OA activities at Helsinki University Library

Open Access activities at Helsinki University Library

OA activities at HULib

OA- ja Horisontti 2020 -esityksiä (toukokuu 2015)

OA-Remix 8.5.1015

EU:n OA-vaatimukset (Horisontti 2020).
OpenAIRE2020:n Gold OA -pilotti

Creative Commons -lisenssit käyttöön.
Miten kirjasto voi edistää asiaa

LAN Meeting 19.5.2015
Open access and data management support at the University of Helsinki.
Support from the University Library

Information Management for Doctoral Candidates 20.5.2015
Open Access and self-archiving

Julkaisujen avoin saatavuus -työryhmä

Eurooppalaisia avoimen tieteen hankkeita ja yhteistyöverkostoja

Avoin tiede 18.9.2014

Open Access Helsingin yliopistossa

Open Access Helsingin yliopistossa

Esitys Tuhat-workshopissa 8.10.2013.

OpenAIRE/LIBER workshop | Elag 2013

OpenAIRE/LIBER workshop | Elag 2013.

Havaintoja Dealing with Data -työpajasta Ghentissä 28.5.2013

Paivän aluksi semanttisen webin tutkija Erik Mannens Ghentin yliopistosta maalaili avoimen tieteen näkymiä tutkijan näkökulmasta. Avoimen linkitetyn datan liike syntyi Pekingissä vuonna 2008, minkä jälkeen se on levittänyt lonkeronsa monelle taholle, tänä päivänä se kelpaa esimerkiksi uusien kirjastojärjestelmien sisäiseksi dataformaatiksi. Datan parissa työskentelevän tutkijan työajasta kuitenkin tyypillisesti 80 % kuluu datan puhdistamiseen ja muokkaamiseen käyttökelpoiseen muotoon.

Erik Mannens toimii belgialaisessa iMinds-tutkimuslaitoksessa, jossa on käynnissä pari avoimen lähdekoodin hanketta tutkimusdatan julkaisemiseen liittyen. Toinen näistä on DataTank, jonka avulla voi tuottaa helposti RESTful-rajapintoja data-aineistoille. Tämän datatankin taustalta löytyy niinikään belgialainen ohjelmistoprojekti nimeltä Catmandu/LibreCat. Elag-konferenssin aikana tätä työkalupakkia päästiin testaamaan käytännössä metatietojen muuntamiseen RDF-muotoon.

Toinen Mannensin mainitsema projekti  on R&Wbase (lausutaan roobeis), joka tarjoaa hajautettua versionhallintaa ja provenanssitietoa linkitetylle datalle. Esimerkkinä uudenlaisesta avoimeen dataan pohjautuvasta oppimisympäristöstä mainittiin Duolingo, jossa käyttäjät vieraan kielen opiskelun ohessa tuottavat käännöksiä olemassaolevista teksteistä. Semanttisen webin mahdollisuuksia yhteyksien louhimiseen eri asioiden välillä havainnollistaa hauskasti Mannensin ryhmän tuottama demo Everything is Connected.

Iso data ja tieteen pitkä häntä

Sarah Callaghan valotti datanhallintaa massiissivisia havaintoaineistoja ilmastontutkimuksen alalla pyörittävän data-arkiston näkökulmasta (British Atmospheric Data Centre). Pohtiessaan tieteenalakohtaisten datakeskusten ja kirjastojen roolia datanhallinnassa hän katsoi, että datakeskukset voivat valita mitä aineistoja ne säilyttävät, ne voivat vaatia ja saada tarkkoja metatietoja aineistoista. Ne voivat myös tarjota työkaluja datan muokkaamiseen ja visualisointiin, ja niillä on oltava valmius suurten datamassojen vastaanottamiseen ja jakeluun.

Kirjastojen tehtävänä puolestaan on huolehtia tieteen pitkästä hännästä, suuresta määrästä pieniä aineistoja, joille ei löydy vakiintunutta tieteenalakohtaista data-arkistoa. Niiden tulee tarjota yleiskäyttöisiä järjestelmiä, jotka soveltuvat kaikille tieteenaloille antropologiasta ympäristötieteeseen. Kirjastojen tulee valmistautua vastaanottamaan ja käsittelemään mitä merkillisimpiä aineistoja.

http://borepatch.blogspot.fi/2010/06/its-not-what-you-dont-know-that-hurts.html

 

Aamupäivän ohjelmassa esiteltiin kaksi käytössä olevaa julkaisukanavaa tutkimusdatalle. Amerikkalainen DataDryad-palvelu kehitettiin alunperin bio-ja ympäristötieteiden aineistoille. Tässä yhteistyössä on mukana myös joukko kustantajia, mikä helpottaa julkaisujen ja niiden taustalla olevan datan linkittämistä. Dryad-palvelun käsite datapaketti koostuukin yhteen julkaisuun liittyvistä data-aineistoista. Nyttemmin Dryad-palvelu on kehittymässä monialaiseksi data-arkistoksi, ja suunnitelmissa on myös maksulliseen palveluun siirtyminen datan tallennuksessa, kun se tähän saakka on ollut maksutonta.

Fiona Murphy esitteli Wiley-kustantajan uutta open acces -lehteä Geoscience Data Journal, jonka artikkelit julkaistaan Creative Commons Attribution -lisenssillä. Tämä edustaa uudenlaista avausta perinteiseltä kaupalliselta kustantajalta ja muistuttaa toimintamalliltaan Nature Scientific Data -julkaisua. Molemmat uudet lehdet rahoittavat toimintaansa tekijöiltä perittävillä kirjoittajamaksuilla. Ne ovat kuitenkin selkeästi avoimia julkaisuja toisin kuin epäterveellä pohjalla toimivat hybridijulkaisut,  jotka artikkelikohtaisten tekijämaksujen lisäksi perivät kirjastoilta tilausmaksuja.

Tutkimusdatan koulutusaineistoja verkossa

Iltapäivän ohjelmassa esiteltiin kolme verkkoaineistoa, jotka soveltuvat tutkimusdata-asioiden koulutukseen sekä kirjastojen henkilökunnalle että jatko-opiskelijoille. Edinburghin yliopiston verkkoaineisto Mantra koostuu kymmenestä osiosta, ja sisältää myös datanhallinnan tee-se-itse koulutuspaketin kirjastonhoitajille.

Kolmen hollantilaisen teknillisen yliopiston kimppa 3TU.Datacentrum on tuottanut Data Intelligence 4 Librarians -paketin, joka on suunnattu erityisestu kirjastohenkilökunnan täydennyskoulutukseen. RDMRose on puolestaan kolmen brittiyliopiston kimpan (Sheffield, Leeds, York) tuottama koulutuspaketti, jota esitteli Andrew Cox Sheffieldin yliopiston informaatiotutkimuksen laitokselta.

Tutkimusdatan hallintaan perehtymistä ei siis rajoita ainakin koulutusaineistojen puute. On vain ajan kysymys milloin tämänkaltaista oppimateriaalia alkaa olla saatavilla myös suomenkielisenä.

Tallennuksen työkaluja

Työpajassa esiteltiin myös kaksi palvelua ja työvälinettä, joilla on käyttöä  tutkimusadatan hallinnassa. Lars Holm Nielsen CERNistä esitteli OpenAIREplus-hankkeen tuottamaa uutta Zenodo-palvelua. Sen tavoitteena on tarjota pitkäaikainen tallennuspaikka tieteen pitkää häntää edustaville aineistoille. Se ottaa vastaan sekä julkaisuja että dataa riippumatta tutkimushankkeen rahoituslähteesstä. Aineistoille annetaan DOI-tunnisteet, ja niiden liittyvää liittyvää pöhinää sosiaalisessa mediassa voi seurata Altmetric-palvelun avulla. Zenodo pyrkii madaltamaan kynnystä tutkimusdatan ja julkaisujen avoimeen tallennukseen, mutta se mahdollistaa tarvittaessa aineistoihin pääsyn rajauksen. Nimi Zenodo on peräisin Antiikin Aleksandrian kirjaston ensimmäiseltä kirjastonhoitajalta Zenodotukselta. Papyruskääröjen sisältöä kuvaillessaan hän käytti metatietoja ensimmäistä kertaa tunnetun historian aikana.

Joss Winn brittiläisestä Lincolnin yliopistosta selosti hanketta, jossa evaluoitiin CKAN-ohjelmiston soveltuvuutta tutkimusdatan hallintaan. Tätä alunperin datakatalogien alustaksi kehitettyä ohjelmistoa on uusimman version myötä kehitetty paremmin soveltuvaksi myös datan tallennukseen. Lincolnin yliopisto onkin valinnut tämän avoimen ohjelmiston tutkimusdatapalvelunsa perustaksi. Raportti ohjelmiston evaluoinnista on saatavilla Lincolnin yliopiston julkaisuarkistosta.

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Esitys LYNET-seminaarissa 5.6.2013 MTT:llä Viikissä.

Helsingin yliopiston rinnakkaistallennuskäytäntö

Esitys Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston vieraille 6.6.2013 Terkossa

John Houghton on Open Access