Tekstin punainen lanka

Sujuvassa tekstissä kulkee punainen lanka, jota lukijan on helppo seurata. Asiat esitetään suunnitelmallisessa järjestyksessä, ja ne liittyvät toisiinsa. Yhtenäinen teksti syntyy virkkeistä, kappaleista ja luvuista, joista jokainen vie tekstin juonta eteenpäin.

Seuraavassa esimerkki siitä, miten tekstin ajatus voi kulkea tekstissä.

esimerkki_sujuvasta_tekstista
(klikkaamalla linkkiä pääset lataamaan PDF-muotoisen tiedoston)

Tieteellisissä tutkielmissa punainen lanka sitoo yhteen tietyt peruselementit. Jokaisessa tutkielmassa on ainakin johdanto, jossa asetetaan tutkimustehtävä, sekä analyysia, tuloksia ja päätelmiä. Jokainen tutkielma nousee jostain taustateoriasta, josta se ammentaa käsitteensä sekä mahdollisen metodin. Koska kaikki tutkimus tähtää uuteen tietoon, pääosan tutkielmissa saavat analyysi ja pohdinta, joilla tutkimustuloksia perustellaan. Päätelmäjaksossa tutkimustuloksia suhteutetaan aiempaan tietoon: miten tutkimuksen tavoite on saavutettu, ja mitä uutta tietoa tällöin on löydetty? Myös tutkimusmenetelmiä voi arvioida sekä hahmotella suuntaviivoja tulevaan: miten samaa aihetta voisi tutkia lisää?

Suurten kokonaisuuksien suhde toisiinsa muodostaa tekstin kokonaisrakenteen. Gradun tai kandidaatintyön kokonaisrakenne näkyy heti sisällysluettelossa: pää- ja alaotsikoista nähdään, millaisista näkökulmista aihetta tarkastellaan ja millaiseen keskinäiseen hierarkiaan ne asetetaan.

Se, kokeeko lukija tekstin yhtenäiseksi, mielekkääksi kokonaisuudeksi, riippuu osin hänen omista taustatiedoistaan ja odotuksistaan. Kyse on myös siitä, kuinka paljon yhteistä tietoa lukijalla ja kirjoittajalla on.