkimus
  121. Sirkiä, Taina. 2015. Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukio-opetukseen
  122. Sjöblom, Anna. 2015. Att höja högstadieelevernars intresse för kemia med hjälp av en demonstrstionsvideo
  123. Ståhle, Ida. 2010. Reaktiokinetiikan opetus koulussa
  124. Syrjäläinen, Noora. 2008. Lehdet kemian opetuksessa perusopetuksesta korkeakouluihin: Esimerkkinä Kemia-Kemi-lehti
  125. Särkkä, Hannu. 2009. Ionisidoksen mallintaminen tietokoneavusteisesti kemian opetuksessa
  126. Söderberg, Kirsi. 2020. Kemian opetuksen haasteet vaativan erityisen tuen luokissa
  127. Takala, Aleksi. 2023. Kemian asiantuntijoiden hyödyntämä keminformatiikka: laadullinen tutkimus kemian opetuksen näkökulmasta
  128. Tammi, Katariina. 2019. Kehittämistutkimus: Lukion kemian opettajien toiveita ja tarpeita vastaavien tutkimuksellisten oppilastöiden kehittäminen
  129. Tikkanen, Greta. 2003. Puskuriliuosaihe kemian ja biologian opetuksessa
  130. Tikkanen, Piia. 2013. Veden kemian kokeellinen opetus alakoulussa
  131. Tolppanen, Sakari. 2011. Millenium Youth Camp: Nuorten kiinnostus uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden opiskeluun
  132. Tolvanen, Simo. 2011. Veden kemian ja sen tutkimuksellisen opiskelun kiinnostavuus peruskoulussa
  133. Tommola, Hannu. 2005. Verkko-opiskelun käyttö lähiopetuksen tukena lähihoitajien lääkelaskennan opiskelussa
  134. Tunturi, Henri. 2018. Kehittämistutkimus: Aquafaba eheyttävän opetuksen kontekstina yläkoulun kemian opetuksessa
  135. Tuomisto, Maiju. 2005. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä oppimisen tukena kemian perusopetuksessa
  136. Turkka, Jaakko. 2014. Luokkahuonekeskustelut kemian opettamisessa: tapaustutkimus opettajien käsityksistä
  137. Tähtivaara, Anna. 2008. Lasin kemiaa verkossa
  138. Töyrylä, Linnea. 2012. Argumentaation tukeminen yläasteen happamuuden kemian opetuksessa molekyyligastronomiaa soveltaen
  139. Uusikartano, Hanna. 2006. Biomolekyylien visualisointi kemian opetuksessa
  140. Uusi-Äijö, Veera. 2022. Kehittämistutkimus: Kuvataiteita ja kemiaa yhdistävä virtuaalinen STEAM-oppimateriaali
  141. Vainio, Joonas. 2006. Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus energian opettamisen apuvälineenä
  142. Vakkilainen, Kirsi-Maria. 2001. Luonnontieteiden opetus ja opetussuunnitelmat Englannin ala-asteilla
  143. Varama, Satu. 2003. Kokeellisuus happo-emäskemian oppimisen tukena
  144. Vesterinen, Veli-Matti. 2006. Kemian filosofia Pohjoismaiden valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa
  145. Vihma, Lauri. 2006. Tietokonesimulaatioita kaasujen ymmärtämisen tukemiseen kemian lukio-opetuksessa
  146. Vilén, Heli. 2015. Kehittämistutkimus: Orgaanisten yhdisteiden hapetuspelkistysreaktioiden kokeelliset työt lukion kemian oppimisen tukena.
  147. Vilhunen, Anna-Sofia. 2012. Kehittämistutkimus: Tutkimuksellinen proteiinien opiskelu molekyyligastronomian kontekstissa
  148. Virtanen, Leo. 2007. Vaaralliset kemikaalit vartijoiden koulutuksessa sekä työssä
  149. Virtanen, Miia. 2005. Entsyymit kemian opetuksessa
  150. Vuorio, Emmi. 2020. Kohti kestävää tulevaisuutta ja hiilineutraalisuutta: kemian yliopisto-opetuksen nykytila ja kehittäminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta
  151. Vänskä, Maria. 2007. Luova ajattelu ja tutkiva oppiminen InnoApajassa – Esimerkkinä polymeerikemia
  152. Västinsalo, Jenni. 2009. Ilman kaasujen molekyylimallinnus 7.-9.-luokkalaisten kiinnostuksen tukena
  153. Väätäinen, Kaisa. 2019. Kestävän kehityksen osa-alueiden ilmentyminen luonnontieteiden projektitöissä: Tapaustutkimus StarT-projekteista
  154. Westerberg, Sanna. 2011. Lahjakkaiden oppilaiden käsitykset ilmastonmuutoksesta
  155. Zeng, Xingting. 2013. Happamuuden kemian oppiminen kokeellisuuden avulla perusopetuksessa

Ylös ↑