Hajauttamisen halu

Suomen kansa pelkää kuolevansa nälkään tai ruuansaantinsa tyrehtyvän perusteellisesti, kun kello on lyönyt tänään 12. Ruokaa hamstrataan, ja kaupoissa nähtiin perjantain kaltainen myyntipäivä keskellä viikkoa”, raportoi Helsingin Sanomat 13. maaliskuuta 1986.

Alkamassa oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) järjestämä kaksipäiväinen lähes kaikkia teollisuusaloja koskenut yhteislakko. Paniikkia ei kuitenkaan ollut, vaan ihmiset jonottivat Hesarin mukaan hymysuin.

Samassa lehdessä haastateltu presidentti Koivisto antoi lakon vaikutuksia analysoidessaan tyylinäytteen vaikeaselkoisesta fundeerauksestaan:

Me olemme hyvin lähellä semmoista tilannetta, että voidaan sanoa, että syntyykö laaja työtaistelu tai ei, niin tilanne ei enää ole semmoinen kuin se on ollut aikaisemmin. Ja jos laaja työtaistelu syntyy, mikä kai tällä hetkellä on se todennäköisin vaihtoehto, niin minusta on selvää, että tullaan tilanteeseen, joka on varsin toisenlainen kuin missä viime vuosina on oltu.

Totta puhuen Koiviston tilannearvio oli tarkkanäköinen. Hän näet jatkoi uumoilemalla, että työmarkkinoilla oltiin hakemassa ”joitakin uusia konstellaatioita”. Presidentin mielestä oli ilmeistä, että työnantajien tavoitteena oli tilanne, ”jossa ei enää suuria keskitettyjä ratkaisuja tehtäisi, vaan ratkaisut hajautuisivat”. Jatka lukemista ”Hajauttamisen halu”

Miten Suomea on hallittu

Lasse Laatunen & Arto Nieminen: Kolmikannan kulisseissa. Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä työmarkkinapolitiikassa. Art House, 2017.

Lasse Laatusen ja Arto Niemisen tuore kirja Kolmikannan kulisseissa on saanut paljon huomiota julkisuudessa. Se olisi silti ansainnut vielä enemmän palstatilaa.

Kirja nimittäin kertoo, miten Suomea on hallittu ja miten täällä on tehty päätöksiä.

Usein todistetun näkemyksen mukaan Suomi on ay- ja työnantajajärjestöjen sekä valtiovallan välisiin neuvotteluihin perustuva sopimusyhteiskunta.

Kolmikannan kulisseissa osoittaa, että sopimusyhteiskunta on usein käytännössä tarkoittanut sitä, että Lasse ja Lauri ovat sopineet suurista, koko maata koskevista ratkaisuista. Kaksikko on jättänyt jälkensä työmarkkinoiden lisäksi sosiaali- ja eläkejärjestelmiin.

Lasse on Lasse Laatunen, Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton johtoportaan pitkäaikainen jäsen.

Lauri taas Lauri Ihalainen, SAK:n puheenjohtaja. Lassella on poika nimeltä Lauri. Tämän on huhuttu saaneen nimensä Ihalaisen mukaan. Kirjassa väite ammutaan alas, mutta vääränäkin huhu kertoo, miten läheiseltä kaksikon suhde on ulkopuolisista näyttänyt.

Jatka lukemista ”Miten Suomea on hallittu”

Pitkät kihlajaiset

Toisen maailmansodan jälkeistä Suomea on leimannut korporatistinen päätöksenteko. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa keskeiset yhteiskunnalliset kysymykset ratkaistaan valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten välisin sopimuksin.

Järjestelmän juuret juontuvat niin kutsuttuun tammikuun kihlaukseen talvella 1940, jolloin työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt tunnustivat toisensa neuvotteluosapuoliksi työmarkkinakysymyksissä. Kihlauksella ei ollut välitöntä konkreettista vaikutusta työmarkkinasuhteisiin, mutta myöhempi kehitys osoittaa sen olleen ensimmäinen askel kohti keskitettyä kolmikantakorporatismia. Järjestelmä täydellistyi tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa vuodesta 1968 alkaen. Osapuolten välisistä voimakkaista ristiriidoista huolimatta se on säilynyt 2000-luvulle saakka.

Pitkät kihlajaiset: Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940–2020 -tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää Suomen korporatistisen yhteiskuntajärjestelmän syntyä, jatkuvuutta ja tulevaisuudennäkymiä. Projekti osatutkimuksineen etsii vastausta seuraaviin kysymyksiin:

Jatka lukemista ”Pitkät kihlajaiset”