Toisen maailmansodan jälkeistä Suomea on leimannut korporatistinen päätöksenteko. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa keskeiset yhteiskunnalliset kysymykset ratkaistaan valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten välisin sopimuksin.
Järjestelmän juuret juontuvat niin kutsuttuun tammikuun kihlaukseen talvella 1940, jolloin työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt tunnustivat toisensa neuvotteluosapuoliksi työmarkkinakysymyksissä. Kihlauksella ei ollut välitöntä konkreettista vaikutusta työmarkkinasuhteisiin, mutta myöhempi kehitys osoittaa sen olleen ensimmäinen askel kohti keskitettyä kolmikantakorporatismia. Järjestelmä täydellistyi tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa vuodesta 1968 alkaen. Osapuolten välisistä voimakkaista ristiriidoista huolimatta se on säilynyt 2000-luvulle saakka.
Pitkät kihlajaiset: Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940–2020 -tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää Suomen korporatistisen yhteiskuntajärjestelmän syntyä, jatkuvuutta ja tulevaisuudennäkymiä. Projekti osatutkimuksineen etsii vastausta seuraaviin kysymyksiin: