Helsingin yliopisto
Kirjoittaminen kannattaa aloittaa helpoimmasta päästä. Aloitus tai johdanto ei useinkaan ole paras paikka. Koska johdannon täytyy johdattaa tulevaan tekstiin, johdanto on helpointa kirjoittaa silloin, kun tietää, millainen teksti todellisuudessa on.
Kirjoitus lähtee usein yksinkertaisimmin sujumaan sieltä, mistä on eniten sanottavaa mietittynä. Mitä enemmän kirjoittaa, sitä helpommin uutta tekstiä syntyy.
Kirjoittaminen on kurinalaista työtä. Työn sujuvoittamiseksi kannattaa etsiä itselleen mahdollisimman tarkoituksenmukaiset työtavat.
Seuraavista ohjeista on ollut monelle hyötyä:
- Aikataulun laatiminen. Realistinen aikataulu, jossa on välitavoitteita, jäsentää kirjoitusprosessia. Kalenteriin voi merkitä valmiiksi, koska jokin tietty osa on valmis tai se täytyy palauttaa ohjaajalle. Viikkosuunnitelmaan kannattaa myös varata etukäteen aikaa rauhallisille kirjoitushetkille.
- Säännöllinen kirjoitusrytmi. Kun kirjoitus on työn alla, siihen on helppo palata ja kirjoittamista jatkaa. Jos kirjoitus jää pitkäksi aikaa, on hankala saada juonesta kiinni. Etenemissuunnitelma ja ajan varaaminen kirjoittamiselle kalenterista helpottavat työrytmin löytämistä.
- Ylimääräinen ja turhalta tuntuva teksti talteen. Kirjoitusprosessissa syntyy aina sellaista tekstiä, joka näyttää jossakin vaiheessa turhalta. Turhaa tekstiä ei kannata tuhota vaan sen voi siirtää toiseen tiedostoon. Myöhemmin näistä tekstinkatkelmista voi löytyä hyviä uusia ideoita.
- Kirjoitus- ja tutkimuspäiväkirjan pitäminen. Muistiin voi kirjoittaa sen, mitä on päivän kuluessa saanut aikaan tai mitä ajatuksia työstä on herännyt. Kaikki ideat ja ajatuskulut kannattaa kirjata. Kirjoittaessa tulee usein mieleen ideoita, joita voi hyödyntää edempänä tekstissä.
Tekstin muokkaaminen
Teksti on hyvin harvoin kerralla valmista. Useimmiten se paranee hiomalla. Kun on saanut valmiiksi jonkin osan tekstistä, sen voi jättää päiväksi lepäämään. Jonkin ajan kuluttua sen näkee uusin silmin ja korjauksia on helpompi tehdä.
Tekstin muokkausvaiheessa tähdätään mahdollisimman hyvään tekstiin. Esimerkiksi seuraavia asioita kannattaa miettiä:
- Tuleeko kaikki tähdellinen sanottua?
- Onko keskeiset asiat sanottu selkeästi ja riittävän laajasti?
- Onko keskeisiä asioita havainnollistettu riittävästi?
- Onko lukija otettu huomioon?
- Onko sanasto ymmärrettävää ja selkeää?
- Ovatko lauserakenteet selkeitä?
- Onko kappalejako johdonmukainen?
- Onko tekstin kokonaisrakenne johdonmukainen?
- Onko alku innostava ja loppu hallittu?
Jokaista kohtaa voi kirjoitusvaiheessa vielä muuttaa ja parantaa.
Pääajatukset eli kaikkein keskeisimmät sanottavat kannattaa pitää mielessä koko kirjoitustyön ajan. Valmiista tekstistä olennaisimpien kohtien tulisi erottua selkeinä ja kirkkaina.
Jos kirjoittaminen ei etene
Jos kirjoittaminen jää junnaamaan, kannattaa siirtyä pois pysähtyneestä kohdasta. On monia tapoja päästä eteenpäin.
- Tauko: Työn voi jättää hetkeksi ja palata siihen vaikkapa seuraavana aamuna. Kovin kauaksi ei kannata jättää kirjoittamista, jottei kynnys palata työhön nouse korkeaksi.
- Toiseen kohtaan siirtyminen: Jo vain kaikkein tukalimman kohdan yli hyppääminen saattaa auttaa. Voi myös aloittaa kokonaan toisesta luvusta tai alkaa luonnostella aloitusta tai lopetusta. Vaikeaan kohtaan voi palata myöhemmin.
- Uudelleen ideointi: Jos työ ei millään etene, voi lukkoa yrittää avata etsimällä aiheeseen uutta näkökulmaa. Ideointikeinot auttavat tässä. Johdonmukaisuus kannattaa kuitenkin pitää mielessä uusia ideoita etsiessä. Myös vanhat suunnitelmat kannattaa muistaa — alkuvaiheen luonnoksissa voi olla hyvinkin eteenpäin auttavia muistiinpanoja.
- Asian vierestä kirjoittaminen: Tyhjän ruudun tuijottamisen sijaan voi kirjoittaa siitä, mitä haluaisi asiasta kirjoittaa, jos kirjoittaminen onnistuisi. Vähitellen voi itse asiaan siirtyminen onnistua.