Metatekstiin liittyvät ongelmat ovat usein kahdenlaisia: 1) metatekstiä ei ole tarpeeksi tai 2) käytetty metateksti ei sovi tekstilajiin.
1) Tarkista voisitko helpottaa tekstisi jäsentämistä ja lukijan työtä lisäämällä sopiviin kohtiin metatekstiä
Tieteellisen tekstin juoni ei etene pelkkien faktatietojen listana, vaan mukana on metatekstiä, jonka avulla kirjoittaja jäsentää sanomaansa, kommentoi tekstiä tai sen tuottamista sekä pitää yllä vuorovaikutusta.
Vuorovaikutteisen metatekstin avulla kirjoittaja voi esimerkiksi kertoa tiedon varmuusasteesta ja suhtautumisestaam tietoon sekä ennakoida lukijan tulkintoja:
Virtanen (2007, 3) väittää, että poikkeuksellinen tulos johtuu mittausolosuhteista, mutta todennäköisesti syynä on kuitenkin – –. Tästä voi päätellä, että – –. Tulos saattaisi vaikuttaa ristiriitaiselta, ellei otettaisi huomioon muuttujan x merkitystä – –.
Tekstiä itseään kommentoiva tekstuaalinen metateksti on puolestaan tarpeellista erityisesti pitkissä teksteissä, mutta sitä näkee tieteenalasta riippuen myös opiskeluesseissä ja erityisesti kuvaajien ja taulukoiden yhteydessä:
Tässä tutkielmassa tarkastellaan – –. Yllä olevasta taulukosta käy ilmi, että – –. Tässä esseessä pohdin metakognitiivisten taitojen vaikutusta taitojen kehitykseen aloittelevan yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.
2) Jos olet jo käyttänyt metatekstiä, varmista, että se on kaikilta osin asiatyylistä ja tekstilajinsa mukaista
Tekstilajista riippuu, minkälainen metatekstin on luontevaa milloinkin. Esimerkiksi tutkimuspäiväkirjatyyli ei sovi opinnäytteeseen.
Kahlasin tätä pro gradu -työtä varten läpi vinon pinon aihetta käsittelevää kotimaista kirjallisuutta sekä yliopistolla että kaupunginkirjastoissa, mutta kumma kyllä, ongelma on mainittu vain Virtasen (2000) kirjassa.Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia (esim. Lehtonen 2002, Mattila 2001a, Kuusela 1999), mutta vain Virtaselta (2000: 25) löytyi maininta ongelmasta. Tätä voi pitää hieman yllättävänä, jos ottaa huomioon, että...Tarkkanäköinen lukija saattaakin huomata yllä olevasta, että haastateltava ei ole maininnut ongelmaa sanallakaan. Tämähän on selvä kannanotto!Yllä olevassa esimerkissä haastateltava ei tuo ongelmaa esiin lainkaan. Tämä voidaan tulkita kannanotoksi, koska...