Tutkimukset suomenkielisten peruskoululaisten äidinkielellä kirjoittamisesta 2000-luvun Suomessa

Merja Kauppinen, Johanna Pentikäinen, Mari Hankala, Pirjo Kulju, Elina Harjunen & Sara Routarinne

Oheisessa luettelossa esitellään Kasvatuksessa 2/2015 julkaistun artikkelimme Systemaattinen katsaus perusopetusikäisten kirjoittamisen opetusta ja osaamista koskevaan tutkimukseen tutkimusaineisto.

Aineiston valintakriteereistä

Luetteloon on koottu peruskouluikäisten, äidinkieleltään suomenkielisten kirjoittamista käsittelevä, vertaisarvioitu tutkimus 2000-luvulta: mukana ovat väitöskirjat, lisensiaatintyöt ja tieteelliset artikkelit. Lisäksi aineistoon otettiin mukaan Opetushallituksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointiraportit sekä Luukan ym. (2008; ks. alta) peruskoululaisten tekstitaitoja koskeva ToLP-tutkimus sillä perusteella, että ne ovat otokseltaan kattavia, määrällisen tutkimuksen luotettavuuskriteerit täyttäviä selvityksiä johtopäätöksineen ja pedagogisine suosituksineen. Aineiston ulkopuolelle on jätetty popularisoidut artikkelit, pro gradu -työt, oppikirjat ja pedagogiset oppaat, esimerkiksi Äidinkielen opettajain liiton vuosikirjat.

Haku on rajattu perusopetukseen, sillä peruskoululaisten kirjoittamistaitoja koskevista tutkimuksista ei ole tehty Suomessa kartoitusta, kun taas lukion kirjoittamisen opetuksesta valmistui selvitys muutama vuosi sitten (Kauppinen A. ym. 2011). Huomioon on otettu vain vuoden 2000 alusta toukokuuhun 2014 ilmestyneet tutkimukset, jotta esiin saadaan uusimmat tutkimustrendit ja -tieto.

Hakusanoista

Tutkimusaineisto on kerätty systemaattisesti monivaiheisen haun kautta useasta eri tietokannasta (ks. tarkemmin Kauppinen ym. 2015). Hakusanat määriteltiin mahdollisimman kattavasti Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA), englanninkielisten tietokantojen hakusanalistausten sekä tekemiemme esihakujen perusteella.

Suomenkielisissä hauissa käytettiin kahden termin yhdistelmiä: ensisijaisia hakusanoja olivat kirjoit*, kirjoittaminen ja tekstitaidot, joiden pareina hauissa käytettiin termejä pedagog*, oppim*, opet*, lapset, oppilaat, koululaiset, peruskoululaiset, peruskoulu, ala-aste, alakoulu, yläaste ja yläkoulu.

Vastaavat englanninkieliset ensisijaiset hakusanat olivat writ*, writing, academic skills, basic skills, literacy, ortography ja spelling, joita kaikkia haettiin seuraavien sanojen pareina: learning, pedagogy, teaching, child, pupil, basic education, primary education, primary school, elementary school ja comprehensive school. Englanninkielisten hakuyhdistelmien kolmas määre oli Finn*.

Suomenkielisten ja englanninkielisten hakusanojen osittainen erilaisuus selittyy esihauilla, joista kävi muun muassa ilmi, että etenkin kirjoitustaitojen alkuvaiheen kehittymistä käsittelevä tutkimus on pääosin englanninkielistä ja melko spesifeihin teemoihin rajautuvaa.

 

YLIOPISTOLLISET OPINNÄYTTEET

 Monografiaväitöskirjat

Elomaa, M. 2000. Suomen ensimmäisten kielikylpyläisten äidinkieliset kirjoitelmat peruskoulussa. Acta Wasaensia No 83. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Eskelä-Haapanen, S. 2012. Kohdennettu tuki perusopetuksen alkuluokilla. Acta Universitatis Tamperensis 1747. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Ketonen, R. 2010. Dysleksiariski oppimisen haasteena: Fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 404. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kettunen, H. 2005. Ohjattuna oppimaan: Harjaantumisluokan oppilaiden
orastavan kirjoitustaidon tukeminen kognitiivisia toimintoja kehittämällä. Kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 108. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Murtorinne, A. 2005. Tuskan hauskaa! Tavoitteena tiedostava kirjoittaminen. Kirjoitusprosessi peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Jyväskylä Studies in Humanities 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Mäkihonko, M. 2006. Luetun ymmärtämisen ja tuottavan kirjoittamisen kehittyminen alkuopetuksen aikana. Kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 116. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.

Mäkinen, M. 2002. Puheen palat ja sanan salat esiopetuksessa. Fonologisen tietoisuuden yhteys alkavaan lukutaitoon. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 902.

Nurmilaakso, M. 2006 Lukemisen alkeita päiväkodissa lastentarhanopettaja ja alkava kuusivuotias lukija. Tutkimuksia 267. Sokla. Helsinki: Yliopistopaino.

Suvilehto, P. 2008. Lasten luova kirjoittaminen psyykkisen tulpan avaajana: tapaustutkimus pohjoissuomalaisen sairaalakoulun ja Päätalo-instituutin 8–13-vuotiaiden lasten kirjoituksista. Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 83. Oulu: Oulun yliopisto.

Lisensiaatintyöt

Eskelä-Haapanen, S. 2003. Esikoulun äänne- ja sanatuokioista eväitä ekaluokan äidinkielen tunnille. Fonologisen tietoisuuden harjoiteohjelman avulla pehmeä lasku lukutaitoon. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden lisensiaatintyö.

Lainas, P. 2000. Minä kuljen pikitietä pitkin kouluun. Virkerakenteiden kehittyminen ja kirjoittajatyypit peruskoulun 4.–9. luokalla. Oulun yliopisto. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen lisensiaatintyö.

Pekonen, V. 2007. Suomen kvantiteetti ja kirjoitusprosessi. Jyväskylän yliopisto. Kielten laitos, suomen kielen lisensiaatintyö.

VERTAISARVIOIDUT ARTIKKELIT

Ahtola, A., Silinskas, G., Poikonen, P.-L., Kontoniemi, M., Niemi, P., Nurmi, J.-E. 2011. Transition to formal schooling: Do transition practices matter for academic performance? Early Childhood Research Quarterly 26 (3), 295–302.

Aro, M., Tolvanen, A., Poikkeus, A.-M. & Lyytinen, H. 2003. The Development of reading and spelling skills, and the predictors of accuracy and fluency: An intensive follow-up in a transparent orthography (Finnish). (Manuscript, submitted). (Osa artikkeliväitöskirjaa Aro, M. 2004. Learning to Read: The Effect of Orthography. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 237. University of Jyväskylä.)

Berg, S., Poutanen, M., Kangas, T., Peltomaa, K., Lahti-Nuuttila, P. & Hokkanen, L. 2014. Eri nimeämistaitojen yhteys myöhempiin lukitaitoihin. Psykologia 49 (01), 41–63.

Georgiou, G. K, Torppa, M., Manolitsis, G., Lyytinen, H. & Parrila, R. 2012. Longitudinal predictors of reading and spelling across languages varying in orthographic consistency. Reading & Writing 25 (2), 321–346.

Halonen, M. 2009. Puhutun kielen variantit resurssina monikielisten koululaisten kirjoitelmissa. Virittäjä 3, 329–355.

Halonen, M. 2012. Skills as performances: literacy practices of Finnish sixth graders. Literacy Practices in Transition: Perspectives from the Nordic Countries, 119–139.

Harjunen, E. & Juvonen, R. 2011. Oma ääni pohtivissa teksteissä. Teoksessa E. Harjunen, R. Juvonen, J. Kuusela, B. Silén, M. Sääslahti & M. Örnmark. Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä: Perusopetuksen 9. luokan oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa, 5–13. Raportit ja selvitykset 2011:2. Helsinki: Opetushallitus.

Harjunen, E. & Korhonen, R. 2011. Keksitään kirjoittamista alakoulussa: herutellaan perusteluita. Virittäjä 115 (3), 395–405.

Hirvonen, R., Georgiou, G. K., Lerkkanen, M., Aunola, K., & Nurmi, J. 2010. Task-focused behavior and literacy development: A reciprocal relationship. Journal of Research in Reading, 33(3), 302–319.

Hämäläinen, A. J., Leppänen, H. P., Eklund, K., Thomson, J., Richardson, U., Guttorm, K. T. Witton, C., Poikkeus A.-M., Goswami, U. & Lyytinen, H. 2009. Common variance in amplitude envelope perception tasks and their impact on phoneme duration perception and reading and spelling in Finnish children with reading disabilities. Applied Psycholinguistics 30 (3), 511–530.

Joutsenlahti, J. & Kulju, P. & Tuomi, M. 2013. Matemaattisen lausekkeen kontekstualisointi sanalliseksi tehtäväksi ja tarinaksi. Opetuskokeilu kirjoittamisen hyödyntämisestä matematiikan opiskelussa. Teoksessa L. Tainio, K. Juuti & S. Routarinne (toim.) Ainedidaktinen tutkimus koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 4, 107–122.

Kanala, S., Nousiainen, T. & Kankaanranta, M. 2013. Using a mobile application to support children’s writing motivation. Interactive Technology and Smart Education 10 (1), 4–14.

Karjalainen, M. 2008. Yläkoululaiset tekstin rakentajina. Teoksessa S. Routarinne  & T. Uusi-Hallila (toim.) Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 290–306.

Kauppinen, A. 2008. Alakoululainen, genre ja kirjallisuus. Teoksessa S. Routarinne & T. Uusi-Hallila (toim.) Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 268–289.

Kauppinen, M. & Hankala M. 2013. Kriitikosta keskustelukumppaniksi – uutta otetta kirjoittamisen opetukseen. Teoksessa L. Tainio, K. Juuti, & S. Routarinne (toim.) Ainedidaktinen tutkimus koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. AInedidaktisia tutkimuksia 4, 213–231.

Kauppinen, M., Saario, J., Huhta, A., Keränen, A., Luukka, M.-R., Pöyhönen, S., Taalas, P. & Tarnanen, M. 2008. Kielten oppikirjat tekstimaailmaan ja toimintaan sosiaalistajina. Teoksessa M. Garant, I. Helin & H. Yli-Jokipii (toim.) Kieli ja globalisaatio. AfinLAn vuosikirja nro 66. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys, 201–233.

Kiuru, N., Aunola, K., Torppa, M., Lerkkanen, M.- K., Poikkeus, A.-M., Niemi, P., Viljaranta, J., Lyyra, A.-L., Leskinen, E., Tolvanen A. & Nurmi, J. E. 2012. The role of parenting styles and teacher interactional styles in children’s reading and spelling development. Journal of School Psychology 50 (6), 799–823.

Korkeamäki, R.-L. & Dreher, M. J. 2000. Finnish kindergartners’ literacy development in contextualized literacy episodes: A focus on spelling. Journal of Literacy Research 32, (3) 349–393.

Korkeamäki, R., & Dreher, M. J. 2011. Early literacy practices and the finnish national core curriculum. Journal of Curriculum Studies 43(1), 109–137.

Korkeamäki, R.-L. & Goman, A. 2002. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen erilaisissa esiopetuksen ympäristöissä. Kasvatus 33 (3), 275–287.

Korkeamäki, R., & Dreher, M. J. 2012. Implementing curricula that depend on teacher professionalism: Finnish preschool and early childhood core curricula and literacy-related practices. European Early Childhood Education Research Journal 20 (2), 217–232.

Kulju, P. & Mäkinen, M. 2009. Sanelukirjoituksen arviointi – tyyppivirheistä sanarakenteiden fonologiseen analyysin. Virittäjä 113 (4), 508–532.

Kumpulainen, K., Mikkola, A., & Jaatinen, A. 2014. The chronotopes of technology-mediated creative learning practices in an elementary school community. Learning, Media and Technology 39 (1), 53–74.

Kuusela, J. 2011. Kun kirjoittaminen ei suju. Teoksessa E. Harjunen, R. Juvonen, J. Kuusela, B. Silén, M. Sääslahti & M. Örnmark. Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä: Perusopetuksen 9. luokan oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa.  Raportit ja selvitykset 2011:2. Helsinki: Opetushallitus, 14–22.

Lehtonen, A. & Bryant, P. 2001. Tavujen vaikutus lasten kirjoittamaan oppimiseen suomen kielessä. NMI-Bulletin 11, 16–25.

Lehtonen, A. 2003a. Säännöllinen ortografia haastaa teoriat: Morfologinen prosessointi ja kirjoitustaidon kehitys suomen kielessä. NMI-bulletin 13, 5–12.

Lehtonen, A. 2003b. Pituudella on väliä: tietoisuus äänteiden pituudesta ennustaa kirjoittamaan oppimista. NMI-Bulletin 13, 13–21.

Lehtonen, A. 2006. Sources of information children use in learning to spell: The case of Finnish geminates. Teoksessa R. M. Joshi & P. G. Aaron (toim.) Handbook of Orthography and Literacy. Mahwah, N. J: Lawrence Erlbaum Associates, 63–80.

Leppänen, U., Niemi, P., Aunola, K. & Nurmi, J.-E. 2006. Development of reading and spelling Finnish from preschool to grade 1 and grade 2. Scientific Studies of Reading 10 (1), 3–30.

Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Ahonen, T., Siekkinen, M., Niemi, P. & Nurmi, J.-E. 2010. Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina. Kasvatus 42 (2), 116–128.

Lerkkanen, M.-K., Rasku-Puttonen, H., Aunola, K. & Nurmi, J.-E. 2004. The developmental dynamics of literacy skills during the first grade. Educational Psychology 24 (6), 793–810.

Merisuo-Storm, T. 2006. Girls and boys like to read and write different texts. Scandinavian Journal of Educational Research 50 (2), 111–123.

Merisuo-Storm, T. 2007. The development of writing skills of boys and girls during six school years. Nordisk Pedagogik 4/2007.

Müller, K. & Brady, S. 2001. Correlates of early reading performance in a transparent orthography. Reading and Writing: An Interdisciplinary Journal 14, 757–799.

Mäki, H. S, Voeten, M. J. M., Vauras, M. M. S & Poskiparta E. H. 2001. Predicting writing skill development with word recognition and preschool readiness skills. Reading and Writing: An Interdiciplinary Journal 14, 643–672.

Mäki, H., Vauras, M. & Vainio, S. 2002. Reflective spelling strategies for elementary school students with severe writing difficulties: a case study. Learning Disability Quarterly 25, 189–207.

Mäki, H. S., Voeten, M. J. M., Vauras, M. M. S. & Niemi P. 2002. Relationships between reading and writing skills in the intermediate grades. Teoksessa L. Verhoeven, C. Elbro & P. Reitsma (toim.) Prescursors of functional literacy. Amsterdam: John Benjamins, 215–228.

Mäkinen, M. 2005. Kehitystarinoita lukemisen ja kirjoittamisen taipaleella. NMI-Bulletin 15, 14–25.

Mäkinen, M. & Kulju, P. 2010. Miten alkavaa kirjoitustaitoa voitaisiin arvioida sanarakenteen kannalta? Kasvatus 41 (2), 129–142.

Mäkinen, M. 2007. Fonologinen analyysi toisluokkalaisten luku- ja kirjoitusprofiileista. Puhe ja kieli 24 (4), 149–170.

Pajunen, A. 2012. Kirjoittamistaitojen kehitys 8–12-vuotiailla. Alakoululaisen unelmakirjoitelmat. Virittäjä 1/2012, 4–32.

Pennala, R., Eklund, K., Hämäläinen, J., Richardson, U., Martin, M., Leiwo, M., Leppänen, P. H. T. & Lyytinen, H. 2010. Perception of phonemic length and itse relation to reading and spelling skills in children with family risk for dyslexia in the first three grades of school. Journal of Speech, Language and Hearing Research 53 (3), 710–724.

Pennala, R., Eklund, K., Hämäläinen, J., Martin, M., Richardson, U., Leppänen, P. H. & Lyytinen, H. 2013. Precursors and consequences of phonemic length discrimination ability problems in children with reading disabilities and familial risk for dyslexia. Journal of Speech, Language, and Hearing Research 56 (5), 1 462–1 475.

Pennala, R., Richardson, U., Ylinen, S., Lyytinen, H. & Martin, M. 2011. Tietokoneavusteinen suomen kielen kvantiteetin harjoittelu: venäjänkielisen suomea opettelevan lapsen ja suomenkielisen luku- ja kirjoitushäiriöisen lapsen vertailu. Puhe ja kieli 31 (1), 3–24.

Plester, B., Lerkkanen, M.-K., Linjama, J. L., Rasku-Puttonen, H. & Littleton, K. 2011. Finnish and UK English pre-teen children’s text message language and its relationship with their literacy skills. Journal of Computer Assisted Learning 27 (1), 37–48.

Poskiparta, E., Niemi, P., Lepola, J., Ahtola, A. & Laine, P. 2003. Motivational-emotional vulnerability and difficulties in learning to read and spell. British Journal of Educational Psychology 73 (2), 187–206.

Routarinne, S. & Absetz, P. 2013. Writing performance and writing self-efficacy: The case of Finnish fifth graders. Teoksessa S. Tavares (toim.) Why do we write as we write. Oxford: Inter-Disciplinary Press, 51–66. https://www.interdisciplinarypress.net/online-store/ebooks/ethos-and-modern-life/why-do-we-write-as-we-write.

Saine, N. L., Lerkkanen, M., Ahonen, T., Tolvanen, A. & Lyytinen, H. 2011. Computer-assisted remedial reading intervention for school beginners at risk for reading disability. Child Development 82 (3), 1 013–1 028.

Saine, N. L., Lerkkanen, M., Ahonen, T., Tolvanen, A., & Lyytinen, H. 2013. Long-term intervention effects of spelling development for children with compromised preliteracy skills. Reading & Writing Quarterly, 29(4), 333–357.

Savolainen, H., Ahonen, T., Aro, M., Tolvanen, A., & Holopainen, L. 2008. Reading comprehension, word reading and spelling as predictors of school achievement and choice of secondary education. Learning and Instruction 18 (2), 201–210.

Suvilehto, P. 2003. Lapsi kirjoittaa itseään paperille sairaalakoulun sanataideprojektissa. Nuorisotutkimus 21 (3), 47–60.

Sääskilahti, M. 2008. Viides- ja kuudesluokkalaiset filosofisen esseen kirjoittajina. Teoksessa A. Kallioniemi (toim.) Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 299. Helsinki: Helsingin yliopisto, 862–873.

Sääskilähti, M. 2011. Miten yhdeksäsluokkalaiset argumentoivat? Teoksessa E. Harjunen, R. Juvonen, J. Kuusela, B. Silén, M. Sääslahti & M. Örnmark. Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä: Perusopetuksen 9. luokan oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa, 32–39. Raportit ja selvitykset 2011:2. Helsinki: Opetushallitus.

Torppa, M., Eklund, K., van Bergen, E. and Lyytinen, H. 2011. Parental literacy predicts children’s literacy: A longitudinal family-risk study. Dyslexia 17 (4), 339–355.

Torppa, M., Parrila, R., Niemi, P., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M. & Nurmi, J.-E. 2013. The double deficit hypothesis in the transparent Finnish orthography: A longitudinal study from kindergarten to grade 2. Reading and Writing 26, 1 353–1 380.

Torppa, M., Georgiou, G., Salmi, P., Eklund, K. & Lyytinen, H. 2012. Examining the double-deficit hypothesis in an orthographically consistent language. Scientific Studies of Reading 16 (4), 287–315.

TUTKIMUSRAPORTIT

Huisman, T. 2006. Luen, kirjoitan ja ratkaisen. Peruskoulun kolmasluokkalaisten oppimistulokset äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa. Oppimistulosten arviointi 7/2006. Helsinki: Opetushallitus.

Korkeakoski, E. 2001. Perusopetuksen äidinkielen oppimistulosten kansallinen arviointi 6. vuosiluokalla 2000. Kirjoituskokeiden tulokset, asenteet äidinkieltä kohtaan ja yhteydet taustamuuttujiin. Oppimistulosten arviointi 1/2001. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2000. Peruskoulun äidinkielen oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 1999. Oppimistulosten arviointi 1/2000. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2001. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2001. Oppimistulosten arviointi 6/2001. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2003. Osaat lukea – miten osaat kirjoittaa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002. Oppimistulosten arviointi 4/2003. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2004. Kerroin kaiken tietämäni. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2003. Oppimistulosten arviointi 2/2004. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2006. Ei taito taakkana ole. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla. Oppimistulosten arviointi 1/2006. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2008. On annettu hyviä numeroita. Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2007. Oppimistulosten arviointi 2/2008. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2011. Sen edestään löytää. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2010. Koulutuksen seurantaraportit 2011: 2. Helsinki: Opetushallitus.

Luukka, M.-R., Pöyhönen, S., Huhta, A., Taalas, P., Tarnanen, M. & Keränen, A. 2008. Maailma muuttuu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Metsämuuronen, J. 2006. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten ja asenteiden muuttuminen perusopetuksen ylempien vuosiluokkien aikana. Oppimistulosten arviointi 3/2006. Helsinki: Opetushallitus.

Posted in Sekalaista | Tagged , , , , , | Leave a comment

A Systematic Review of Finnish Studies on Writing in Basic Education

Pirjo Kulju, Merja Kauppinen, Mari Hankala, Elina Harjunen, Johanna Pentikäinen and Sara Routarinne (in press). A Systematic Review of Finnish Studies on Writing in Basic Education. Grounds for Research-based Writing Pedagogy in Terms of Diversity. To appear in Changing Subjects, Changing Pedagogies: Diversities in School and Education

The review article is based on the following data (updated May 6, 2016 version of Kauppinen et al. 2015)

List of review data

Academic Theses

Doctoral dissertations

Elomaa, M. 2000. Suomen ensimmäisten kielikylpyläisten äidinkieliset kirjoitelmat peruskoulussa. Acta Wasaensia No 83. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Eskelä-Haapanen, S. 2012. Kohdennettu tuki perusopetuksen alkuluokilla. Acta Universitatis Tamperensis 1747. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Ketonen, R. 2010. Dysleksiariski oppimisen haasteena: Fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 404. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kettunen, H. 2005. Ohjattuna oppimaan: Harjaantumisluokan oppilaiden
orastavan kirjoitustaidon tukeminen kognitiivisia toimintoja kehittämällä. Kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 108. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Murtorinne, A. 2005. Tuskan hauskaa! Tavoitteena tiedostava kirjoittaminen. Kirjoitusprosessi peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Jyväskylä Studies in Humanities 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Mäkihonko, M. 2006. Luetun ymmärtämisen ja tuottavan kirjoittamisen kehittyminen alkuopetuksen aikana. Kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 116. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.

Mäkinen, M. 2002. Puheen palat ja sanan salat esiopetuksessa. Fonologisen tietoisuuden yhteys alkavaan lukutaitoon. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 902.

Nurmilaakso, M. 2006 Lukemisen alkeita päiväkodissa lastentarhanopettaja ja alkava kuusivuotias lukija. Tutkimuksia 267. Sokla. Helsinki: Yliopistopaino.

Suvilehto, P. 2008. Lasten luova kirjoittaminen psyykkisen tulpan avaajana: tapaustutkimus pohjoissuomalaisen sairaalakoulun ja Päätalo-instituutin 8–13-vuotiaiden lasten kirjoituksista. Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 83. Oulu: Oulun yliopisto.

Licenciate theses

Eskelä-Haapanen, S. 2003. Esikoulun äänne- ja sanatuokioista eväitä ekaluokan äidinkielen tunnille. Fonologisen tietoisuuden harjoiteohjelman avulla pehmeä lasku lukutaitoon. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden lisensiaatintyö.

Lainas, P. 2000. Minä kuljen pikitietä pitkin kouluun. Virkerakenteiden kehittyminen ja kirjoittajatyypit peruskoulun 4.–9. luokalla. Oulun yliopisto. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen lisensiaatintyö.

Pekonen, V. 2007. Suomen kvantiteetti ja kirjoitusprosessi. Jyväskylän yliopisto. Kielten laitos, suomen kielen lisensiaatintyö.

Articles

(in journals, conference proceedings, compilations; peer reviewed)

Ahtola, A., Silinskas, G., Poikonen, P.-L., Kontoniemi, M., Niemi, P., Nurmi, J.-E. 2011. Transition to formal schooling: Do transition practices matter for academic performance? Early Childhood Research Quarterly 26 (3), 295–302.

Aro, M., Tolvanen, A., Poikkeus, A.-M. & Lyytinen, H. 2003. The Development of reading and spelling skills, and the predictors of accuracy and fluency: An intensive follow-up in a transparent orthography (Finnish). (Manuscript, submitted). (Osa artikkeliväitöskirjaa Aro, M. 2004. Learning to Read: The Effect of Orthography. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 237. University of Jyväskylä.)

Berg, S., Poutanen, M., Kangas, T., Peltomaa, K., Lahti-Nuuttila, P. & Hokkanen, L. 2014. Eri nimeämistaitojen yhteys myöhempiin lukitaitoihin. Psykologia 49 (01), 41–63.

Eklund, K., Torppa, M., Aro, M., Leppänen, P.H.T., and Lyytinen, H. 2015. Literacy Skill Development of Children With Familiar Risk for Dyslexia Through Grades 2, 3, and . Journal of Educational Psychology, 107 (1), 126-140.

Georgiou, G. K, Torppa, M., Manolitsis, G., Lyytinen, H. & Parrila, R. 2012. Longitudinal predictors of reading and spelling across languages varying in orthographic consistency. Reading & Writing 25 (2), 321–346.

Halonen, M. 2009. Puhutun kielen variantit resurssina monikielisten koululaisten kirjoitelmissa. Virittäjä 3, 329–355.

Halonen, M. 2012. Skills as performances: literacy practices of Finnish sixth graders. Literacy Practices in Transition: Perspectives from the Nordic Countries, 119–139.

Harjunen, E. & Juvonen, R. 2011. Oma ääni pohtivissa teksteissä. Teoksessa E. Harjunen, R. Juvonen, J. Kuusela, B. Silén, M. Sääslahti & M. Örnmark. Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä: Perusopetuksen 9. luokan oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa, 5–13. Raportit ja selvitykset 2011:2. Helsinki: Opetushallitus.

Harjunen, E. & Korhonen, R. 2011. Keksitään kirjoittamista alakoulussa: herutellaan perusteluita. Virittäjä 115 (3), 395–405.

Hirvonen, R., Georgiou, G. K., Lerkkanen, M., Aunola, K., & Nurmi, J. 2010. Task-focused behavior and literacy development: A reciprocal relationship. Journal of Research in Reading, 33(3), 302–319.

Hämäläinen, A. J., Leppänen, H. P., Eklund, K., Thomson, J., Richardson, U., Guttorm, K. T. Witton, C., Poikkeus A.-M., Goswami, U. & Lyytinen, H. 2009. Common variance in amplitude envelope perception tasks and their impact on phoneme duration perception and reading and spelling in Finnish children with reading disabilities. Applied Psycholinguistics 30 (3), 511–530.

Joutsenlahti, J. & Kulju, P. & Tuomi, M. 2013. Matemaattisen lausekkeen kontekstualisointi sanalliseksi tehtäväksi ja tarinaksi. Opetuskokeilu kirjoittamisen hyödyntämisestä matematiikan opiskelussa. Teoksessa L. Tainio, K. Juuti & S. Routarinne (toim.) Ainedidaktinen tutkimus koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 4, 107–122.

Kanala, S., Nousiainen, T. & Kankaanranta, M. 2013. Using a mobile application to support children’s writing motivation. Interactive Technology and Smart Education 10 (1), 4–14.

Karjalainen, M. 2008. Yläkoululaiset tekstin rakentajina. Teoksessa S. Routarinne  & T. Uusi-Hallila (toim.) Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 290–306.

Kauppinen, A. 2008. Alakoululainen, genre ja kirjallisuus. Teoksessa S. Routarinne & T. Uusi-Hallila (toim.) Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 268–289.

Kauppinen, M. & Hankala M. 2013. Kriitikosta keskustelukumppaniksi – uutta otetta kirjoittamisen opetukseen. Teoksessa L. Tainio, K. Juuti, & S. Routarinne (toim.) Ainedidaktinen tutkimus koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. AInedidaktisia tutkimuksia 4, 213–231.

Kauppinen, M., Saario, J., Huhta, A., Keränen, A., Luukka, M.-R., Pöyhönen, S., Taalas, P. & Tarnanen, M. 2008. Kielten oppikirjat tekstimaailmaan ja toimintaan sosiaalistajina. Teoksessa M. Garant, I. Helin & H. Yli-Jokipii (toim.) Kieli ja globalisaatio. AfinLAn vuosikirja nro 66. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys, 201–233.

Kiuru, N., Aunola, K., Torppa, M., Lerkkanen, M.- K., Poikkeus, A.-M., Niemi, P., Viljaranta, J., Lyyra, A.-L., Leskinen, E., Tolvanen A. & Nurmi, J. E. 2012. The role of parenting styles and teacher interactional styles in children’s reading and spelling development. Journal of School Psychology 50 (6), 799–823.

Korkeamäki, R.-L. & Dreher, M. J. 2000. Finnish kindergartners’ literacy development in contextualized literacy episodes: A focus on spelling. Journal of Literacy Research 32, (3) 349–393.

Korkeamäki, R., & Dreher, M. J. 2011. Early literacy practices and the finnish national core curriculum. Journal of Curriculum Studies 43(1), 109–137.

Korkeamäki, R.-L. & Goman, A. 2002. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen erilaisissa esiopetuksen ympäristöissä. Kasvatus 33 (3), 275–287.

Korkeamäki, R., & Dreher, M. J. 2012. Implementing curricula that depend on teacher professionalism: Finnish preschool and early childhood core curricula and literacy-related practices. European Early Childhood Education Research Journal 20 (2), 217–232.

Kulju, P. 2015. Oppilaiden vertaispalaute kirjoitelmista verkossa. Teoksessa M. Kauppinen, M. Rautiainen & M. Tarnanen (toim.) Rajaton tulevaisuus. Kohti kokonaisvaltaista oppimista. Suomen ainedidaktisen seuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 8. Jyväskylä: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, 97-111.

Kulju, P. & Mäkinen, M. 2009. Sanelukirjoituksen arviointi – tyyppivirheistä sanarakenteiden fonologiseen analyysin. Virittäjä 113 (4), 508–532.

Kumpulainen, K., Mikkola, A., & Jaatinen, A. 2014. The chronotopes of technology-mediated creative learning practices in an elementary school community. Learning, Media and Technology 39 (1), 53–74.

Kuusela, J. 2011. Kun kirjoittaminen ei suju. Teoksessa E. Harjunen, R. Juvonen, J. Kuusela, B. Silén, M. Sääslahti & M. Örnmark. Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä: Perusopetuksen 9. luokan oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa.  Raportit ja selvitykset 2011:2. Helsinki: Opetushallitus, 14–22.

Lehtonen, A. & Bryant, P. 2001. Tavujen vaikutus lasten kirjoittamaan oppimiseen suomen kielessä. NMI-Bulletin 11, 16–25.

Lehtonen, A. 2003a. Säännöllinen ortografia haastaa teoriat: Morfologinen prosessointi ja kirjoitustaidon kehitys suomen kielessä. NMI-bulletin 13, 5–12.

Lehtonen, A. 2003b. Pituudella on väliä: tietoisuus äänteiden pituudesta ennustaa kirjoittamaan oppimista. NMI-Bulletin 13, 13–21.

Lehtonen, A. 2006. Sources of information children use in learning to spell: The case of Finnish geminates. Teoksessa R. M. Joshi & P. G. Aaron (toim.) Handbook of Orthography and Literacy. Mahwah, N. J: Lawrence Erlbaum Associates, 63–80.

Leppänen, U., Niemi, P., Aunola, K. & Nurmi, J.-E. 2006. Development of reading and spelling Finnish from preschool to grade 1 and grade 2. Scientific Studies of Reading 10 (1), 3–30.

Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Ahonen, T., Siekkinen, M., Niemi, P. & Nurmi, J.-E. 2010. Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina. Kasvatus 42 (2), 116–128.

Lerkkanen, M.-K., Rasku-Puttonen, H., Aunola, K. & Nurmi, J.-E. 2004. The developmental dynamics of literacy skills during the first grade. Educational Psychology 24 (6), 793–810.

Merisuo-Storm, T. 2006. Girls and boys like to read and write different texts. Scandinavian Journal of Educational Research 50 (2), 111–123.

Merisuo-Storm, T. 2007. The development of writing skills of boys and girls during six school years. Nordisk Pedagogik 4/2007.

Mertala, Pekka 2015. Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä – mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa. Media & viestintä 38 (1), 40-56.

Müller, K. & Brady, S. 2001. Correlates of early reading performance in a transparent orthography. Reading and Writing: An Interdisciplinary Journal 14, 757–799.

Mäki, H. S, Voeten, M. J. M., Vauras, M. M. S & Poskiparta E. H. 2001. Predicting writing skill development with word recognition and preschool readiness skills. Reading and Writing: An Interdiciplinary Journal 14, 643–672.

Mäki, H., Vauras, M. & Vainio, S. 2002. Reflective spelling strategies for elementary school students with severe writing difficulties: a case study. Learning Disability Quarterly 25, 189–207.

Mäki, H. S., Voeten, M. J. M., Vauras, M. M. S. & Niemi P. 2002. Relationships between reading and writing skills in the intermediate grades. Teoksessa L. Verhoeven, C. Elbro & P. Reitsma (toim.) Prescursors of functional literacy. Amsterdam: John Benjamins, 215–228.

Mäkinen, M. 2005. Kehitystarinoita lukemisen ja kirjoittamisen taipaleella. NMI-Bulletin 15, 14–25.

Mäkinen, M. & Kulju, P. 2010. Miten alkavaa kirjoitustaitoa voitaisiin arvioida sanarakenteen kannalta? Kasvatus 41 (2), 129–142.

Mäkinen, M. 2007. Fonologinen analyysi toisluokkalaisten luku- ja kirjoitusprofiileista. Puhe ja kieli 24 (4), 149–170.

Pajunen, A. 2012. Kirjoittamistaitojen kehitys 8–12-vuotiailla. Alakoululaisen unelmakirjoitelmat. Virittäjä 1/2012, 4–32.

Pennala, R., Eklund, K., Hämäläinen, J., Richardson, U., Martin, M., Leiwo, M., Leppänen, P. H. T. & Lyytinen, H. 2010. Perception of phonemic length and itse relation to reading and spelling skills in children with family risk for dyslexia in the first three grades of school. Journal of Speech, Language and Hearing Research 53 (3), 710–724.

Pennala, R., Eklund, K., Hämäläinen, J., Martin, M., Richardson, U., Leppänen, P. H. & Lyytinen, H. 2013. Precursors and consequences of phonemic length discrimination ability problems in children with reading disabilities and familial risk for dyslexia. Journal of Speech, Language, and Hearing Research 56 (5), 1 462–1 475.

Pennala, R., Richardson, U., Ylinen, S., Lyytinen, H. & Martin, M. 2011. Tietokoneavusteinen suomen kielen kvantiteetin harjoittelu: venäjänkielisen suomea opettelevan lapsen ja suomenkielisen luku- ja kirjoitushäiriöisen lapsen vertailu. Puhe ja kieli 31 (1), 3–24.

Plester, B., Lerkkanen, M.-K., Linjama, J. L., Rasku-Puttonen, H. & Littleton, K. 2011. Finnish and UK English pre-teen children’s text message language and its relationship with their literacy skills. Journal of Computer Assisted Learning 27 (1), 37–48.

Poskiparta, E., Niemi, P., Lepola, J., Ahtola, A. & Laine, P. 2003. Motivational-emotional vulnerability and difficulties in learning to read and spell. British Journal of Educational Psychology 73 (2), 187–206.

Routarinne, S. & Absetz, P. 2013. Writing performance and writing self-efficacy: The case of Finnish fifth graders. Teoksessa S. Tavares (toim.) Why do we write as we write. Oxford: Inter-Disciplinary Press, 51–66. https://www.interdisciplinarypress.net/online-store/ebooks/ethos-and-modern-life/why-do-we-write-as-we-write.

Routarinne, S. and Tenhola, E. 2015. Tekstilajien tajua 5.-luokkalaisten kirjoitelmissa. Teoksessa Kauppinen, Merja, Rautiainen, Matti & Tarnanen, Mirja (toim.) Elävä ainepedagogiikka. Ainedidaktisia tutkimuksia 9. Jyväskylä: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, 172-192.

Saine, N. L., Lerkkanen, M., Ahonen, T., Tolvanen, A. & Lyytinen, H. 2011. Computer-assisted remedial reading intervention for school beginners at risk for reading disability. Child Development 82 (3), 1 013–1 028.

Saine, N. L., Lerkkanen, M., Ahonen, T., Tolvanen, A., & Lyytinen, H. 2013. Long-term intervention effects of spelling development for children with compromised preliteracy skills. Reading & Writing Quarterly, 29(4), 333–357.

Savolainen, H., Ahonen, T., Aro, M., Tolvanen, A., & Holopainen, L. 2008. Reading comprehension, word reading and spelling as predictors of school achievement and choice of secondary education. Learning and Instruction 18 (2), 201–210.

Suvilehto, P. 2003. Lapsi kirjoittaa itseään paperille sairaalakoulun sanataideprojektissa. Nuorisotutkimus 21 (3), 47–60.

Sääskilahti, M. 2008. Viides- ja kuudesluokkalaiset filosofisen esseen kirjoittajina. Teoksessa A. Kallioniemi (toim.) Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 299. Helsinki: Helsingin yliopisto, 862–873.

Sääskilähti, M. 2011. Miten yhdeksäsluokkalaiset argumentoivat? Teoksessa E. Harjunen, R. Juvonen, J. Kuusela, B. Silén, M. Sääslahti & M. Örnmark. Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä: Perusopetuksen 9. luokan oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa, 32–39. Raportit ja selvitykset 2011:2. Helsinki: Opetushallitus.

Torppa, M., Eklund, K., van Bergen, E. and Lyytinen, H. 2011. Parental literacy predicts children’s literacy: A longitudinal family-risk study. Dyslexia 17 (4), 339–355.

Torppa, M., Parrila, R., Niemi, P., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M. & Nurmi, J.-E. 2013. The double deficit hypothesis in the transparent Finnish orthography: A longitudinal study from kindergarten to grade 2. Reading and Writing 26, 1 353–1 380.

Torppa, M., Georgiou, G., Salmi, P., Eklund, K. & Lyytinen, H. 2012. Examining the double-deficit hypothesis in an orthographically consistent language. Scientific Studies of Reading 16 (4), 287–315.

National evaluation reports of learning outcomes

Harjunen, E. & Rautopuro, J. 2015. Kielenkäytön ajattelua ja ajattelun kielentämistä. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2014 keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen. Julkaisut 2015:8. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Huisman, T. 2006. Luen, kirjoitan ja ratkaisen. Peruskoulun kolmasluokkalaisten oppimistulokset äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa. Oppimistulosten arviointi 7/2006. Helsinki: Opetushallitus.

Korkeakoski, E. 2001. Perusopetuksen äidinkielen oppimistulosten kansallinen arviointi 6. vuosiluokalla 2000. Kirjoituskokeiden tulokset, asenteet äidinkieltä kohtaan ja yhteydet taustamuuttujiin. Oppimistulosten arviointi 1/2001. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2000. Peruskoulun äidinkielen oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 1999. Oppimistulosten arviointi 1/2000. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2001. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2001. Oppimistulosten arviointi 6/2001. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2003. Osaat lukea – miten osaat kirjoittaa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002. Oppimistulosten arviointi 4/2003. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2004. Kerroin kaiken tietämäni. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2003. Oppimistulosten arviointi 2/2004. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2006. Ei taito taakkana ole. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla. Oppimistulosten arviointi 1/2006. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2008. On annettu hyviä numeroita. Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2007. Oppimistulosten arviointi 2/2008. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2011. Sen edestään löytää. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2010. Koulutuksen seurantaraportit 2011: 2. Helsinki: Opetushallitus.

Luukka, M.-R., Pöyhönen, S., Huhta, A., Taalas, P., Tarnanen, M. & Keränen, A. 2008. Maailma muuttuu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Metsämuuronen, J. 2006. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten ja asenteiden muuttuminen perusopetuksen ylempien vuosiluokkien aikana. Oppimistulosten arviointi 3/2006. Helsinki: Opetushallitus.

Posted in Sekalaista | Leave a comment

Kirjoittamista matematiikan opiskeluun

Matematiikan tehtäväkirjojen tyypillinen muoto on sellainen, jossa oppilaan tulee kirjoittaa vastaus annetulle viivalle. Usein laskutehtävien merkintätilat ovat pienet ja ne ohjaavat oppilasta tietynlaiseen ratkaisumalliin, jossa näkyville kirjataan mahdollisimman minimalistisesti vain lasku ja vastaus.

Entä jos oppilaan omille merkinnöille olisikin enemmän tilaa ja omaa äidinkieltä käytettäisiin matematiikan oppimisen tukena? Tämä tarkoittaisi sitä, että matematiikan symbolikielen merkkejä tulkittaisiin luonnollisella kielellä eri tavoin sekä kirjoittamalla että suullisesti. Tällöin kyseessä on ns. kielentäminen, millä tarkoitetaan Joutsenlahden (2009) mukaan matemaattisen ajattelun ilmaisua luonnollisen kielen avulla.

Suullisen kielenkäytön kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että oppilaat kertoisivat toisilleen, miten ratkaisivat tehtävän. Tällöin he voivat oppia toisiltaan ja opettajakin tulee tietoisemmaksi oppilaiden erilaisista ratkaisustrategioista. Oma ratkaisuprosessi voidaan kielentää myös kirjallisesti kirjoittamalla auki eri vaiheet. Tähän on kehitetty erilaisia malleja (ks. Joutsenlahti 2009). Matematiikassa kielentämistä on sovellettu alakoulusta aina korkeakouluasteelle saakka.

Kirjoittamista voidaan hyödyntää matematiikassa myös muulla tavoin esimerkiksi kirjoittamalla laskutarinoita. Eräs aloitteleva koululainen kirjoitti joulun alla laskutarinan yhtälöstä 3+2=5 tähän tapaan:

Olipa kerran 3 tonttua ja he tapasivat 2 muuta tonttua. Sitten oli yhteensä 5 tonttua.

Tästä päästäisiin jo sujuvasti äidinkielen sisältöihin lihottamalla tarinaa ja pohtimalla esimerkiksi minkä nimisiä tontut olivat ja missä he tapasivat. Jos kirjoitustaito ei ole vielä kovin kehittynyt, voivat oppilaat kertoa laskutarinansa suullisesti ja joku muu, esimerkiksi opettaja tai vanhempi oppilas, voi kirjata tarinan muistiin.

Eräiden viidesluokkalaisten kanssa toteutettiin hieman laajempi äidinkieltä ja matematiikkaa integroiva opetusjakso (ks. Joutsenlahti ym. 2012). Ideana oli, että oppilaat keksivät itse sanallisen tehtävän annetulle lausekkeelle. Eräs oppilas keksi seuraavanlaisen tehtävän lausekkeesta 24:6-3:

Tampereen sirkuksen voimamiehille annetaan uuden käsipainot. Voimamiehiä on 6 ja painoja 24. Jaon jälkeen voimamiehet eivät kuitenkaan jaksa nostaa painoja. Jokaiselta otetaan vielä 3 käsipainoa pois. Kuinka monta painoa jokaiselle voimamiehelle jää?

Ennen sanallisen tehtävän kirjoittamista oli tarkasteltu matematiikan sanallisen tehtävän piirteitä tekstilajin kannalta eli sovellettiin genrepedagogista kirjoittamisen opetusta. Sanallista tehtävää vielä lihotettiin eri vaiheiden kautta pidemmäksi tarinaksi ja lopulta jopa sarjakuvaksi. Tämäntapainen abstraktin matemaattisen lausekkeen kontekstualisointi avasi mielenkiintoisia näkökohtia esimerkiksi siihen, miten oppilaat tulkitsevat jakolaskun ja mihin maailman asioihin he symbolikielen ilmaisut liittävät (useimmin johonkin syötävään tai eläimiin).

Kirjoittamisesta pitävälle oppilaalle tällaiset tehtävät saattavat tuoda ihan uudenlaista mielenkiintoa matematiikan opiskeluun.

 

Lähteitä

Kulju, P. & Joutsenlahti, J. 2010. Mitä annettavaa äidinkielellä ja matematiikalla oppiaineina voisi olla toisilleen? Teoksessa Eero Ropo, Harry Silfverberg & Tiina Soini (toim.) Toisensa kohtaavat ainedidaktiikat. Ainedidaktiikan symposiumi Tampereella 13.2.2009, 163−178. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. A 31. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8011-9.

Joutsenlahti, J. 2009. Matematiikan kielentäminen kirjallisessa työskentelyssä. Teoksessa R. Kaasila (toim.) Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimuspäivät Rovaniemellä 7.−8.11.2008, 71−86. Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä raportteja 9. Lapin yliopisto.

Joutsenlahti, J., Kulju, P. & Tuomi, M. 2012. Matemaattisen lausekkeen kontekstualisointi sanalliseksi tehtäväksi ja tarinaksi. Opetuskokeilu kirjoittamisen hyödyntämisestä matematiikan opiskelussa. Teoksessa L. Tainio & K. Juuti & S. Routarinne (toim.) Ainedidaktinen tutkimus koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana, 107–122. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 4. Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38459/AD_4_ISBN_978-952-5993-07-3.pdf?sequence=1.

Posted in Sekalaista | Leave a comment

Hei ekaluokkalainen, joko olet oppinut lukemaan?

Vielä 1970−80-luvuilla lapsia opetettiin lukemaan tavausmenetelmällä, jossa äänteen sijasta lueteltiin kirjainten nimet tavuittain, esimerkiksi sana mopo tavattiin seuraavasti äm-oo-mo, pee-oo-po, mopo. Ongelma tässä oli se, että tavauksessa kuului äänteitä, jotka eivät lainkaan kuulu sanan äänneasuun. Mopohan alkaa m-äänteellä eikä ä:llä. 1980-luvulla siirryttiin kaikin puolin järkevämpään KÄTS-menetelmään, joka pohjautuu äänteisiin. Menetelmän nimi KÄTS muodostuu sanoista kirjain, äänne, tavu ja sana ja sen ideana on harjoitella lukemista ja kirjoittamista kaikilla näillä tasoilla.

KÄTS-menetelmän rinnalla vähemmän huomiota on saanut Lukemaan puheen perusteella -menetelmä, joissa lähdetäänkin tarinasta kohti pienempiä tekstin yksiköitä. Tämän menetelmän on sanottu motivoivan lasta ja kehittävän alusta pitäen teksti- ja lausetajua, kun lähtökohtana on merkityksellinen tarina. KÄTS on kuitenkin perusvarma menetelmä ja edelleen vallalla Aapisissa. Opettajilla kuitenkin lienee käytössä monenmoista sovellusta eikä lasten KÄTS-menetelmässäkään tarvitse jokaista äidinkielen tuntia pelkästään tavuja drillata, sillä satujen sekä muun kirjallisuuden ja tekstien maailma on myös keskeinen osa alkuopetusta.

Usein tutun lapsen käydessä ekaluokkaa häneltä kysellään, joko olet oppinut lukemaan. Kysykääpäs joskus vaihteen vuoksi, joko olet oppinut kirjoittamaan. Joillekin kirjoittaminen voi nimittäin olla tie lukutaitoon. Näin kävi esimerkiksi Helsingin Sanomien kolumnistille Sanna-Kaisa Hongistolle. http://www.hs.fi/digilehti/ihmiset/Ihmelapset/a1345607211167

Kirjoittamista aloitellessaan lapsi makustelee sanan äänneasua sekä hahmottelee ja koodaa tunnistamiaan äänteitä kirjaimiksi. Ei se mitään, vaikka alkuun ’strutsi’ voi olla rutssi, ’pöytä’ pytä tai ’noin’ nooin, lapsi on kuitenkin tehnyt oikeita havaintoja sanan äänteistä.

Norjalainen Arne Trageton on kehittänyt opetusmenetelmän, jossa lukemaan opetellaan kirjoittamalla. Tätä ajatusta sovelletaan paikoin Suomessakin. Vielä kun opetus tapahtuu tietokoneella kirjoittamalla, ei omaksumista alkuun häiritse käsin kirjoittamiseen tarvittava hienomotoriikka. Kokonaan toinen kysymys on sitten käsinkirjoittamisen ja etenkin käsialakirjainten merkitys sinänsä. Tässä kohtaa lukemisen ja kirjoittamisen alalta siirrytään neurologisiin prosesseihin, mutta huomattakoon, että tietokoneella kirjoittamisessa on omat haasteensa, kuten kirjainten paikkojen muistaminen näppäimistöllä.

Yhtä kaikki, tie luku- ja kirjoitustaitoon voi olla monenlainen. Yksi omaksuu lukutaidon esikoulussa, toinen oppii kirjoittamaan kotona magneettikirjaimilla jääkaapin oveen, kolmas koulun äidinkielen tunneilla opettajan ja Aapisen opastuksella.  Jollekin luku- ja kirjoitustaidon omaksuminen voi olla hitaampi prosessi ja vaatii työtä. Mikäli sanan äänteet ja niitä vastaavat kirjaimet eivät millään tunnu hahmottuvan ja jäävän muistiin, voidaan taitoa treenata tietokoneavusteisestikin esimerkiksi Ekapelillä.

Lukutaidon oppinen ekaluokalla on vasta alkua tekstien maailmaan.  On muistettava, että nykyisessä monimuotoisessa tekstimaailmassa myös aikuinen lukija kohtaa kirjallisuuden ja medioiden kehittymisen myötä uudenlaisia tekstejä sekä lukemisen ja kirjoittamisen tapoja.

Pirjo Kulju

Lähteitä

Ekapeli: http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli

Puustinen, M. &  Nisula, A. 2008. Tavaamisesta takomiseen. Trageton-ohjelma opettaa lapset lukemaan tietokoneella kirjoittaen.  Opettaja-lehti  40, 3.10.2008. http://www.opettaja.fi/portal/page?_pageid=95,82089&_dad=portal&_schema=PORTAL&key=128076.

Trageton, A.  2007. Lukemaan oppiminen kirjoittamalla. Jyväskylä: PS-kustannus.

Posted in Sekalaista | Leave a comment

Millaisen kirjoitetun kielen ekaluokkalainen kohtaa?

Suomalaisista lapsista noin neljännes (joissain tutkimuksissa jopa kolmannes) osaa lukea kouluun mennessään. Suomessa koulu aloitetaan 7-vuotiaana toisin kuin esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa, joissa ensimmäiselle luokalle lähdetään jo 5-vuotiaana. Tätä eroa loiventaa valtakunnallinen esikoulusysteemi, johon nykyisin osallistuvat lähes kaikki 6-vuotiaat. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle mm. tutustumalla kirjaimiin, ja moni lapsi omaksuukin esikouluvuoden aikana alkavaa lukutaitoa. Psykologian alan tutkimuksissa on havaittu, että hyvä kirjaintuntemus ennustaa hyvää lukutaitoa. Mikko Aron tutkimuksessa lapset tunsivat koulun alkaessa keskimäärin 16 kirjainta 23:sta. Tämä käytännönkin osoittama tieto on siinä mielessä positiivinen, että kirjaintuntemusta on helppoa testata lapsilta.

Yksi syy teknisen lukutaidon nopeaan omaksumiseen on suomen kielen ortografiassa. Siinä on nimittäin suuri kirjain-äänne -vastaavuus. Mikko Aronkin tutkimuksessa suomalaislapset lukivat verrattain tarkasti jo ensimmäisen luokan jälkeen, kun taas englantilaislapset saavuttivat saman tarkkuustason vasta neljäntenä kouluvuonna.

Englanti on esimerkki kielestä, jossa on hyvin epäsäännöllinen ortografia, mikä näyttää hidastavan lukemisen omaksumista. Ortografioiden eroja voidaan kuvata säännönmukaisuuden jatkumolla, jossa suomi ja englanti edustavat ääripäitä. Erityyppisistä ortografioista käytetään englanniksi myös termejä deep ja shallow. Metaforaa ”syvä” käytetään epäsäännöllisestä oikeinkirjoituksesta ja vastaavasti metaforaa ”pinnallinen” tai ”kevyt” säännöllisestä.

Suomenkin kirjakielessä oli Agricolan aikana vaihtelevuutta; Agricola saattoi esimerkiksi merkitä kk:n eri tavoin riippuen sanasta, esimerkiksi miecca ’miekka tai liecki ’liekki’. Nykyisessä kirjakielessämme lähes ainoa poikkeama kirjain-äännevastaavuuteen on äng-äänteen merkitseminen, sillä sille ei ole omaa kirjainta. Lyhyt äng-äänne esiintyy k:n edessä ja sitä merkitään n-kirjaimella (kenkä) ja pitkää äng-äännettä ng-kirjaimilla (kengät). Kenkä-sanassa ei siis äänny lainkaan n-äännettä, vaikka sitä vastaava kirjain esiintyy sanan kirjoitusasussa. Tätä voi hahmottaa tarkastelemalla, miten kieli liikkuu suussa sanaa hitaasti äännettäessä. Ekaluokkalaiset opiskelevatkin kirjaimen ja äänteen vastaavuutta joskus peilin avulla, jotta hahmottaisivat äänteen ääntämispaikan. Kun on havaittu, että esimerkiksi m-äänne ääntyy huulilla, voidaan tarkastella m-äännettä vastaavaa kirjainta.

Usein sanotaan, että suomea luetaan niin kuin kirjoitetaan. Tarkkaan ottaen kieli ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertaista, sillä puheen tuottamiseen liittyy monia kirjoitusasusta poikkeavia yksityiskohtia. Äänteet esimerkiksi mukautuvat toisiinsa tai kahdentuvat, esimerkiksi pojam pallo, menep pois. Puhuessa painotamme sanoja, venytämme innostuksissamme äänteitä ja muuntelemme intonaatiota – kaikki seikkoja, jotka eivät kirjakielessä näy. Sarjakuvakielessä näitä seikkoja saatetaan merkitä tekstiin erilaisin visuaalisin keinoin. Olemme niin tottuneita tarkastelemaan kieltä kirjoitetun tekstin läpi, että puhekielen piirteet jäävät helposti huomaamatta. Näistä piirteistä huolimatta suomalaislasten lukemaan ja kirjoittamaan oppimista helpottaa selkeä oikeinkirjoitus.

Pirjo Kulju

Lähteitä

Aro, M. 2004. Learning to read. The effect of orthography. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 237. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-1722-3

Lerkkanen, M-L. 2006. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Helsinki: WSOY

Posted in Sekalaista | Leave a comment

KIRKE – Kirjoittamisen opetuksen kehittäminen ja tutkimus

Kirjoittaminen on nyky-yhteiskunnassa keskeinen elämänhallintataito. Kirjoittajaksi kasvaminen on puolestaan monimutkainen sosiaalistumisprosessi, jonka eri puolia verkoston jäsenet tutkivat käytännössä ja teoriassa.

Posted in Sekalaista | Leave a comment

Tervetuloa Kirken sivuille!

KIRKE on kirjoittamisen opetuksen ja tutkimuksen kehittämisen verkosto, jossa on mukana Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen ja sen opetuksen tutkijoita. Verkoston keskeisin tavoite on lisätä kirjoittamisen opetuksesta ja sen tutkimuksesta kiinnostuneiden tutkijoiden välistä keskustelua, virittää tutkimusyhteistyötä. Verkostossa luodaan myös koulukirjoittamisen tekstikorpus tutkimuksen tarpeisiin. Verkoston jäsenet edustavat eri tieteenaloja ja erilaisia tutkimusotteita.

Posted in Sekalaista | Leave a comment