Koheesio eli sidosteisuus

Ks. myös Kappale, Punainen lanka.

Sidosteisuus liittää peräkkäiset sanat, irralliset virkkeet ja tekstikappaleet toisiinsa niin, että muodostuu kokonaisuus, teksti.

Sidosteisuutta luovat esimerkiksi samaviitteiset sanat (synonyymit ja pronominit). Lisäksi sidosteisuutta luovat erilaiset sidossanat (kuten konjunktiot ja konnektorit). Tästä linkistä löytyy kätevä luettelo sidossanoista ja niiden merkityksistä.

Myös käsitehierarkiat (ylä- ja alakäsitteet) sekä abstraktiotasoltaan erilaiset käsitteet (teoria ja havaintoesimerkit) luovat tekstiin sidosteisuutta. Kokonaisjäsentelyn ja yksittäisten sidoskeinojen lisäksi koheesio liittyy tekstin argumentaatioon ja teemankuljetukseen.

Tarkista, onko teksti sidosteista pohtimalla seuraavia kysymyksiä:

  • Miten tekstin juoni kulkisi mahdollisimman loogisesti kappaleesta toiseen ja kappaleen sisällä virkkeestä toiseen?
  • Onko kappaleen sisällä irtonaisia, muuhun ympäristöön kytkeytymättömiä virkkeitä tai asiakokonaisuuksia?
  • Toimivatko viittaussuhteet (esimerkiksi pronominiviittaukset)?
  • Onko samoja asioita ripoteltu epätarkoituksenmukaisesti useaan kohtaan tekstiä? Kannattaisiko nämä asiat liittää  yhteen omaksi kokonaisuudekseen tai karsia kokonaan pois, jos tekstissä on turhaa toistoa?

 

Esimerkkejä

Asioiden välisiä suhteita voi osoittaa esimerkiksi käyttämällä konjunktioita (sillä, koska, vaikka, joten…) ja suhteita kuvaavia ilmauksia (toisaalta, samoin, lisäksi…).  Ensimmäisessä esimerkissä sidoskeinoja on niukasti, toisessa runsaammin:

Pro gradu -työn kirjoittaminen voi olla vaikeaa. Opiskelija ei ole motivoitunut tutkimaan valitsemaansa aihetta. Hän ei aina saa kunnollista ohjausta. Aiheen ja ohjaajan vaihtaminen voisi auttaa.

Pro gradu -työn kirjoittaminen voi olla vaikeaa, jos opiskelija ei ole motivoitunut tutkimaan valitsemaansa aihetta. Siihen taas saattaa olla syynä se, ettei hän saa kunnollista ohjausta. Tällöin aiheen ja ohjaajan vaihtaminen voisi auttaa.

Seuraavassa esimerkissä sidosteisuutta luovat aikaan ja järjestykseen viittaavat ilmaukset:

Ennen kuin valitsee pro gradu -työnsä aiheen, kannattaa tutustua siihen, millaista aiempaa tutkimusta aiheesta on olemassa. Vasta sen jälkeen voi tietää, onko aihetta syytä tutkia enemmän.

Lauseiden ja kappaleiden syy- ja seuraussuhteiden tulisi olla kohdallaan. Seuraavassa esimerkissä näin ei ole:

Tutkimukseni on kvalitatiivinen, koska aihe kiinnostaa minua erityisesti.