TJ0

Tutkijatentistä on nyt suoriuduttu kunnialla ja koko ryhmä on huojentunut. Kaikkia jännitti ennen tenttiä todella paljon eikä yöunia oltu paljoa nukuttu. Tutkijatentti menikin todella hyvin, joten jännitys olikin aivan turhaa!

Koimme tenttikysymysten laatimisen haastavaksi, koska tutkimuksessamme oli niin paljon sellaista, johon emme uskaltaneet tarttua. Esimerkiksi käsitekartat ja niiden rakenteet sekä analyysimenetelmä olivat perusteltu tutkimuksessa hyvin. Artikkelissa oli kyllä annettu esimerkit analyysin käytöstä, mutta fysiikan kaavat ja käsitteet olivat kaikille meille tuntemattomia, joten esimerkit eivät auenneet. Pelkäsimme lisäksi, että kysymyksiä olisi liian vähän, ne olisivat epäolennaisia tai niihin löytyisikin vastaus suoraan tutkimuksesta. Jännitimme myös, ettemme pystyisi jatkamaan keskustelua tutkijan kanssa vaan joutuisimme siirtymään suoraan seuraavaan kysymykseen.

Tutkijatentin tunnelma oli onneksi todella rento, ja meitä rauhoitti, kun tutkijamme Maija sanoi, että häntäkin jännittää. Meidän tutkijtatenttimme oli myös ensimmäisenä, joten ei tarvinnut jännittää toisen ryhmän tentin ajan. Maija vastasi kysymyksiimme laajasti eikä ohittanut mitään kysymystä tai koittanut kierrellä. Saimme käytettyä 30 minuuttia minuutilleen, kaikki kysymykset tuli kysytyksi ja kysyimme myös muutamia lisäkysymyksiä. Maija sanoi useampaa kysymystä hyväksi, mikä oli todella mukavaa ja tuli fiilis, että olemme kumminkin jyvällä tutkimuksesta, vaikka välillä onkin ahdistanut. Saimme varjoryhmältä positiivista palautetta ja muutaman kysymysehdotuksen, mutta ne olivat sellaisia, joihin löytyi vastaus suoraan tutkimuksesta. Varjoryhmän tutkijatentti sujui myös hyvin ja he esittivät osuvia kysymyksiä, jotka olivat fiksusti lajiteltu aiheittain eli mekin pysyimme kärryillä.

Ryhmämme työskentely sujui alusta asti hyvin. Teimme kaikki tasapuolisesti töitä, ideoimme yhdessä, mietimme asioita eri näkökulmista ja pyrimme tekemään tehtävät niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Vaikka tutkimuksen aihe oli meille haastava, mikä kieltämättä söi motivaatiotamme ajoittain, selvisimme silti oppimistehtävistä hyvin. Teimme paljon töitä sen eteen, että ymmärtäisimme tutkimuksen tärkeimmät asiat. Näin kurssin lopussa voimmekin todeta, että olemme oppineet enemmän, kun olisimme uskoneet.

Tentistä selvittyämme kaikilla on paljon parempi fiilis kurssista, koska tutkijatentti sujui hyvin. Mielestämme esitimme hyviä ja merkityksellisiä kysymyksiä ja saimme niistä hyvää palautetta nimikkotutkijaltamme ja varjoryhmältä. Olemme koko ryhmä pitäneet nimikkotutkijastamme Maijasta todella paljon ja hänen tutkimuksensa on ehdottomasti merkittävä, mutta koemme, että olisimme itse hyötyneet enemmän kasvatustieteisiin sovellettavasta tutkimuksesta. Mutta tästäkin tutkimuksesta on jäänyt paljon mieleen ja ainakin käsitekartat ovat nyt kaikilla hallussa. Tutkijatenttimme päättyi Maijan esittämänä Eric Mazurin lainaukseen, joka jäi mieleemme:

“You can forget facts but you can’t forget understanding”

Kiitos ja kumarrus, fysiikan opettajat kiittää!

Ajatuksia oppimistehtävistä

Ajattelimme avata mietteitämme, miten oppimistehtävät ovat auttaneet meitä pääsemään sisälle tutkimukseemme. Kun nimikkotutkimukset jaettiin kurssin alussa, aiheutti omamme hieman pakokauhua fysiikankaavioillaan ja englannin kielisillä termeillään. Oppimistehtävistä on kuitenkin ollut meille suuri hyöty, kun emme ole tienneet, kuinka lähteä avaamaan tutkimusta.

Ensimmäinen oppimistehtävä vei meidän ryhmäämme hieman harhaan, kun lööppi ei täysin vastannut tutkimustamme. Tehtävä oli kuitenkin hauska, ja opimme luomaan tutkimussuunnitelman.

Nimikkotutkijatapaamisessa meille selvisi, että tutkimussuunnitelmamme olikin kaukana varsinaisesta tutkimuksesta. Kaikki taisimme olla tästä hieman hämmentyneitä, kun olimme lähteneet niin eri polulle lööpin perusteella. Tapaamisessa saimme selville sen mitä pitikin, mutta emme oikein osanneet kysyä mitään tähdentäviä kysymyksiä, sillä oma tutkimussuunnitelmamme pyöri mielessä.

Tutkimuksen keskeisistä käsitteistä tehty posteri on ollut meille kaikista haastavin, mutta samalla hyödyllisin tehtävä. Ennen posterin tekemistä, jouduimme suomentamaan tutkimuksemme, mikä osoittautui yllättävän monimutkaiseksi tehtäväksi. Jokainen sai oman osansa suomennettavaksi, jonka jälkeen luimme tutkimuksen kokonaisuudessaan suomennettuna. Tästä huolimatta emme olleet täysin kartalla tutkimuksestamme, sillä esimerkiksi monet vaikeat käsitteet aiheuttivat meille päänvaivaa. Posteria tehdessämme tutkimus kuitenkin avautui meille yllättävän hyvin. Käsitteiden määrittely, ja niiden välisten yhteyksien miettiminen, auttoivat meitä muodostamaan yhtenäisen kokonaisuuden.

Neljäs aineistoon liittyvä oppimistehtävä oli meille helppo, koska tutkija kertoi tapaamisessa melko paljon aineistonkeruusta ja tutkimuksessa on selkeästi kerrottu käsitekartoista ja niiden ominaisuuksista. Tämän tehtävän tekeminen toimi meille lähinnä kertauksena, kun aiemmassa oppimistehtävässä tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin kuuluivat käsitekartat.

Kaiken kaikkiaan meillä on ihan hyvät fiilikset tästä kurssista. Vähän jo jännitetään tulevaa tenttiä ja toivotaan, että viimeisellä luennolla saamme selvyyden siitä, mitä tutkijatentti pitää sisällään.

14908342_1228971347163661_5331585992490171852_n

  • Fysiikanopettajat

Käsitekartat tutkimusaineistona

Nimikkotutkimuksemme käsittelee fysiikanopettajaopiskelijoiden fysiikan käsitteiden koherenssia eli yhtenäisyyttä. Tutkimuksessamme kerrotaan, että fysiikanopettajilla tulisi olla hyvä käsitys fysiikan käsitteiden suhteesta toisiinsa, jotta opetus olisi järjestelmällistä ja loogista. Tutkimuksen aineistona käytettiin fysiikanopettajaoppilaiden luomia käsitekarttoja, joiden tarkoituksena oli vahvistaa opiskelijoiden tiedon rakennetta, jotta heille syntyisi parempi käsitys käsitteiden ja lakien välisistä yhteyksistä. Käsitekartat hyödyntävät siis opiskelijoiden omaa oppimista sekä karttoja tulkitsemalla heidän opettamistaan.

Tutkimuksen aineisto on kerätty vuonna 2009 keväällä fysiikan laitoksella kurssilla, jolla on käsitelty sähkömagnetismia, siihen liittyviä käsitteitä ja lakeja. Kurssia on opettanut nimikkotutkijamme Maija Nousiainen, joten hän on itse kerännyt aineiston tutkimusta varten. Kurssi on ollut sivuaineopiskelijoiden aineopintokurssi, jolloin opiskelijat ovat olleet kolmannella tai neljännellä vuosikurssilla. Tutkimukseen otettiin mukaan kuusi opiskelijaa eli tutkimuksessa on ollut mukana kuusi käsitekarttaa. Käsitekartat ovat rakennettu siitä näkökulmasta, kuinka tulevat opettajat (eli opiskelijat) käsittivät käsitteet ja lait sähkömagnetismin välillä ensimmäisen vuoden yliopistotasolla, sekä kuinka he ymmärsivät konseptien ja lakien yhteyttä. Käsitekarttoihin otettavien käsitteiden määrä rajattiin (34 kappaletta), mutta opiskelijat saivat esitellä linkkejä käsitteiden välillä niin monta kuin he kokivat tarpeelliseksi. Käsitekartoissa yhteydet esitettiin erilaisilla rakenteilla, joita olivat syklit, rykelmät ja kolmikulmiot.

Tutkimuksessamme tutkimuskysymyksiä oli kaksi ja ne olivat:

  1. Kuinka tärkeät yhteydet käsitteiden välillä voidaan esittää käsitekartoilla?
  2. Kuinka tällaisia käsitekarttoja voidaan analysoida paljastamaan eroja käsitteellisen koherenssin tasolla?

Käsittelemme tässä vain ensimmäistä tutkimuskysymystä, toinen liittyy käsitekarttojen analysointiin, joten emme ota sitä vielä mukaan. Käsitekarttoja on luotu tutkimuksessa uudella metodilla, jossa yhteydet on esitetty solmu-yhteys-solmu rakenteella. Yhteyksiä käsitteiden välillä on merkitty neljällä erilaisella viivalla, joita on kolmea eri paksuutta sekä katkoviiva. Jos yhteys käsitteiden välillä on ollut tärkeä ja merkittävä, on niiden välillä ollut paksu viiva. Heikommat yhteydet taas on merkattu ohuemmilla viivoilla tai jopa katkoviivalla. Jos opiskelijoiden käsitekarttoihin on piirretty linkkejä, jotka eivät liity aiheeseen, opettaja on poistanut ne linkit käsitekartoista.

Käsitekarttoja tutkimalla on helppo havaita mitkä yhteydet ja linkit ovat yhtenäisiä ja selkeitä opiskelijoille, ja missä yhteyksien hahmottamisessa on hajanaisuutta. Näitä yhtenäisyyksiä ja hajanaisuuksia tutkimalla on mahdollista vaikuttaa opetukseen: mihin aihealueisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja mitkä aiheet ovat opiskelijoilla jo hyvin halussa. Käsitekartoissa on siis selkeästi nähtävillä opiskelijoiden koherenssin ilmeneminen tai ilmenemättömyys fysiikan käsitteissä, joten tutkittava ilmiö tulee hyvin esille aineistosta.

Käsitekarttojen avulla on helppo selkeyttää aihealueen (tässä sähkömagnetismin) kokonaisuutta ja löytää linkkejä  käsitteiden välillä. Pohdimme kuitenkin ryhmässämme, että tukevatko käsitekartat sellaisten opiskelijoiden oppimista, jotka eivät ole käyttäneet käsitekarttoja apuvälineenä oppimiseen? Onko heidän ollut vaikea rakentaa käsitekarttoja? Lisäksi mietityttää, että miksi tutkimukseen on otettu vain kuusi opiskelijaa. Onko tutkittavat arvottu vai ovatko he olleet vapaaehtoisia? Olisiko useamman käsitekartan tulkitseminen ollut liian työlästä?

physics-concept-map-cmap

Valitettavasti juuri meidän tutkimuksemme aineiston käsitekartoista ei ole kuvia saatavilla, mutta tässä esimerkki millaisen käsitekartan voi saada aikaan fysiikan käsitteistä. Vaikuttaa hieman monimutkaisemmalta kuin ne, joita on itse tullut tehtyä!

– Fysiikan opettajat