Puheviestintätaidot

Puheviestintätaitojen ominaispiirteitä

Puheviestintäosaamista ja puheviestintätaitoa käytetään usein samaa tarkoittavina käsitteinä. Osaaminen on kuitenkin laajempi käsite ja taito osaamisen havaittavissa oleva ja käyttäytymisen kautta ilmenevä ulottuvuus.

Taitava viestintä mahdollistaa yksilön omien tavoitteiden saavuttamisen, mutta sallii myös toisten saavuttaa tavoitteitaan. Taitava toiminta on tilanteeseen sopivaa ja mahdollistaa ymmärtämisen ja ymmärretyksi tulemisen. Taito on myös kontekstiherkkää. Tällä tarkoitetaan sitä, että kulttuuri, viestintätilanne ja kulloinenkin viestintäsuhde määrittävät, mitä viestinnältä odotetaan ja millaisia tulkintoja viestinnästä tehdään.

Jotkut taidot ovat selkeästi havaittavissa olevia, kuten äänen voimakkuus tai kysymisen tapa ja määrä. Joidenkin taitojen havaitseminen ilmenee välillisesti ja vaatii päättelyä, esimerkiksi kuuntelemisen taidosta voidaan tehdä päätelmiä sen perusteella, miten vuorovaikutuksen osapuolet jatkavat keskustelua toistensa puheenvuoroista ja osoittavat kuuntelua sanattomin keinoin.

Taito voi olla myös tilannekohtaista tai yleispätevää. Taitavan esiintymisgrafiikan käyttöä edellytetään vain tietyissä tilanteissa, kun taas kielellinen havainnollistaminen on yleispätevää kaikissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavaa taitoa.

Puheviestintätaidot eivät kasva lineaarisesti, eli ei voida olettaa, että mitä enemmän tiettyä käyttäytymisen piirrettä ilmenee, sitä taitavampaa viestintä on. Taitavaa visuaalista havainnollistamista ei esimerkiksi ole se, että havainnollistaa kaikkea paljon, vaan havainnollistamisen on oltava tavoitteen kannalta tarkoituksenmukaista, esimerkiksi olennaisen asian ymmärtämistä ja muistamista tukevaa.

Puheviestintätaitojen luokittelua ja taitokuvauksia

Puheviestintätaitoja on luokiteltu monella tavalla. Voidaan puhua puhumisen taidoista ja kuuntelemisen ja havaitsemisen taidoista.

Puhumisen taitoja hallitseva osaa esimerkiksi viestiä sanattomasti ja kielellisesti viestintätilanteeseen sopivalla tavalla ja hallitsee viestintästrategioita, joita tarvitaan muodollisissa ja epämuodollisissa kasvokkais-, ryhmä- ja yleisötilanteissa. Kuuntelemisen taidot ovat puolestaan ymmärtämisen, havaitsemisen ja muiden puheenvuorojen arvioinnin taitoja, jotka mahdollistavat tarkoituksenmukaisen osallistumisen vuorovaikutukseen.

Puheviestintätaitoja voidaan ryhmitellä myös viestintätilanteen tai viestintätehtävien perusteella esimerkiksi esiintymistaitoihin, ryhmäviestintätaitoihin, konfliktien hallintaan liittyviin taitoihin tai vaikkapa haastattelutaitoihin.

Suurta osaa taidoista tarvitaan monissa eri viestintäkonteksteissa. Eri tilanteet ja tehtävät eivät välttämättä edellytä erilaisia taitoja, vaan taitojen tarve ja merkitys painottuvat tilanteiden ja viestinnän tavoitteiden mukaan eri tavoin.

Taitavalla viestijällä on hallussaan monipuolinen viestintävalmiuksien repertuaari, josta hän osaa valita parhaat toimintamallit ja taidot kulloisenkin viestintätilanteen vaatimuksiin. Se, miten erilaisia taitoja hyödynnetään ja painotetaan eri viestintätilanteissa, muodostaa viestinnästä syntyvän kokonaisvaikutelman.

Taitoja on luokiteltu myös taitohierarkioihin, jolloin kuvataan taidon kehittymistä tasolta toiselle. Perustason taitoja ovat puheen tuottamisen ja tulkinnan taidot, eli sellainen puhuminen ja kuunteleminen, jonka aikana ei sen kummemmin tarkastella tai eritellä viestintätilannetta. Keskitasolla taidot mahdollistavat omien viestintätavoitteiden saavuttamisen; tilanteesta tehdään tulkintoja, viestintää mukautetaan, itseilmaisu ja oman henkilökuvan esittäminen on halutun kaltaista ja omaa toimintaa reflektoidaan ja säädellään. Ylimmän tason taidot perustuvat alemman tason taitojen hallintaan: ne ovat korkeamman asteen strategisia taitoja, joiden avulla omaa toimintaa ennakoidaan, ja omia tavoitteita sovitetaan muiden tavoitteisiin. Niiden avulla tehdään laajempia tulkintoja viestintäsuhteesta, -tilanteesta sekä -kulttuurin säännöistä ja normeista.

Valo ja Almonkari (1995) ovat koonneet ja luokitelleet kaikissa puheviestintätilanteissa tarvittavia taitoja seuraavasti:

• Puheviestinnän havainnoiminen ja tulkinta
  Esim. sisällön rakentumisen seuraaminen, keskeisten seikkojen erottaminen, yhteenvetojen ja päätelmien tekeminen kuullusta

• Kohdentaminen ja kontakti
  Esim. puhumisen sisällön mukauttaminen kuulijoiden mukaan, kuuntelumotivaation aikaansaaminen ja ylläpitäminen, kontaktin ilmentäminen kuulijoille

• Puheviestinnän suunnitteleminen
  Esim. valmistautuminen viestintätilanteisiin, omien viestintätavoitteiden asettaminen, viestintätilanteeseen liittyvien odotusten ja tapojen huomioonottaminen

• Tavoitteellinen osallistuminen
  Esim. yhteiseen tavoitteeseen pääsemisen edistäminen, tilanteen ilmapiiriin vaikuttaminen, omien viestintätavoitteiden sovittaminen toisten tavoitteisiin

• Sanoman rakentaminen
  Esim. sisällön valikoiminen viestintätilanteen mukaan, johdonmukainen eteneminen ja jäsentäminen, puhumisen nivominen toisten viestintään, puhumisen oikea mitoittaminen muun muassa aikaan nähden

• Havainnollistaminen
  Esim. puhumisen jaksottaminen havainnolliseksi, tarkoituksenmukaisen sanaston käyttäminen, konkretisoivan aineksen käyttäminen, AV-laitteiden käyttäminen

• Perusteleminen
  Esim. sisällön valitseminen vaikuttamistavoitteeseen sopivaksi, riittävä ja uskottava perusteleminen, toisten viestijöiden perustelujen ennakoiminen