Ks. myös Asiatyyli, Johdonmukaisuus, Viittaustekniikka,
Tarkista, oletko perustellut tekstisi valinnat, tulkinnat ja päätelmät asianmukaisesti. Muista, että tieteelliset perustelut eivät voi olla pelkkiä mielipiteitä; ne eivät ole subjektiivisia, suostuttelevia taikka tunteeseen tai yleisiin totuuksiin vetoavia.
Argumentaatio on keskustelua ja yhteistyötä: Mieti argumentoidessasi lukijaa ja tee päättelyprosessisi näkyväksi. Esitä argumenttisi niin avoimesti, että lukija tai kuulija voi seurata valitsemaasi päättelyreittiä tai halutessaan keksiä vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Tieteellisissä teksteissä argumentaatio liittyy keskeisesti tekstin moniäänisyyteen eli lähteiden, aineiston ja kirjoittajan vuoropuheluun. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos tieteellisessä tekstissä esitetään jokin havainto tai väite, se kaipaa lähes aina tuekseen lähdeviitteen, kirjoittajan oman perustelun tai havainnollistavan aineistoesimerkin.
Argumentointi ei kuitenkaan ole vain yksittäisten väitteiden ja perusteluiden esittämistä, vaan ulottuu koko tekstin rakenteeseen. Jotta esimerkiksi tieteellisen tutkielman johtopäätösosio olisi uskottava, se tarvitsee tuekseen muut tutkielman osat: johdannon, teoriataustan, tulosten tarkastelun, lähteet jne. Argumentoinnin toimivuutta kannattaa siis tarkastella myös tekstin kokonaisrakenteen näkökulmasta: Miten tekstin osat tukevat toisiaan? Miten yksittäiset väitteet ja perustelut kytkeytyvät tekstin kantavaan ajatukseen ja lopulta kiteytyvät johtopäätökseksi?