OPH:n killeri – matematiikan merkitys yhteiskunnalle ja yksilöille

Opetushallitus teki pienen killerin uuteen lukion opetussuunnitelman perusteeseen (OPS). Vanhan OPS:n löysä “opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä” (korostus oma) on edelleen jäljellä, mutta pitkän ja lyhyen matematiikan yhteiseen MAY1-kurssiin on pistetty ensimmäiseksi tavoitteeksi, että opiskelija “pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta”. Kurssin keskeinen sisältö on täysin matemaattinen, joten mitä tästä oikein pitäisi ajatella?

Kurssihan on koko uuden OPS:n suurin muutos matematiikan osalta ja sen kurssimateriaalin pähkäily ei ole ollut tässäkään projektissa ihan yksinkertaista. Mutta työpaikalle pyöräillessäni ajatukseni harhaili tuohon ensimmäiseen tavoitteeseen: “Pohtii matematiikan merkitystä…”. Onneksi siinä ei sanota “Ymmärtää matematiikan merkityksen yhteiskunnalle ja yksilölle”, koska se vaatisi vähintään matematiikkaa, yhteiskuntaoppia, historiaa, filosofiaa ja kaikkia luonnontieteitä yhdistävän monumentaalisen teemaopintokurssin.

Jos lähdetään siitä, että opiskelijoiden olisi hyvä elämässään edes kerran pohtia matematiikan merkitystä yhteiskunnalle ja yksilölle ja aikaa siihen olisi vaikka yksi oppitunti, niin miten heitä evästäisi pohdinnoissa?

Joo tiedän – tähän voisi suhtautua siten, että tulipahan taas keskusvirastosta määräys, joten pohditaanpa nyt kymmenen minuuttia matematiikan merkitystä: “Sofia, mikä on sinusta matematiikan merkitys yhteiskunnassa?”, “No, ilman matematiikkaa meillä ei olisi mobiiliteknologiaa, koska siinä käytetään koko ajan matematiikkaa.” “Hyvä Sofia. Mites Elias, mikä on sinun mielestäsi matematiikan merkitys yksilölle?”, “No, ymmärrän ainakin vähän millainen asuntolaina minun kannattaa ottaa”. “Tosi hyvä Elias. Onpahan nyt pohdittu hyvin. Siirrytäänpäs sitten matematiikkaan ja lukujonoihin…”.

Oikeasti näiden asioiden pohtiminen on mielestäni mitä hienoin tavoite. Toivottavasti opiskelijat menisivät pohdinnoissaan joitakin ilmeisiä yksittäisiä matematiikan sovelluskohteita pidemmälle.

Rupesin miettimään, voisiko pohdinnan aloittaa siten, että mitä jos ihmiskunta ei olisi kyennyt kehittämään matematiikkaa. Tilanne olisi sama kuin jos ihmiskunta ei olisi kyennyt kehittämään luku- ja kirjoitustaitoa. Eloonjäämisen kannalta nämä eivät ole välttämättömiä taitoja – säilyiväthän ihmiset hengissä ennen kuin sumerialaiset kehittivät nuolenpääkirjoituksen, mutta aika kivikautinen meidän yhteiskuntamme olisi ilman luku- ja kirjoitustaitoa. Tässä voisi olla opiskelijoilla pohdittavaa.

Toisaalta matematiikan sanotaan usein kehittävän ajattelun taitoja. Näinhän asian laita tietenkin on, mutta mielestäni siinä olennaista on nimenomaan se, että se harjoittaa ajattelun taitoja. Näitä matemaattisen ajattelun osa-alueita ovat esimerkiksi aritmeettinen, geometrinen, algebrallinen ja laskennallinen tai algoritminen ajattelu, joista viimeistä harjoitellaan perusopetuksessa syksystä 2016 lähtien ohjelmointia opettelemalla.

Ajattelin, että yksi konkreettinen esimerkki yläkoulusta on Pythagoraan lause, joka ilmiselvien sovellusten lisäksi myös voisi johdattaa opiskelijat pohtimaan todistamista ja sitä ettei kaikkia matemaattisia ongelmia ole vielä ratkaistu. Minusta olisi hyvä, että opiskelijat näkisivät matematiikan kehittyvänä tieteenä eikä vaan staattisena monoliittina, niinkuin se kouluopetuksessa helposti näyttäytyy.

Pythagoraan lauseen yksinkertainen todistus. Lähde: Wikipedia. Tekijä: Philadonia.
Pythagoraan lauseen yksinkertainen todistus. Lähde: Wikipedia. Tekijä: Philadonia.

Tein ajatuksistani version luvuksi MAY1-kurssiin otsikolla “Matematiikan merkityksestä yhteiskunnalle ja yksilölle” (avautuu klikkaamalla otsikkoa), johon mielelläni ottaisin kommentteja. Erityisesti tehtävät mietityttävät.

Ensimmäistä ylppärikoetehtävää aiheesta odotellen.

Thomas

Mitä on tehostettu kisällioppiminen lukiossa

Tässä blogissa voi seurata, miten tehostetun kisällioppimisen menetelmää toteutetaan lukiossa. Avaamme tässä ensimmäisessä kirjoituksessa, mistä kisällioppimisessa on kyse.

Tehostetun kisällioppimisen menetelmää Mäkelänrinteen lukiossa.
Tehostetun kisällioppimisen menetelmää Mäkelänrinteen lukiossa.

Modernit tulkinnat kisällioppimisesta syntyivät 80-luvulla, kun ruvettiin tutkimaan, miten perinteisissä käsityöammateissa käytettyjä oppimisen menetelmiä voitaisiin soveltaa formaalissa kouluopetuksessa opetettaviin sisältöihin kuten matematiikkaan, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Muun muassa näihin ajatuksiin perustui uusi näkökulma oppimiseen, jossa korostettiin oppimistilanteen merkitystä oppimisessa ja ennen kaikkea sitä, ettei oppimistilannetta voi erottaa opetettavasta sisällöstä. Esimerkiksi jos matematiikkaa opetetaan luennoimalla, niin oppilas ei ainoastaan opi opettajan esittelemää tietosisältöä, vaan oppimistilanteen myötä myös sen, että matematiikkaa opitaan kuuntelemalla opettajaa. Myös ne oppilaat, jotka eivät opi opettajan esittelemiä tietosisältöjä, oppivat koko ajan – he oppivat, että eivät ole hyviä matematiikassa, että matematiikka on tylsää, että tärppejä ulkoalukemalla pääsee kokeista läpi ja niin edelleen.

Tehostetun kisällioppimisen menetelmää ruvettiin näiden ajatuksien pohjalta kehittämään Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella vuonna 2010 alkupään ohjelmointikursseja varten. Laitoksella oli havaittu, että oppilaat kyllä oppivat luentomuotoisessa opetuksessa vastaamaan oikein kurssikokeisiin, mutta luentotilanne ei varsinaisesti valmistanut heitä ohjelmoinnin osaamiseen. Koska ohjelmointia opitaan ohjelmoimalla, ruvettiin opetusjärjestelyitä siirtämään pois luentosaleista ja painopiste opetuksessa siirrettiin opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn tukemiseen.

Luonnollisesti tämä vaati opetusjärjestelyiden, materiaalin ja sisältöjen täydellistä uudistamista. Tapa, jolla laskuharjoitusassistentteja käytetään osana kursseja, täytyi miettiä täysin uusiksi. Koska opiskelijoiden tekemät tehtävät nousivat niin keskeiseen asemaan, täytyi ne uudistaa ja sisältöjen jaksotusta sekä tarkoituksenmukaisuutta jouduttiin kehittämään.

Tehostettua kisällioppimista Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella.
Tehostetun kisällioppimisen menetelmää Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella.

Ohjelmoinnin opetuksesta saatujen hyvien kokemuksien siivittämänä samanlaista ajattelumallia päädyttiin kokeilemaan Helsingin yliopiston matematiikan opetuksessa keväällä 2011. Luonnollisesti oppimistilanteet matematiikassa ja ohjelmoinnissa eroavat toisistaan, mutta tehostetun kisällioppimisen menetelmän peruselementit pysyvät samoina. Peruselementtejä ovat asiantuntijuuteen kasvaminen henkilökohtaisen ponnistelun kautta ja sen tukeminen opetusjärjestelyin, jotka mahdollistavat jatkuvan kaksisuuntaisen palautteen. Matematiikan opetuksessa opetusjärjestelyitä ja tehtäviä piti siis muuttaa, varsinkin kun syksyllä 2011 menetelmä skaalattiin toimimaan suurilla yli 400 opiskelijan kursseilla. Kehitystyö jatkuu edelleen sekä tietojenkäsittelytieteessä että matematiikan opetuksen kehittämisessä, josta jälkimmäistä voi seurata Kumpula opettaa -blogin kautta.

Tehostetun kisällioppimisen menetelmää on kokeiltu myös lukion matematiikan opetuksessa hyvin tuloksin. Jälleen menetelmää on pitänyt muokata sopimaan lukion oppimistilanteeseen. Lukiokurssien materiaaleissa etenkin tehtäviä pitää uudistaa soveltuviksi opetusmenetelmälle. Kisallioppiminen.fi-sivulle luodaan vuosina 2015-2017 uusien lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaisia avoimia oppimateriaaleja matematiikan opiskeluun ja opettamiseen. Materiaalit on erityisesti suunniteltu tukemaan tehostetun kisällioppimisen menetelmän käyttöä. Työ tehdään Helsingin kaupungin Mäkelänrinteen lukion ja Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen välisenä yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.

Keväällä 2016 periodissa 5 kokeillaan ensimmäistä kertaa näitä uusia materiaaleja kurssilla MAA5 Mäkelänrinteen lukiossa. Tämä kurssi muuttuu MAA4:ksi syksyllä uuden opetussuunnitelman perusteen myötä. Tässä blogissa seurataan tiivisti tämän kokeilun vaiheita.

Aiheesta lisää: