Merja Kauppinen, Johanna Pentikäinen, Mari Hankala, Pirjo Kulju, Elina Harjunen & Sara Routarinne
Oheisessa luettelossa esitellään Kasvatuksessa 2/2015 julkaistun artikkelimme Systemaattinen katsaus perusopetusikäisten kirjoittamisen opetusta ja osaamista koskevaan tutkimukseen tutkimusaineisto.
Aineiston valintakriteereistä
Luetteloon on koottu peruskouluikäisten, äidinkieleltään suomenkielisten kirjoittamista käsittelevä, vertaisarvioitu tutkimus 2000-luvulta: mukana ovat väitöskirjat, lisensiaatintyöt ja tieteelliset artikkelit. Lisäksi aineistoon otettiin mukaan Opetushallituksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointiraportit sekä Luukan ym. (2008; ks. alta) peruskoululaisten tekstitaitoja koskeva ToLP-tutkimus sillä perusteella, että ne ovat otokseltaan kattavia, määrällisen tutkimuksen luotettavuuskriteerit täyttäviä selvityksiä johtopäätöksineen ja pedagogisine suosituksineen. Aineiston ulkopuolelle on jätetty popularisoidut artikkelit, pro gradu -työt, oppikirjat ja pedagogiset oppaat, esimerkiksi Äidinkielen opettajain liiton vuosikirjat.
Haku on rajattu perusopetukseen, sillä peruskoululaisten kirjoittamistaitoja koskevista tutkimuksista ei ole tehty Suomessa kartoitusta, kun taas lukion kirjoittamisen opetuksesta valmistui selvitys muutama vuosi sitten (Kauppinen A. ym. 2011). Huomioon on otettu vain vuoden 2000 alusta toukokuuhun 2014 ilmestyneet tutkimukset, jotta esiin saadaan uusimmat tutkimustrendit ja -tieto.
Hakusanoista
Tutkimusaineisto on kerätty systemaattisesti monivaiheisen haun kautta useasta eri tietokannasta (ks. tarkemmin Kauppinen ym. 2015). Hakusanat määriteltiin mahdollisimman kattavasti Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA), englanninkielisten tietokantojen hakusanalistausten sekä tekemiemme esihakujen perusteella.
Suomenkielisissä hauissa käytettiin kahden termin yhdistelmiä: ensisijaisia hakusanoja olivat kirjoit*, kirjoittaminen ja tekstitaidot, joiden pareina hauissa käytettiin termejä pedagog*, oppim*, opet*, lapset, oppilaat, koululaiset, peruskoululaiset, peruskoulu, ala-aste, alakoulu, yläaste ja yläkoulu.
Vastaavat englanninkieliset ensisijaiset hakusanat olivat writ*, writing, academic skills, basic skills, literacy, ortography ja spelling, joita kaikkia haettiin seuraavien sanojen pareina: learning, pedagogy, teaching, child, pupil, basic education, primary education, primary school, elementary school ja comprehensive school. Englanninkielisten hakuyhdistelmien kolmas määre oli Finn*.
Suomenkielisten ja englanninkielisten hakusanojen osittainen erilaisuus selittyy esihauilla, joista kävi muun muassa ilmi, että etenkin kirjoitustaitojen alkuvaiheen kehittymistä käsittelevä tutkimus on pääosin englanninkielistä ja melko spesifeihin teemoihin rajautuvaa.
YLIOPISTOLLISET OPINNÄYTTEET
Monografiaväitöskirjat
Elomaa, M. 2000. Suomen ensimmäisten kielikylpyläisten äidinkieliset kirjoitelmat peruskoulussa. Acta Wasaensia No 83. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Eskelä-Haapanen, S. 2012. Kohdennettu tuki perusopetuksen alkuluokilla. Acta Universitatis Tamperensis 1747. Tampere: Tampereen yliopistopaino.
Ketonen, R. 2010. Dysleksiariski oppimisen haasteena: Fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 404. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kettunen, H. 2005. Ohjattuna oppimaan: Harjaantumisluokan oppilaiden
orastavan kirjoitustaidon tukeminen kognitiivisia toimintoja kehittämällä. Kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 108. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Murtorinne, A. 2005. Tuskan hauskaa! Tavoitteena tiedostava kirjoittaminen. Kirjoitusprosessi peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Jyväskylä Studies in Humanities 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Mäkihonko, M. 2006. Luetun ymmärtämisen ja tuottavan kirjoittamisen kehittyminen alkuopetuksen aikana. Kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 116. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.
Mäkinen, M. 2002. Puheen palat ja sanan salat esiopetuksessa. Fonologisen tietoisuuden yhteys alkavaan lukutaitoon. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 902.
Nurmilaakso, M. 2006 Lukemisen alkeita päiväkodissa lastentarhanopettaja ja alkava kuusivuotias lukija. Tutkimuksia 267. Sokla. Helsinki: Yliopistopaino.
Suvilehto, P. 2008. Lasten luova kirjoittaminen psyykkisen tulpan avaajana: tapaustutkimus pohjoissuomalaisen sairaalakoulun ja Päätalo-instituutin 8–13-vuotiaiden lasten kirjoituksista. Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 83. Oulu: Oulun yliopisto.
Lisensiaatintyöt
Eskelä-Haapanen, S. 2003. Esikoulun äänne- ja sanatuokioista eväitä ekaluokan äidinkielen tunnille. Fonologisen tietoisuuden harjoiteohjelman avulla pehmeä lasku lukutaitoon. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden lisensiaatintyö.
Lainas, P. 2000. Minä kuljen pikitietä pitkin kouluun. Virkerakenteiden kehittyminen ja kirjoittajatyypit peruskoulun 4.–9. luokalla. Oulun yliopisto. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen lisensiaatintyö.
Pekonen, V. 2007. Suomen kvantiteetti ja kirjoitusprosessi. Jyväskylän yliopisto. Kielten laitos, suomen kielen lisensiaatintyö.
VERTAISARVIOIDUT ARTIKKELIT
Ahtola, A., Silinskas, G., Poikonen, P.-L., Kontoniemi, M., Niemi, P., Nurmi, J.-E. 2011. Transition to formal schooling: Do transition practices matter for academic performance? Early Childhood Research Quarterly 26 (3), 295–302.
Aro, M., Tolvanen, A., Poikkeus, A.-M. & Lyytinen, H. 2003. The Development of reading and spelling skills, and the predictors of accuracy and fluency: An intensive follow-up in a transparent orthography (Finnish). (Manuscript, submitted). (Osa artikkeliväitöskirjaa Aro, M. 2004. Learning to Read: The Effect of Orthography. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 237. University of Jyväskylä.)
Berg, S., Poutanen, M., Kangas, T., Peltomaa, K., Lahti-Nuuttila, P. & Hokkanen, L. 2014. Eri nimeämistaitojen yhteys myöhempiin lukitaitoihin. Psykologia 49 (01), 41–63.
Georgiou, G. K, Torppa, M., Manolitsis, G., Lyytinen, H. & Parrila, R. 2012. Longitudinal predictors of reading and spelling across languages varying in orthographic consistency. Reading & Writing 25 (2), 321–346.
Halonen, M. 2009. Puhutun kielen variantit resurssina monikielisten koululaisten kirjoitelmissa. Virittäjä 3, 329–355.
Halonen, M. 2012. Skills as performances: literacy practices of Finnish sixth graders. Literacy Practices in Transition: Perspectives from the Nordic Countries, 119–139.
Harjunen, E. & Juvonen, R. 2011. Oma ääni pohtivissa teksteissä. Teoksessa E. Harjunen, R. Juvonen, J. Kuusela, B. Silén, M. Sääslahti & M. Örnmark. Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä: Perusopetuksen 9. luokan oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa, 5–13. Raportit ja selvitykset 2011:2. Helsinki: Opetushallitus.
Harjunen, E. & Korhonen, R. 2011. Keksitään kirjoittamista alakoulussa: herutellaan perusteluita. Virittäjä 115 (3), 395–405.
Hirvonen, R., Georgiou, G. K., Lerkkanen, M., Aunola, K., & Nurmi, J. 2010. Task-focused behavior and literacy development: A reciprocal relationship. Journal of Research in Reading, 33(3), 302–319.
Hämäläinen, A. J., Leppänen, H. P., Eklund, K., Thomson, J., Richardson, U., Guttorm, K. T. Witton, C., Poikkeus A.-M., Goswami, U. & Lyytinen, H. 2009. Common variance in amplitude envelope perception tasks and their impact on phoneme duration perception and reading and spelling in Finnish children with reading disabilities. Applied Psycholinguistics 30 (3), 511–530.
Joutsenlahti, J. & Kulju, P. & Tuomi, M. 2013. Matemaattisen lausekkeen kontekstualisointi sanalliseksi tehtäväksi ja tarinaksi. Opetuskokeilu kirjoittamisen hyödyntämisestä matematiikan opiskelussa. Teoksessa L. Tainio, K. Juuti & S. Routarinne (toim.) Ainedidaktinen tutkimus koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 4, 107–122.
Kanala, S., Nousiainen, T. & Kankaanranta, M. 2013. Using a mobile application to support children’s writing motivation. Interactive Technology and Smart Education 10 (1), 4–14.
Karjalainen, M. 2008. Yläkoululaiset tekstin rakentajina. Teoksessa S. Routarinne & T. Uusi-Hallila (toim.) Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 290–306.
Kauppinen, A. 2008. Alakoululainen, genre ja kirjallisuus. Teoksessa S. Routarinne & T. Uusi-Hallila (toim.) Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 268–289.
Kauppinen, M. & Hankala M. 2013. Kriitikosta keskustelukumppaniksi – uutta otetta kirjoittamisen opetukseen. Teoksessa L. Tainio, K. Juuti, & S. Routarinne (toim.) Ainedidaktinen tutkimus koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. AInedidaktisia tutkimuksia 4, 213–231.
Kauppinen, M., Saario, J., Huhta, A., Keränen, A., Luukka, M.-R., Pöyhönen, S., Taalas, P. & Tarnanen, M. 2008. Kielten oppikirjat tekstimaailmaan ja toimintaan sosiaalistajina. Teoksessa M. Garant, I. Helin & H. Yli-Jokipii (toim.) Kieli ja globalisaatio. AfinLAn vuosikirja nro 66. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys, 201–233.
Kiuru, N., Aunola, K., Torppa, M., Lerkkanen, M.- K., Poikkeus, A.-M., Niemi, P., Viljaranta, J., Lyyra, A.-L., Leskinen, E., Tolvanen A. & Nurmi, J. E. 2012. The role of parenting styles and teacher interactional styles in children’s reading and spelling development. Journal of School Psychology 50 (6), 799–823.
Korkeamäki, R.-L. & Dreher, M. J. 2000. Finnish kindergartners’ literacy development in contextualized literacy episodes: A focus on spelling. Journal of Literacy Research 32, (3) 349–393.
Korkeamäki, R., & Dreher, M. J. 2011. Early literacy practices and the finnish national core curriculum. Journal of Curriculum Studies 43(1), 109–137.
Korkeamäki, R.-L. & Goman, A. 2002. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen erilaisissa esiopetuksen ympäristöissä. Kasvatus 33 (3), 275–287.
Korkeamäki, R., & Dreher, M. J. 2012. Implementing curricula that depend on teacher professionalism: Finnish preschool and early childhood core curricula and literacy-related practices. European Early Childhood Education Research Journal 20 (2), 217–232.
Kulju, P. & Mäkinen, M. 2009. Sanelukirjoituksen arviointi – tyyppivirheistä sanarakenteiden fonologiseen analyysin. Virittäjä 113 (4), 508–532.
Kumpulainen, K., Mikkola, A., & Jaatinen, A. 2014. The chronotopes of technology-mediated creative learning practices in an elementary school community. Learning, Media and Technology 39 (1), 53–74.
Kuusela, J. 2011. Kun kirjoittaminen ei suju. Teoksessa E. Harjunen, R. Juvonen, J. Kuusela, B. Silén, M. Sääslahti & M. Örnmark. Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä: Perusopetuksen 9. luokan oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa. Raportit ja selvitykset 2011:2. Helsinki: Opetushallitus, 14–22.
Lehtonen, A. & Bryant, P. 2001. Tavujen vaikutus lasten kirjoittamaan oppimiseen suomen kielessä. NMI-Bulletin 11, 16–25.
Lehtonen, A. 2003a. Säännöllinen ortografia haastaa teoriat: Morfologinen prosessointi ja kirjoitustaidon kehitys suomen kielessä. NMI-bulletin 13, 5–12.
Lehtonen, A. 2003b. Pituudella on väliä: tietoisuus äänteiden pituudesta ennustaa kirjoittamaan oppimista. NMI-Bulletin 13, 13–21.
Lehtonen, A. 2006. Sources of information children use in learning to spell: The case of Finnish geminates. Teoksessa R. M. Joshi & P. G. Aaron (toim.) Handbook of Orthography and Literacy. Mahwah, N. J: Lawrence Erlbaum Associates, 63–80.
Leppänen, U., Niemi, P., Aunola, K. & Nurmi, J.-E. 2006. Development of reading and spelling Finnish from preschool to grade 1 and grade 2. Scientific Studies of Reading 10 (1), 3–30.
Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Ahonen, T., Siekkinen, M., Niemi, P. & Nurmi, J.-E. 2010. Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina. Kasvatus 42 (2), 116–128.
Lerkkanen, M.-K., Rasku-Puttonen, H., Aunola, K. & Nurmi, J.-E. 2004. The developmental dynamics of literacy skills during the first grade. Educational Psychology 24 (6), 793–810.
Merisuo-Storm, T. 2006. Girls and boys like to read and write different texts. Scandinavian Journal of Educational Research 50 (2), 111–123.
Merisuo-Storm, T. 2007. The development of writing skills of boys and girls during six school years. Nordisk Pedagogik 4/2007.
Müller, K. & Brady, S. 2001. Correlates of early reading performance in a transparent orthography. Reading and Writing: An Interdisciplinary Journal 14, 757–799.
Mäki, H. S, Voeten, M. J. M., Vauras, M. M. S & Poskiparta E. H. 2001. Predicting writing skill development with word recognition and preschool readiness skills. Reading and Writing: An Interdiciplinary Journal 14, 643–672.
Mäki, H., Vauras, M. & Vainio, S. 2002. Reflective spelling strategies for elementary school students with severe writing difficulties: a case study. Learning Disability Quarterly 25, 189–207.
Mäki, H. S., Voeten, M. J. M., Vauras, M. M. S. & Niemi P. 2002. Relationships between reading and writing skills in the intermediate grades. Teoksessa L. Verhoeven, C. Elbro & P. Reitsma (toim.) Prescursors of functional literacy. Amsterdam: John Benjamins, 215–228.
Mäkinen, M. 2005. Kehitystarinoita lukemisen ja kirjoittamisen taipaleella. NMI-Bulletin 15, 14–25.
Mäkinen, M. & Kulju, P. 2010. Miten alkavaa kirjoitustaitoa voitaisiin arvioida sanarakenteen kannalta? Kasvatus 41 (2), 129–142.
Mäkinen, M. 2007. Fonologinen analyysi toisluokkalaisten luku- ja kirjoitusprofiileista. Puhe ja kieli 24 (4), 149–170.
Pajunen, A. 2012. Kirjoittamistaitojen kehitys 8–12-vuotiailla. Alakoululaisen unelmakirjoitelmat. Virittäjä 1/2012, 4–32.
Pennala, R., Eklund, K., Hämäläinen, J., Richardson, U., Martin, M., Leiwo, M., Leppänen, P. H. T. & Lyytinen, H. 2010. Perception of phonemic length and itse relation to reading and spelling skills in children with family risk for dyslexia in the first three grades of school. Journal of Speech, Language and Hearing Research 53 (3), 710–724.
Pennala, R., Eklund, K., Hämäläinen, J., Martin, M., Richardson, U., Leppänen, P. H. & Lyytinen, H. 2013. Precursors and consequences of phonemic length discrimination ability problems in children with reading disabilities and familial risk for dyslexia. Journal of Speech, Language, and Hearing Research 56 (5), 1 462–1 475.
Pennala, R., Richardson, U., Ylinen, S., Lyytinen, H. & Martin, M. 2011. Tietokoneavusteinen suomen kielen kvantiteetin harjoittelu: venäjänkielisen suomea opettelevan lapsen ja suomenkielisen luku- ja kirjoitushäiriöisen lapsen vertailu. Puhe ja kieli 31 (1), 3–24.
Plester, B., Lerkkanen, M.-K., Linjama, J. L., Rasku-Puttonen, H. & Littleton, K. 2011. Finnish and UK English pre-teen children’s text message language and its relationship with their literacy skills. Journal of Computer Assisted Learning 27 (1), 37–48.
Poskiparta, E., Niemi, P., Lepola, J., Ahtola, A. & Laine, P. 2003. Motivational-emotional vulnerability and difficulties in learning to read and spell. British Journal of Educational Psychology 73 (2), 187–206.
Routarinne, S. & Absetz, P. 2013. Writing performance and writing self-efficacy: The case of Finnish fifth graders. Teoksessa S. Tavares (toim.) Why do we write as we write. Oxford: Inter-Disciplinary Press, 51–66. https://www.interdisciplinarypress.net/online-store/ebooks/ethos-and-modern-life/why-do-we-write-as-we-write.
Saine, N. L., Lerkkanen, M., Ahonen, T., Tolvanen, A. & Lyytinen, H. 2011. Computer-assisted remedial reading intervention for school beginners at risk for reading disability. Child Development 82 (3), 1 013–1 028.
Saine, N. L., Lerkkanen, M., Ahonen, T., Tolvanen, A., & Lyytinen, H. 2013. Long-term intervention effects of spelling development for children with compromised preliteracy skills. Reading & Writing Quarterly, 29(4), 333–357.
Savolainen, H., Ahonen, T., Aro, M., Tolvanen, A., & Holopainen, L. 2008. Reading comprehension, word reading and spelling as predictors of school achievement and choice of secondary education. Learning and Instruction 18 (2), 201–210.
Suvilehto, P. 2003. Lapsi kirjoittaa itseään paperille sairaalakoulun sanataideprojektissa. Nuorisotutkimus 21 (3), 47–60.
Sääskilahti, M. 2008. Viides- ja kuudesluokkalaiset filosofisen esseen kirjoittajina. Teoksessa A. Kallioniemi (toim.) Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 299. Helsinki: Helsingin yliopisto, 862–873.
Sääskilähti, M. 2011. Miten yhdeksäsluokkalaiset argumentoivat? Teoksessa E. Harjunen, R. Juvonen, J. Kuusela, B. Silén, M. Sääslahti & M. Örnmark. Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä: Perusopetuksen 9. luokan oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa, 32–39. Raportit ja selvitykset 2011:2. Helsinki: Opetushallitus.
Torppa, M., Eklund, K., van Bergen, E. and Lyytinen, H. 2011. Parental literacy predicts children’s literacy: A longitudinal family-risk study. Dyslexia 17 (4), 339–355.
Torppa, M., Parrila, R., Niemi, P., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M. & Nurmi, J.-E. 2013. The double deficit hypothesis in the transparent Finnish orthography: A longitudinal study from kindergarten to grade 2. Reading and Writing 26, 1 353–1 380.
Torppa, M., Georgiou, G., Salmi, P., Eklund, K. & Lyytinen, H. 2012. Examining the double-deficit hypothesis in an orthographically consistent language. Scientific Studies of Reading 16 (4), 287–315.
TUTKIMUSRAPORTIT
Huisman, T. 2006. Luen, kirjoitan ja ratkaisen. Peruskoulun kolmasluokkalaisten oppimistulokset äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa. Oppimistulosten arviointi 7/2006. Helsinki: Opetushallitus.
Korkeakoski, E. 2001. Perusopetuksen äidinkielen oppimistulosten kansallinen arviointi 6. vuosiluokalla 2000. Kirjoituskokeiden tulokset, asenteet äidinkieltä kohtaan ja yhteydet taustamuuttujiin. Oppimistulosten arviointi 1/2001. Helsinki: Opetushallitus.
Lappalainen, H.-P. 2000. Peruskoulun äidinkielen oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 1999. Oppimistulosten arviointi 1/2000. Helsinki: Opetushallitus.
Lappalainen, H.-P. 2001. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2001. Oppimistulosten arviointi 6/2001. Helsinki: Opetushallitus.
Lappalainen, H.-P. 2003. Osaat lukea – miten osaat kirjoittaa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002. Oppimistulosten arviointi 4/2003. Helsinki: Opetushallitus.
Lappalainen, H.-P. 2004. Kerroin kaiken tietämäni. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2003. Oppimistulosten arviointi 2/2004. Helsinki: Opetushallitus.
Lappalainen, H.-P. 2006. Ei taito taakkana ole. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla. Oppimistulosten arviointi 1/2006. Helsinki: Opetushallitus.
Lappalainen, H.-P. 2008. On annettu hyviä numeroita. Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2007. Oppimistulosten arviointi 2/2008. Helsinki: Opetushallitus.
Lappalainen, H.-P. 2011. Sen edestään löytää. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2010. Koulutuksen seurantaraportit 2011: 2. Helsinki: Opetushallitus.
Luukka, M.-R., Pöyhönen, S., Huhta, A., Taalas, P., Tarnanen, M. & Keränen, A. 2008. Maailma muuttuu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.
Metsämuuronen, J. 2006. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten ja asenteiden muuttuminen perusopetuksen ylempien vuosiluokkien aikana. Oppimistulosten arviointi 3/2006. Helsinki: Opetushallitus.