Tarkista, onko teksti sidosteista eli kiinteää.
- Onko teksti hyvin jäsennelty kokonaisuus?
- Onko tekstin kappaleiden esitysjärjestys sujuva? Kytkeytyvätkö kappaleet toisiinsa luontevasti?
- Kytkeytyvätkö tekstin virkkeet toisiinsa? Toimivatko viittaussuhteet?
Sidosteisuutta luovat esimerkiksi samaviitteiset sanat (synonyymit ja pronominit) ja sidossanat (kuten konjunktiot). Myös käsitehierarkiat (ylä- ja alakäsitteet) sekä abstraktiotasoltaan erilaiset käsitteet (teoria ja havaintoesimerkit) luovat tekstiin sidosteisuutta.
Pohdi seuraavia kysymyksiä: Miten käsittelysi punainen lanka kulkee? Mikä on kunkin kappaleen ydinajatus, ja miten tekstin juoni kulkee loogisesti kappaleesta toiseen ja kappaleen sisällä virkkeestä toiseen? Onko kappaleen sisällä irtonaisia, muuhun ympäristöön kytkeytymättömiä virkkeitä tai asiakokonaisuuksia? Onko samoja asioita ripoteltu useaa kohtaan tekstiä? Voisiko tekstiä tiivistää?
Esimerkkejä
Osoita asioiden kulku käyttämällä aikaan tai järjestykseen viittaavia ilmauksia.
Ennen kuin valitsee pro gradu -työnsä aiheen, kannattaa tutustua siihen, millaista aiempaa tutkimusta aiheesta on olemassa. Vasta sen jälkeen voi tietää, onko aihetta syytä tutkia enemmän.
Osoita asioiden väliset suhteet käyttämällä konjunktioita (sillä, koska, vaikka, joten…) ja suhteita kuvaavia ilmauksia (toisaalta, samoin, lisäksi…).
Pro gradu -työn kirjoittaminen voi olla vaikeaa. Opiskelija ei ole motivoitunut tutkimaan valitsemaansa aihetta. Hän ei aina saa kunnollista ohjausta. Aiheen ja ohjaajan vaihtaminen voisi auttaa.
Pro gradu -työn kirjoittaminen voi olla vaikeaa, jos opiskelija ei ole motivoitunut tutkimaan valitsemaansa aihetta. Siihen taas saattaa olla syynä se, ettei hän saa kunnollista ohjausta. Tällöin aiheen ja ohjaajan vaihtaminen voisi auttaa.
Lauseiden ja kappaleiden syy- ja seuraussuhteiden tulisi olla kohdallaan. Seuraavassa esimerkissä näin ei ole:
Tutkimukseni on kvalitatiivinen, koska aihe kiinnostaa minua erityisesti.