Toisen maailmansodan jälkeistä Suomea on leimannut korporatistinen päätöksenteko. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa keskeiset yhteiskunnalliset kysymykset ratkaistaan valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten välisin sopimuksin.
Järjestelmän juuret juontuvat niin kutsuttuun tammikuun kihlaukseen talvella 1940, jolloin työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt tunnustivat toisensa neuvotteluosapuoliksi työmarkkinakysymyksissä. Kihlauksella ei ollut välitöntä konkreettista vaikutusta työmarkkinasuhteisiin, mutta myöhempi kehitys osoittaa sen olleen ensimmäinen askel kohti keskitettyä kolmikantakorporatismia. Järjestelmä täydellistyi tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa vuodesta 1968 alkaen. Osapuolten välisistä voimakkaista ristiriidoista huolimatta se on säilynyt 2000-luvulle saakka.
Pitkät kihlajaiset: Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940–2020 -tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää Suomen korporatistisen yhteiskuntajärjestelmän syntyä, jatkuvuutta ja tulevaisuudennäkymiä. Projekti osatutkimuksineen etsii vastausta seuraaviin kysymyksiin:
- Miksi ja miten kolmikantakorporatismi syntyi?
- Miksi kolmikantakorporatismi on säilynyt nykypäiviin asti?
- Siirsikö kolmikantakorporatismi eduskunnalle ja valtio-neuvostolle kuuluvaa valtaa etujärjestöille? Onko se ollut ristiriidassa demokratian kanssa vai toiminut sittenkin sitä tukevana voimana?
- Miten ja miksi työmarkkinatoimijoiden keskinäiset yhteiskunnalliset voimasuhteet ovat vaihdelleet?
Projekti ratkoo kysymyksiä historiantutkimuksen keinoin ja monipuolisia lähdemateriaaleja – arkistoaineistoja, lehdistöä, muistelma- ja elämäkertakirjallisuutta, haastatteluja – ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen. Niiden avulla tutkimusryhmä pyrkii hahmottamaan kokonaiskuvan Suomen kolmikantaisen korporatistisen järjestelmän synty- ja kehitysvaiheista sekä murroskausista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä 1940-luvulta 2000-luvulle.
Tie tammikuun kihlauksesta Tupo-Suomeen ei ole ollut itsestään selvä vaihtoehto, vaan kehityskaareen on sisältynyt katkoksia ja risteyskohtia. Tunnemme toteutuneen kehityksen, mutta emme tyhjentävästi sen taustoja.
Erityisesti yritysten rooli korporatismin kehityksessä on jäänyt verrattain vähälle huomiolle. Emme tiedä tarpeeksi työnantajien strategisen, järjestelmätason linjan muotoutumisesta. Myös prosessiin sisältyneet tilannearviot, jännitteet, paineet ja vaihtoehtojen variaatiot kaipaavat lisävalotusta.
Tutkimushanke tarkastelee korporatismin muotoutumista ja muutoksia erityisesti liike-elämän näkökulmasta ja lähdeaineistoista käsin. Tästä perspektiivistä ponnistaen tutkimushanke pureutuu koko siihen korporatistiseen vuorovaikutus- ja valtasuhteiden verkostoon, joka on sota-ajasta asti muodostanut suomalaisten työmarkkinasuhteiden ja koko yhteiskuntajärjestelmän perustan.
Perimmäisenä pyrkimyksenä on herättää ja käydä keskustelua kolmikantakorporatismin merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja yhteiskunnan eri toimijaryhmille. Projekti tuo arvokasta lisävalaistusta koko yhteiskuntaa muokanneen keskitetyn, korporatistisen työmarkkinajärjestelmän taustoihin ja syntyyn, muotoutumiseen ja vakiintumiseen sekä muutoksiin ja jatkuvuuksiin vuosikymmenien saatossa. Tutkimushanke antaa eväitä pohtia myös kolmikantakorporatismin tulevaisuudennäkymiä ja samalla koko Suomen tulevaisuuden suuntaviivoja. Projekti lisää ymmärrystämme siitä, miten suomalainen yhteiskunta on muotoutunut ja miten se toimii.
Nuorista mutta ansioituneista historiantutkijoista koostuva tutkimusryhmä on nelijäseninen. Hanketta johtaa Helsingin yliopiston yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen. Lisäksi tutkimusryhmään kuuluvat FM Elina Kuorelahti, FT Henrik Tala ja FT Maiju Wuokko.
Tutkimushanketta edelsi Maiju Wuoko kirjoittama, laaja esiselvitys. Lataa Pitkät kihlajaiset -esiselvitys (PDF)