OPH:n killeri – matematiikan merkitys yhteiskunnalle ja yksilöille

Opetushallitus teki pienen killerin uuteen lukion opetussuunnitelman perusteeseen (OPS). Vanhan OPS:n löysä “opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä” (korostus oma) on edelleen jäljellä, mutta pitkän ja lyhyen matematiikan yhteiseen MAY1-kurssiin on pistetty ensimmäiseksi tavoitteeksi, että opiskelija “pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta”. Kurssin keskeinen sisältö on täysin matemaattinen, joten mitä tästä oikein pitäisi ajatella?

Kurssihan on koko uuden OPS:n suurin muutos matematiikan osalta ja sen kurssimateriaalin pähkäily ei ole ollut tässäkään projektissa ihan yksinkertaista. Mutta työpaikalle pyöräillessäni ajatukseni harhaili tuohon ensimmäiseen tavoitteeseen: “Pohtii matematiikan merkitystä…”. Onneksi siinä ei sanota “Ymmärtää matematiikan merkityksen yhteiskunnalle ja yksilölle”, koska se vaatisi vähintään matematiikkaa, yhteiskuntaoppia, historiaa, filosofiaa ja kaikkia luonnontieteitä yhdistävän monumentaalisen teemaopintokurssin.

Jos lähdetään siitä, että opiskelijoiden olisi hyvä elämässään edes kerran pohtia matematiikan merkitystä yhteiskunnalle ja yksilölle ja aikaa siihen olisi vaikka yksi oppitunti, niin miten heitä evästäisi pohdinnoissa?

Joo tiedän – tähän voisi suhtautua siten, että tulipahan taas keskusvirastosta määräys, joten pohditaanpa nyt kymmenen minuuttia matematiikan merkitystä: “Sofia, mikä on sinusta matematiikan merkitys yhteiskunnassa?”, “No, ilman matematiikkaa meillä ei olisi mobiiliteknologiaa, koska siinä käytetään koko ajan matematiikkaa.” “Hyvä Sofia. Mites Elias, mikä on sinun mielestäsi matematiikan merkitys yksilölle?”, “No, ymmärrän ainakin vähän millainen asuntolaina minun kannattaa ottaa”. “Tosi hyvä Elias. Onpahan nyt pohdittu hyvin. Siirrytäänpäs sitten matematiikkaan ja lukujonoihin…”.

Oikeasti näiden asioiden pohtiminen on mielestäni mitä hienoin tavoite. Toivottavasti opiskelijat menisivät pohdinnoissaan joitakin ilmeisiä yksittäisiä matematiikan sovelluskohteita pidemmälle.

Rupesin miettimään, voisiko pohdinnan aloittaa siten, että mitä jos ihmiskunta ei olisi kyennyt kehittämään matematiikkaa. Tilanne olisi sama kuin jos ihmiskunta ei olisi kyennyt kehittämään luku- ja kirjoitustaitoa. Eloonjäämisen kannalta nämä eivät ole välttämättömiä taitoja – säilyiväthän ihmiset hengissä ennen kuin sumerialaiset kehittivät nuolenpääkirjoituksen, mutta aika kivikautinen meidän yhteiskuntamme olisi ilman luku- ja kirjoitustaitoa. Tässä voisi olla opiskelijoilla pohdittavaa.

Toisaalta matematiikan sanotaan usein kehittävän ajattelun taitoja. Näinhän asian laita tietenkin on, mutta mielestäni siinä olennaista on nimenomaan se, että se harjoittaa ajattelun taitoja. Näitä matemaattisen ajattelun osa-alueita ovat esimerkiksi aritmeettinen, geometrinen, algebrallinen ja laskennallinen tai algoritminen ajattelu, joista viimeistä harjoitellaan perusopetuksessa syksystä 2016 lähtien ohjelmointia opettelemalla.

Ajattelin, että yksi konkreettinen esimerkki yläkoulusta on Pythagoraan lause, joka ilmiselvien sovellusten lisäksi myös voisi johdattaa opiskelijat pohtimaan todistamista ja sitä ettei kaikkia matemaattisia ongelmia ole vielä ratkaistu. Minusta olisi hyvä, että opiskelijat näkisivät matematiikan kehittyvänä tieteenä eikä vaan staattisena monoliittina, niinkuin se kouluopetuksessa helposti näyttäytyy.

Pythagoraan lauseen yksinkertainen todistus. Lähde: Wikipedia. Tekijä: Philadonia.
Pythagoraan lauseen yksinkertainen todistus. Lähde: Wikipedia. Tekijä: Philadonia.

Tein ajatuksistani version luvuksi MAY1-kurssiin otsikolla “Matematiikan merkityksestä yhteiskunnalle ja yksilölle” (avautuu klikkaamalla otsikkoa), johon mielelläni ottaisin kommentteja. Erityisesti tehtävät mietityttävät.

Ensimmäistä ylppärikoetehtävää aiheesta odotellen.

Thomas

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *