Kieliopin

Kieliopin ymmärtäminen ja kieliopillinen ajattelu

Hankkeen suorituspaikka: Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos ja Suomen, suomalais-ugrilaisten ja skandinaavisten kielten ja kirjallisuuksien laitos

Kielioppi on perinteisesti ollut yksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tärkeitä mutta vaativia opetuksen osa-alueita. Tässä hankkeessa tutkitaan sitä, millä tavoin opiskelijat ymmärtävät kieliopillisia kategorioita ja sääntöjä ja miten he osaavat operationaalistaa tietonsa.  Aineistona on mm. aloittavien luokanopettajaopiskelijoiden kieliopillista ajattelua mittaavan e-kyselyn tuloksia (N=130, syksy 2011).

Tulokulmamme kieliopilliseen ajatteluun on saanut vaikutteita erilaisista kieliopin opettamisen näkökulmista, erityisesti kielentämismenetelmästä, sekä matematiikan didaktiikan tutkimuksessa esiin nostetusta miniteorioiden näkökulmasta. Hankkeessa paikannetaan niitä miniteorioita, jotka johtavat kieliopillisten tehtävien ratkaisemisessa harhaan. Miniteorioiden paikantaminen ja analysoiminen on tärkeää, jotta sekä opettajankoulutuksen että tulevien opettajien omaa äidinkielen didaktiikkaa voitaisiin kehittää. Tutkimuksella tavoitellaan myös tietoa siitä, mitä kieliopin opetuksesta peruskoulun ja lukion jälkeen käteen.

Tutkijat: Sara Routarinne, Liisa Tainio, Tapani Kelomäki

Julkaisuja ja esitelmiä:
Routarinne, S. & Tainio, L. (2010). Kieliopin ymmärtäminen ja kieliopillinen ajattelu. Esitelmä Kasvatustieteen päivillä. Joensuu, 25.11.2011.
Routarinne, S. & Tainio, L. (2011). Subjektin kategoria näkökulmana kieliopin ymmärtämiseen ja kieliopilliseen ajatteluun. Esitelmä Ainedidaktiikan symposiumissa, Helsinki, 10.2.2012.
Tainio, L. & Routarinne, S. (2012). Kieliopin ymmärtäminen ja kieliopillinen ajattelu: luokanopettajaopiskelijat lausetta hahmottamassa. Teoksessa Atjonen, P. (toim.) Oppiminen ajassa – kasvatus tulevaisuuteen. Kasvatusalan tutkimuksia 6. Jyväskylä: Suomen Kasvatustieteellinen Seura.