Lauseenvastike

Ks. myös Virke, Luettavuus

Tarkista, onko lauseenvastikkeen käyttö on oikeakielisyysnormien mukaista ja ymmärrettävää.

Lauseenvastike on rakenne, joka vastaa sivulausetta, mutta siitä puuttuu persoonamuodossa oleva verbi. Lauseenvastikkeen merkitys on sama kuin vastaavan sivulauseen. Huomaa, että aina sivulausetta ei voi muuttaa lauseenvastikkeeksi. Perehdy esimerkkeihin.

Uskon, että kaikki oppivat kirjoittamaan sujuvaa tekstiä (sivulause).
Uskon kaikkien oppivan kirjoittamaan sujuvaa tekstiä (lauseenvastike).

Opiskelijat ymmärsivät, että asia on tärkeä (että-sivulause).
Opiskelijat ymmärsivät asian olevan tärkeä (lauseenvastike).

Vain yksi väitti asian olevan ei tärkeä.
Vain yksi väitti, ettei asia olisi tärkeä (kielteinen että-sivulause).

Lauseenvastikkeiden kaltaisia rakenteita voivat muodostaa myös eräät verbien nominaalimuodot. Erilaiset rakenteet menevät tekstissä helposti sekaisin, joten niiden kanssa kannattaa olla tarkkana:

Sellua valmistetaan keittäen puulastuja kemiallisesti. 
Sellua valmistetaan keittämällä puulastuja kemiallisesti.
Tehdas valmistaa sellua keittäen puulastuja kemiallisesti.

Lauseenvastikkeet ja luettavuus

Jos lauseenvastikkeita käyttää runsaasti, tekstistä tulee helposti raskasta ja vaikeaselkoista eli luettavuus heikkenee. Tällaisissa tapauksissa lauseenvastike kannattaa korvata sivulauseella. Jos lauseenvastikkeita sisältävä virke on pitkä, se kannattaa ensin purkaa auki sivulauseiksi ja jakaa sitten useisiin osiin. Alussa jää epäselväksi, onko kyse ehdosta vai samanaikaisuudesta (kun vai jos?).

Huomatessaan tekstin vaikuttavan raskaslukuiselta kirjoittaja saattaa tarkemmin asiaa tutkittuaan huomata tekstissä käytetyn lauseenvastikkeita liikaa tai jopa virheellisesti tehden tekstistä monimutkaisen.
Jos teksti vaikuttaa raskaslukuiselta, kirjoittajan kannattaa tutkia, onko hän käyttänyt lauseenvastikkeita liikaa tai jopa virheellisesti. Tällöin tekstistä nimittäin tulee monimutkainen.

Jotta-lauseet ja tehdäkseni-lauseenvastike

Tarvitsen lisää aikaa, jotta voin kirjoittaa tekstini valmiiksi (jotta-sivulause).
Tarvitsen lisää aikaa voidakseni kirjoittaa tekstini valmiiksi (lauseenvastike).

Tarvitaan lisää aikaa saadakseen tekstit valmiiksi
Tarvitaan lisää aikaa, jotta tekstit saadaan valmiiksi (passiivinen jotta-sivulause).

Kun-lauseet ja tehdessä/tehtyä-lauseenvastike

Nukahdin, kun luin tenttiin (samanaikaista tekemistä ilmaiseva kun-sivulause).
Nukahdin lukiessani tenttiin (lauseenvastike).

Nukahdin, kun olin lukenut vasta puolet kirjasta (eriaikaista tekemistä ilmaiseva kun-sivulause).
Nukahdin luettuani vasta puolet kirjasta (lauseenvastike).

Kun-lause ja sitä korvaava lauseenvastike viittaavat aina aikaan. Kun ei tarkoita ’koska’.

Nukuttuani neljä tuntia en ennättänyt lukea kirjaa loppuun.
Kun olin nukkunut neljä tuntia, en ennättänyt lukea kirjaa loppuun.
Koska olin nukkunut neljä tuntia, en ennättänyt lukea kirjaa loppuun.

Kun-lauseenvastikkeen yhteydessä tyypillinen ongelmakohta liittyy siihen, viitataanko pronominilla ja genetiivisubjektilla samaan vai eri tarkoitteeseen. Jos alla olevassa esimerkissä halutaan sanoa, että tutkimusryhmä sekä keskusteli asiasta että laati suunnitelman, niin on käytettävä omistusliitettä. Toki eri ilmauksilla voidaan viitata myös eri tarkoitteisiin. Vertaa esimerkkejä:

Tutkimusryhmän keskusteltua asiasta se ryhtyi laatimaan suunnitelmaa.
Keskusteltuaan asiasta tutkimusryhmä ryhtyi laatimaan suunnitelmaa.
Tutkimusryhmän keskusteltua asiasta johtaja ryhtyi laatimaan suunnitelmaa. 

Siten että -lauseet ja tehden-lauseenvastike

Vietin päivän siten, että kirjoitin esseetä (tapaa ilmaiseva sivulause).
Vietin päivän kirjoittaen esseetä (lauseenvastike).

Tehden-lauseenvastike ilmaise tapaa, EI syytä!

Hän vastusti ideaa pitäen sitä ristiriitaisena. 
Hän vastusti ideaa, koska piti sitä ristiriitaisena

Huomaa!

Lauseenvastiketta EI yleensä eroteta pilkulla.

Saadakseen tukea väitteilleen tutkija voi viitata muihin samansuuntaisiin tutkimustuloksiin.
Referoidessaan toisen tutkijan esittämää tietoa kirjoittajan tulee kuitenkin säilyttää alkuperäisen tekstin varmuusaste.

Pilkkua voidaan kuitenkin käyttää silloin, kun lauseenvastike on lauseessa ns. irrallisena lisänä. Tällöin lauseenvastike yleensä sijaitsee lauseen lopussa.

Tutkija teki päätelmät aineiston perusteella, tutkittuaan sitä taustateoriansa valossa.

Lauseenvastikkeita ovat muodoltaan myös esimerkiksi seuraavat niin sanotut muoti-ilmaukset:   johtuen, koskien, liittyen, riippuen. Jos tällaisia ilmauksia käyttää tekstissä paljon, niin tekstin luettavuus saattaa kärsiä. Kannattaa toisinaan miettiä näille ilmauksille vaihtoehtoja.

Sekavasta rakenteesta johtuen tekstiä oli vaikea ymmärtää.
Tekstiä oli vaikea ymmärtää sekavan rakenteen vuoksi.
 
Seuraavaksi käsitellään johtokunnan ehdotus koskien laitosten yhdistämistä.
Seuraavaksi käsitellään johtokunnan ehdotus, joka koskee laitosten yhdistämistä.
Seuraavaksi käsitellään johtokunnan ehdotus laitosten yhdistämisestä.

Löysin vain muutamia lehtiartikkeleita aiheeseen liittyen.
Löysin vain muutamia aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita.
Löysin vain muutamia aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita.

Lukemisinto vaihtelee iästä riippuen.
Lukemisinto vaihtelee iän mukaan.

Lue lisää lauseenvastikkeista ja verbien nominaalimuodoista.