Kia's blog

做完了, Ready, pronto, redo!

Heihei taas,

 

Nyt on takana koko kurssi ja voin kertoa, että mahtavalta tuntuu! Selvisin hengissä ja viimeisten karttojen teko sujui jo lähes mutkitta ja ilman sen suurempaa apua. JEE! Voin kuitenkin samaistua Tuulin sanoihin, että minkään kyllä voi kutsua itseäni GIS-velhoksi. Mutta omat ennakko-odotukseni ylitin täysin.

Siispä, nyt viimeisellä kurssikerralla oli vuorossa omien karttojen teko. Valitsin ehdottomasti oman aineiston käytön, koska halusin kovasti tehdä kokonaan omat kartat.  Ikäväkseni jouduin kuitenkin huomaamaan, että oikeastaan kaikki ilmainen data, joka on tuotettu muualla kuin Suomessa, ovat maksullisia. Päätin kuitenkin jatkaa suunnitelmaani, koska en halunnut pysyä Suomen rajojen sisällä. Koitin aluksi löytää dataa Kiinasta, mutta etsintäni kariutuivat, kun tajusin, että jotta saisin edes jollain tavalla luotettavaa dataa, tulisi se kerätä jokaisen provinssin omalta viralliselta kotisivulta (Ah, Kiina ja sen byrokratia ).  Samalla mieleen tuli myös työmäärä, Kiinassa on 33 erilaista hallintoaluetta (maakunnat, itsehallintoalueet sekä muut erikoisalueet). Päätin siis kuopata kunnianhimoiset suunnitelmani ja siirtää ne hamaan tulevaisuuteen.

Seuraavaksi päätin, että halusin tehdä kartan Italiasta, tämäkään ei kuitenkaan ollut mikään yksinkertainen prosessi. Huomasin, että lähes kaikki data etsin sitten mistä tahansa aiheesta, oli maksullista. Sen takia jouduin tyytymään tylsempään aiheeseen kuin oletin: Elinajanodotteeseen eri puolilla Italiaa mies ja naisten välillä.

Arttu ei todellakaan valehdellut kun sanoi, että datan etsintä on työläin prosessi. Kokonaisuudessa käytin siihen aikaa noin 7 tuntia (toki aikasemminkin löytyin jotain, mutta ei vain mitään sellaista mikä minua kiinnosti). Kun tulin luokkaan, oli vielä ongelmia edessä, en ollut löytänyt Italian provinssikarttaa, mutta Arttu tuli apuun ja yhdessä pitkän etsinnän jälkeen löysimme maailman kartan, josta sain rajattua Italian kartan provinssijaolla. Seuraavat ongelmat alkoivat, kun piti liittää .csv tiedosto karttaan. Se ei millään onnistunut ja jopa Arttu oli ymmällään mistä se johtui. Melkein koko kerta meni käsi ylhäällä odottamassa Artun saapumista apuun.  Sain kuitenkin yhden kartan tehtyä, kun Arttu sai ratkaistua ongelman.

Halusin kuitenkin olla itsenäinen ja testata omia taitojani. Niimpä aloitin karttojen teon alusta kotona. Ja onnistuin! Oi sitä iloa ja riemua, kun sai kerralla kaksi karttaa sellaiseksi kuin halusin, ja aikaakin meni vain 25 minuuttia. Tuloksena syntyikin siis  kaksi karttaa, joissa toisessa on kuvattu naisten elinajanodotetta ja toisessa miesten vuodelta 2016 eri provinsseissa.

Valmis kartta naisten elinajanodotteesta

Valmis kartta miesten elinajanodotteesta

Kartat ovat mielestäni onnistuneet, ainut virhe on se, että Piemonten provinssista puuttuu puolet. Tämä johtui datasta (maailmankartta), jossa oli jonkun vuoksi vain puolikas maakunta. Se ei kuitenkaan vaikuta muuten datan oikeellisuuteen. Kartoista voidaan nähdä, kuinka naiste alhaisin elinajanodote (83,4-83,9 vuotta) on Campanian ja Sisilian provinsseissa. Miesten alin elinajanodote (78,9 vuotta) oli myös Campaniassa. Alueella sijaitsee esimerkiksi Napoli. Koitin etsiä syytä tähän ja sain selville, että alueella on ns. kuoleman kolmio. Tämä on Euroopan suurin laittoman jätteen jättöpaikka. Paikkaan tuo jätettä eniten rikollisjärjestö Camorra. Alueella onkin huomattu merkittävä nousu syöpätapauksissa. Tämä johtuu ongelmajätteestä joka paikalle tuodaan, jonka jälkeen Camorran jäsenet yleensä sytyttävät sen palamaan.

Korkein elinajanodote naisten osalta (85,7-86,1 vuotta) on Marchessa ja Trentino- Alto Adige. Miehillä korkein odote (80,8-81.2) on kaikissa muissa Pohjois-Italian provinsseissa paitsi Friuli-Venezia Giuliassa, Liguriassa sekä Piemontessa.  Mitään yksittäistä selitystä en tälle löytänyt, mutta yleisesti voidaan todeta, että varakkaammat ihmiset ovat terveempiä ja elävät pidempään. Italiassa on selkeä jako etelän ja pohjoisen välillä tulojen perusteella sekä yleisen varallisuuden kanssa. Huomattavaa on kuitenki nmyös se, kuinka miesten ja naisten välinen elinajanodote on paikasta riippuen, noin viisi vuotta. Tämä on kuitenkin lähellä maailman keskiarvoa.

Kokonaisuudessaan kurssi oli mielenkiintoinen ja opettava, mutta myös hyvin työläs. Välillä tuntui, ettei jäänyt aikaa tehdä tehtäviä kun oli muitakin kursseja, joissa kaikissa oli tiukat deadlinet. Mutta tulipan opittua taas jotain uutta!

 

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/ (Luettu 22.3.2018)

https://en.wikipedia.org/wiki/Triangle_of_death_(Italy) (Luettu 22.3.2018)

 

Heipparallaa,

toisiksi viimeinen postaus on täällä! 6. kerralla mentiin ensin ulos kiertelemään tunniksi ja näin ollen keräämään dataa. Ulkona olikin kivan kirpeä pakkassää ( lue: liian kylmä).  Datan keräämiseen käytettiin appia nimeltä Epicollect 5,  joka ei aluksi toiminut omalla puhelimellani ollenkaan. Pienen tappelun jälkeen sekin alkoi onneksi toimia.

Kun oltiin taas turvassa, lämpöisessä luokassa oli aika käsitellä dataa. Sitä tehiinkin jonkin aikaa, koska harjoiteltiin kartan ja pistein yhdistämistä (.csv muodossa). Tämän jälkeen siirryttiin varsinaiseen viikkotehtävään.

Viikko tehtävänä oli tehdä yksi teemakartta tulivuoriin, määnjäristyksiin tai meteoriitteihin liittyen. Itse valitsin maanjäristystietokannan, koska ne ovat aina kiehtoneet minua eniten. Ensin piti tietty kerätä data ja siirtää exceliin, jossa piti muuttaa kaikki pisteet pilkuiksi ja laittaa tekstit omiin sarakkeisiinsa. Sen jälkeen tiedosto tuli tallentaa .csv muotoon, jotta se aukeaa oikein QGIS:n. No kaikkihina meni hyvin, kunnes aloin tuomaan tiedostoani ohjelmaan. Tappelin pari päivää sen kanssa, ettei tiedosto auennut ollenkaan QGIS:n. Kolmantena päivänä se vihdoin aukesi (ja mitään en ollut muuttanut…). Seuraavaksi tuli ongelmaksi taustakartta. Jonkin vuoksi se ei auennut kotikoneella. Kunnes eilen, vihdoin ja viimeinen sain aukaistua datan koulun koneella. Silloin niiden tuomisissa ei ollutkaan mitään ongelmaa… Ehdin kuitenkin jo valittaa asiasta Sakulle, joka ystävällisesti tarkasti, että tietokannat aukeavat oikein.

Valmiiseen karttatuotokseeni olen siis vihdoin tyytyväinen, mielestäni kartasta erottuu selkeästi eri puolilla maapalloa olleet maanjäristykset ja niiden voimakkuus. (Kartassa esittetty vain yli 6 magnitudin järistykset.) Mitään varsinaisesti uutta kartta ei toki tarjoa. Voidaan selkeästi nähdä, että erityisesti litosfäärilaattojen reuna-alueilla tapahtuu paljon voimakkaita järistyksiä ja niiden keskellä vain muutamia. Samalla voidaan nähdä, että eniten voimakkaita järistyksiä tapahtuu Tyynenmeren tulirenkaan alueella, jossa itseasiassa tapahtuu jopa 90% kaikista maailman maanjäristyksistä. Nämä molemmat päätelmät olivat kuitenkin jo yleisessä tiedossa. Tämä voisi kuitenkkin olla hyvin selkeä tapa hahmottaa asiaa, esimerkiksi yläasteella tai lukion maantieteessä. Lisäksi voitaisiin tehdä tietokanta esimerkiksi voimakkaasti räjähteneistä tulivuorista ja verrata niitä keskenään. Näin oppilaat ymmärtävät, että itseasiassa hyvin suuri osa maanjäristyksistä tapahtuu alueilla, joilla on myös paljon tuhoisasti räjähtäviä tulivuoria. Samalla voitaisiin opettaa, kuinka Tyynenmeren tulirenkaalla tapahtuu myös paljon räjähtäviä tulivuorenpurkauksia.

Saisipa tällä kartalla siis selitettyä aivan perus mekanismeja maapallolla. Samalla voidaan siis myös auttaa oppilaita spatiaalisessa hahmottamisessa.

 

Lähteet:

Viitaus tulirenkaan alueeseen:

https://www.nationalgeographic.org/encyclopedia/ring-fire/ (luettu 22.3.2018)

 

Heipparallaa,

on ollut taas niin kiire kaiken mahdollisen kanssa, että ei ole vain kerennyt päviittämään tänne uusia postauksia.

Kiirettä on siivittänyt se, että 5. kerran työskentely ei mennyt täysin mutkitta. Tehdessäni karttoja sain taistella toistuvasti milloin minkäkin kanssa. Ensin QGIS ei suostunut aukaisemaan aineistoja oikein… Jonka jälkeen niiden auettua, koko ohjelma päätti kaatua…. Tähän onkin hyvä ottaa suora lainaus Tuulilta: “Koin QGis:n jumittumisen tai kaatumisen noin kaksi kertaa tunnissa. Pidin kuitenkin pintani ja työstin tehtäviä sen verran kun QGis:n kaatuilulta pystyin. Nyt jälkeen päin voin sanoa, että olen hyvin kaukana siitä osaamistasosta, missä haluaisin olla.” Tämä tiivistää kaiken….

Kun vihdoin pääsin tosi toimiin, tuli tehtyä kaikki mahdolliset kokeilut, jotta saisin valmiin aineiston tehtyä…. No tällä kertaa QGIS kuitenkin päätti viedä voiton sillä vaikka kuinka tein kaiken jonka vain keksin (tai kysyin apua) en saanut luotua karttaa , jossa näkyisi miten uima-altaat sijoittuvat eri puolille tutkittavaa aluetta. Tämä puhtaasti sen vuoksi, että tietokannat eivät suostuneet yhdistymään niin kuin olisin halunnut… Kuitenkin sain kaikki luvut oikein laskettua, ja niimpä ne ovat nyt tässä liitteenä, kun ei karttaa saanut tehtyä.

Uima-altaalla varustettuja taloja pääkaupunkiseudulla (kpl)	856
Henkilöt, jotka asuvat uima-altaallisessa talossa (kpl)	12170
Uima-altaalliset omakotitalot (kpl)	345
Uima-altaalliset paritalot (kpl)	158
Uima-altaalliset rivitalot (kpl)	113
Uima-altaalliset kerrostalot (kpl)	181
Saunallisia taloja (kpl)	21922
Saunalliset talot kaikista taloista (%)	24,2

Tällä kertaa siis QGIS vei voiton Kiasta, mutta näin ei tule toiste käymään!

 

Lähteet:

Lainaus Tuulin blogista

https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/ (luettu 2.3.2018)

Memen kuva:

https://imgflip.com/i/p90sb

Heipparallaa,

 

Takana on muutama viikko taistelua tutun QGIS:n kanssa… Kaikki alkoi siitä, kun jouduin olemaan poissa luennolta, koska olin Kygon keikalla (Oli muuten loistava keikka!). Heti seuraavan aamuna alkoi itku ja parku, kun piti aloittaa itsenäinen työskentely ja milloin mikäkin asia meni pieleen tai QGIS vain otti ja päätti kaatua… Voinkin siis samaistua Tuulin sanoihin “QGIS on murtanut mut”.

No niin mä ainakin luulin, pitkällisen tappelun jälkeen sain aikaan hyvän kartan (tähän meni ainakin 8 tuntia ja monta mukia teetä…). Ongelmat oli selätetty ja oli aika siirtyä tekemään lisää karttoja… Mutta mitä tekee QGIS? No kaatuu ja valittaa… Koska yhteistyömme ei ole kulkenut viime viikkoina, päädyin julkaisemaan tänne vain yhden kartan…. Kyllä, yhden, kaiken sen tappelun jälkeen..

Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin tyytyväinen karttaan, jonka tein itse. Se on havainnollinen ja selkeä. Huomasin kuitenkin juuri nyt, että olisi voinut olla viisasta erottaa 0% kokonaan omaksi kategoriaksi, jotta ei synny ensivaikutelmaa, että kaikki alla on vieraskielistä väestöä.  Kartalla on kuitenkin ilmaistu vieraskielisten osuutta Pääkaupunkiseudulla. Ruutukokona on käytetty 1km x 1km ruutua. Mielestäni ei ollut järkevää lisätä tähän liikenneväyliä sillä en itse kokenut, että se toisi karttaan mitään tarvittavaa informaatiota lisää.

Mielestäni kartta on melko hyvä luotettavuudeltaan verrattuna muihin karttatyypeihin, sillä se osoittaa ruuduissa tarvittavan informaation hyvin tarkasti ja selkeästi (Tietenkin riippuen ruudun koosta). Mielestäni esimerkiksi pistekartat ovat huomattavasti vaikeampia lukea ja koska pisteet voivat olla hyvin suuriakin, johtaa tämä siihen, ettei tarkan paikan määrittäminen ole pelkän kartan avulla mahdollista.

Kartta on siis valmis, ja on aika siirtyä kohti uusia pettymyksiä!

 

Lähteet:

Tuulin blogi:

https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/ (Luettu 20.2.2018)

Heippahei,

On kulunut about ikuisuus siitä kun kyseinen luento on ollut, mutta muuttokiireiden keskellä ei vaan ole ollut aikaa tehdä tätä kyseistä postausta. (Ja nyt olisikin taas jo yksi uusi rästissä…)

Heti aluksi aloimme käsitellä Afrikan aineistoa, johon liitimme Excelin tietoja. Ohjeissa pyydettiin miettimään, mitä kyseisellä aineistolla voitaisiin tehdä tai mitä siitä voidaan päätellä, kun on annettu tiedoiksi esimerkiksi konfliktien tapahtumavuosi, timanttikaivosten löytymisvuosi, niiden kaivausten aloitusvuosi, tuottavuusluokitus, öljykenttien löytymisvuosi, poraamisvuosi, tuottavuusluokitus ja internetinkäyttäjien määrä eri vuosina.

Heti ensin tulee mieleen, että voidaan tarkastella mahdollista korrelaatiota esimerkiksi korrelaatioiden ja timanttikaivosten tai öljykenttien välillä, koska näiden tiedetään olevan raaka-aineita, jotka aiheuttavat usein konflikteja. Kyseisestä aineistosta tällaista selkeätä korrelaatiota ei kuitenkaan löytynyt. Lisäksi voitaisiin tarkastella korrelaatiota öljykenttien ja/tai timanttikaivosten määrää korreloituna internetin käyttäjiin. Onhan internetin käyttökin tietynlainen esimerkki kehityksestä ja rikkaudesta. Siispä mikäli alueelta löytyy paljon ölykenttiä ja/tai timanttiesiintymiä, mutta internetin käyttäjiä ei ole juurikaan, voidaan sanoa, että tulonjako ei tapahdu tasaisesti vaan menee esimerkiksi päättäjien taskuun kun kansalaiset elävät köyhyydessä.

Tehtävä:

Viikon varsinainen tehtävä oli tuottaa tulvariskikartta Suomesta. Olin positiivisesti yllättynyt kuinka kivuttomasti harjoitus meni omalta kohdaltani. Ongelmia tuli vasta lopussa lisättävien pylväiden kohdalla (joka kuitenkin oli lähes mahdoton palanen myös Artulle, joten voin antaa tämän itselleni anteeksi…).

Valmista karttaa katsellessani voin todeta, että siitä näkee selkeästi missä on suurin riski tulville. Samoin näkee missä sijaitsevat joet ja järvet. (Hirveän hienoa olisi toki myös se, että en olisi epähuomiossa poistanut niitä legendasta…). Visualisoinnin puolesta pidän kartastani myös, mielestäni karttani vörit ovat silmälle miellyttävät ja pylväiden pelkät ääriviivat helpottavat järivalueiden hahmottamista. Kokonaisuudessaan olen siis karttaan erittäin tyytyväinen, legendassa on ensi kerralla hiomista.

 

Voin samaistua Tuuliin ja iloisesti todeta, ettei tämä QGIS ole enää pelkkää hepreaa ja itkun vääntämistä. Tunnen onnistumisen tunnetta useammin kuin kuristavaa tunnetta kurkussa kun pidättelen itkua. Kehitystä on siis tapahtunut ja olen valmis kohtaamaan myös tulevat haasteet!

Lähteet:

Tuulin blogi:

https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/ (Luettu 6.2.2018)

Moikka,

2. kerralla meidän piti vertailla eri projektioiden aiheuttamia vääristyksiä Suomen kuntien pinta-aloihin ja kerätä ne Exceliin ja sitten tehtiin vielä karttaharjoituksia aiheesta.

Karttaprojektion valinnalla on suuri merkitys ja sen valintaa tulee miettiä kartan käyttötarkoituksen mukaan.  Huonoista projektioista itselle tulee ensimmäisenä mieleen Mercator, joka vääristää erityisesti alueita, jotka ovat kaukana päiväntasaajasta (esimerkiksi Pohjois-Amerikan manner, Grönlanti ja Eurooppa). Mercatorin projektiota onkin syytetty erityisesti siitä, että koska se tekee esimerkiksi Afrikasta pienemmän kokoisen kuin oikea manner, on se voinut vaikuttaa voimakkaastikkin ihmisten asenteisiin kyseistä mannerta kohtaan sekä yleisesti ihmisten maailmankuvaan. Samalla on arvosteltu sen suurentavaa ominaisuutta kun puhe on esimerkiksi maapallon pohjoisosista. Näin ollen ihmiset ovat saattaneet ajatella, että nämä pohjoiset osat maapallosta ovat jollain tavalla tärkeämpi kuin esimerkiksi Afrikka tai Indonesia. Mercatorin projektio oli erityisen suosittu  keksimisensä aikaan (1500- luvun lopulta eteenpäin). Tämä johtui siitä, että se on oikeakulmainen kartta ja oli erityisen hyvä merenkulussa.  Nykyisin mercatorin projektio on edelleen käytössä esimerkiksi Suomen merenkulkukartoissa (Lähde 1), mutta maailman kartoissa sen käyttö ei ole suositeltavaa.Sen sijaan hyvä yleiskarttaprojektio on Lambertin projektio (QGIS nro. 3035), joka on oikeapintainen ja tämän takia se on erityisen hyvä esitettäessä esimerkiksi maailmankarttaa. Tällöin esimerkiksi oikeakulmaisuudella ei ole niin suurta merkitystä.

Taulukossa 1 on nähtävillä eri projektioilla laskettuna “suomineidon päälaen” pinta-ala. Samalla on vertailupohjana myös etäisyys välillä Pori-Ilomantsi. Käytin vertailuun Robinson, Lambertin ja Mercatorin projektioita. Erityisesti Mercatorin kanssa oli suuria eroja verratessa muihin. Tämän perusteella voidaan siis todeta yllä oleva päätelmä Mercatorin projektion huonosta käytettävyydestä, kun puhutaan pinta-alojen esittämisestä.

Taulukko 1: Erilaisten projektioiden vertailua

Itse karttaharjoituksessa oli tarkoitus vertailla kaikkien Suomen kuntien pinta-ala eroja eri projektioiden välillä. Tunnilla kartta tehtiin käyttäen Mercatorin ja Lambertin projektiota, jotta saataisiin aikaan mahdollsiimman räikeä ero. Tunnilla harjoitus sujuikin yllättävän hyvin. Pysyin kärryillä koko ajan, vaikka QGIS päättikin kaatua muutamaan otteeseen. Ongelmat kuitenkin alkoivat päästyä kotiin. Koska en ollut saanut karttaesitystä täysin valmiiksi, minun piti aukaista se QGIS:ssä, ilmoittikin ohelma, että tuhoaa kaikki tiedostoni, jos aukaisen projektin. Samalla ohjelma myös herjasi sitä, että koulun koneilla käytetty ohjelmaversio oli vanhempi kuin oman koneeni. En vieläkään tiedä mistä tämä johtui (eikä tiedä Arttukaan), mutta lopuksi päätin tehdä kartat kokonaan uusiksi (molemmat, ALUSTA). Täytyy myöntää, että pieni epätoivo meinasi tulla, kun ohjelma ei aina toiminutkaan niin kuin halusin ja tähän tappeluun kului muutamia tunteja. Tässä kohtaa voisinkin lainata Tuulin tuntemuksia: “Tässä vaiheessa pidin ruokatauon, ja ehkä kävin vähän itkemässä supan sohvalla.” (Sillä erolla, ettei ollut edes Supan turvallista itku-huutopaikkaa, vaan melkein tyhjennetty, puoliksi muutettu asunnon tuoli). Loppujen lopuksi sain kuitenkin aikaan kaksi mielestäni melko hyvää karttaa.

Näillä tunteilla mentiin hyvin pitkälle harjoituksia tehdessä…

Kuvassa 1 ja kuvassa 2 on nyt siis tuottamani kartat. Ensimmäisessä kartassa on vertailtu siis Mercatorin ja Lambertin projektioita keskenään. Toisessa kartassa taas vertailin Millerin projektiota Mercatoriin. Mielestäni karttani ovat melko hyvin toteutettuja ja kauniilla väriskaalalla varustettuja (MIKÄ TÄRKEINTÄ!) Täytyy kuitenkin sanoa, että olisin toivonut, että värikooditus olisi tuottanut muutakin kuviota kuin vain tylsää perus raitaa, mutta tähän olisi toki silloin pitänyt käyttää jotain muuta projektiota ja se ei tullut enää useamman tunnin tappelun jälkeen mieleen.

Kuva 1:  Mercatorin projektion vertailua Lambertin projektioon (%)

Kuva 2: Mercatorin projektion vertailua Millerin projektioon (%)

Kun olen toistanut harjoituksen laskuja ja erilaisia toimintoja useamman tunnin edestä, olen nyt melko varma, että osaisin tehdä kyseisiä karttoja vaikka unissani! Kertaus on opintojen äiti!

 

 

 

Lähteet:

1. http://informaatiomuotoilu.fi/asiasanat/etrs-tm35fin/  (luettu 31.1.2018)
2. https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/ (Luettu 30.1.2018)
3. http://www.quickmeme.com/meme/3raz5f (Kuva, otettu 31.1.2018)

 

Viikon alussa oli ensimmäinen kurssikerta, jonka aikana tutustuttiin hieman paikkatietoon perustasolla ja käytiin nopeasti läpi esimerkiksi tietokantamuodon *.SHP:n sekä projektimuodon *.qgs:n.

Hyvin nopeasti alettiin harjoittelemaan uuden ohjelman, QGIS:n käyttöä. Itselleni ohjelmisto on jo melko tuttu, sillä olen ollut avoimen yliopiston kurssilla viime keväänä, jolla ohjelmistoa kokeiltiin ensimmäisiä kertoja kursseilla. Olin kuitenkin jo kerennyt unohtaa osan lisätoiminnoista ja esimerkiksi erilaisten laskutoimitusten tekeminen ja asetuksien vaihtaminen oli hyvä kerrata.  Samalla heti alkuun aukaistiin OpenStreetMap.  Viitaten Maiju Karhun kirjoitukseen, OpenStreetMap perustuu avoimeen dataan, sen avulla on helppoa ja edullista sekä luoda että julkaista karttoja.

Kuvassa 1 näkyy oma karttatuotokseni, johon olen melko tyytyväinen. Näin jälkikäteen mietittynä olisin kuitenkin voinut tehdä maarajoista ja muista mustista kohteista kartalla hieman pehmeämmät esimerkiksi tekemällä niistä harmaat, jolloin ne eivät hyppää kartasta silmille. Muuten olen kuitenkin tyytyväinen karttaan, koska sävyt sopivat hyvin yhteen ja ne ovat helposti erotettavissa toisistaan. Kokonaisuudessaan pidän karttaa melko onnistuneena.

Kuva 1: Itämeren typpikuormitus maittain esitettynä 

 

Blogi viittaukset:

Maiju Karhu, 18.1.2018

https://blogs.helsinki.fi/maikarhu/

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!