Valmistautumisprosessi tutkijatenttiin
Saimme ohjeet tutkijatenttiä varten viidennellä tapaamiskerralla. Tartuimme ohjeisiin, ja aloimme miettimään kysymyksiä tutkijatenttiin. Halusimme luoda selkeitä, spesifejä kysymyksiä, jotka olisivat kuitenkin sopivan haastavia ja kriittisiä. Koimme parhaaksi jakaantua pareihin, ja jakaa jokaiselle parille aihealueen, josta kysyisimme kysymyksiä. Kukin pari oli vastuussa oman aihealueensa kysymyksistä tutkijatentin aikana. Puheenjohtajaksi valitsimme Riikan, joka jakaisi puheenvuoroja tutkijatentissä sen mukaan, miten olimme sopineet etenevämme. Arvioimme jokaiseen aihealueeseen kuluvan ajan, jotta saisimme tutkijatenttiin varatun puolituntisen kulumaan mahdollisimman jouhevasti. Edellisellä tapaamisellamme tutkijamme Jaana Kärnä-Behmin kanssa, huomasimme, että hän tapasi vastata kysymyksiin melko lyhyesti ja ytimekkäästi, jolloin tapaamisellemme varattua aikaa meinasi jäädä yli. Otimme tämän huomioon tutkijatenttiin valmistautuessamme, ja kehittelimme kysymyksiä, jotka haastoivat pidempiin vastauksiin. Keksimme myös jokaiseen aihealueeseen täydentäviä jatkokysymyksiä varsinaisten kysymysten lisäksi, siltä varalta, että aikaa näyttäisi jäävän yli.
Valitsimme aihealueet Tutkimusten voimasanojen avulla, ja ne olivat: lähtökohdat, aineiston laatu, tutkimusprosessi, sekä lopputulokset, jonka jaoimme vielä varhaiskasvatuksen, sukupuolidiskurssin osa-alueisiin. Halusimme ottaa tutkijatenttiimme mukaan varhaiskasvatuksen näkökulman, vaikka tutkijamme Jaana Kärnä-Behmin väitöskirja kuuluikin käsityötieteen piiriin. Tulevina varhaiskasvattajina halusimme kuulla tutkijamme näkökulman siihen, miten käsityötutkimusta voitaisiin soveltaa myös varhaiskasvatukseen. Sukupuolidiskurssin otimme tarkempaan käsittelyyn, sillä Kärnä-Behm oli itse korostanut sukupuolidiskurssia väitöskirjassaan, sekä edellisessä tapaamisessamme. Sukupuoliasia tuntui myös meille tärkeältä, ja ajankohtaiselta aiheelta, josta oli mielekästä keskustella. Jälkeenpäin, varsinkin varjoryhmältä saamamme palautteen mukaan, mietimme, että olisimmeko voineet tarttua enemmän muihinkin Kärnä-Behmin tutkimusaineistossa esiintyviin diskursseihin.
Kysymysten kehittelemisen, ja päättämisen jälkeen kokoonnuimme uudestaan eri päivänä, jolloin harjoittelimme tutkijatenttiä kuivaharjoitteluna. Jokainen pari sai kysyä, ja muodostella kysymyksensä, ja miettiä miten ne toimisi ääneen luettaessa. Kuivaharjoittelun tarkoituksena oli myös testata, miten totuudenmukainen aika-arviomme oli. Näin pystyimme myös lisäämään, ja muokkaamaan kysymyksiämme parempaan muotoon.
Tenttitilaisuuteen valmistautumisemme oli mielestämme onnistunut. Koska olimme aikaisemmin kuivaharjoitelleet ja sopineet kysymysjärjestyksen, ei itse tenttitilaisuudessa ollut haparointia. Myös aikataulutus oli onnistunutta. Keskustelu eteni järjestyksenmukaisesti, mutta reagoimme myös Kärnä-Behmin vastauksiin spontaanisti, emmekä pakonomaisesti seuranneet suunnitelmaa. Vaikka aiheemme ei käsitellytkään varhaiskasvatusta, vaan käsityötä, onnistuimme tuomaan varhaiskasvatuksen relevantilla tavalla esille kysymyksissämme.
Keskustelu pysyi asiapitoisena, emmekä harhautuneet keskustelemaan aiheen ohi. Vaikka Kärnä-Behmin aineisto onkin 2000-luvun taitteesta, niin esimerkiksi Nina onnistui tuomaan kysymyksellään aiheen ajankohtaisuuden esille. Ryhmämme tuki myös hyvin toisiaan ja auttoivat tarkentamaan toisten kysymyksiä, mikäli Kärnä-Behm ei ymmärtänyt täysin mitä kysymyksellä haettiin.
Muutenkin tenttitilaisuus oli asetelmastaan huolimatta luonnollisen oloinen, ja vaikka kyseessä olikin tentti, tunnelma ei ollut erityisen jännittynyt, vaan tilanne muistutti toisinaan tavanomaista keskustelua. Suunniteltujen kysymykset ja tutkijatentissä esitetyt kysymykset olivat myös onnistuneita, sillä ehkä hieman viileän ensimmäisen tutkijatapaamisen jälkeen onnistuimme saamaan paljon enemmän irti Kärnä-Behmin kanssa keskustelusta, jonka seurauksena opimme ja ymmärsimme myös paremmin aineistoa ja saimme muutenkin paljon uutta informaatiota.
Varjoryhmän palaute
Saimme varjoryhmältä paljon positiivista palautetta. Varjoryhmä huomasi meidän tutkimusaiheemme olevan hankala, ja sen vuoksi he kehuivatkin meitä siitä, että olemme päässeet niinkin hyvin perille tutkittavasta tutkimuksestamme. Heidän mielestään keskustelu etenkin diskursseista oli mukaansatempaavaa seurattavaa. He myös kehuivat tutkijan ja meidän puheenvuorojen olleen tasa-painoisia. Varjoryhmä olisi kuitenkin toivonut keskustelua sukupuolidiskurssin lisäksi myös muista diskursseista. Olisimme ryhmämme kanssa toivoneet lisää kriittistä palautetta, joka olisi saattanut auttaa ja kehittää meitä tulevia mahdollisia samankaltaisia tilanteita varten. He myös huomauttivat päälle puhumisesta tentin aikana. Tätä emme olleet ryhmän kanssa huomanneet, johtunee jännityksestä ja innosta. Kuitenkin tulevaisuuttaa ajatellen tämä oli todella oleellinen huomio ihmisten kanssa toimimisessa ja heidän kunnioittamisessaan.
Ajatuksia ryhmämme työskentelystä
Pohdimme ryhmämme kesken kehitettäviä kohtia toiminnassamme. Olisimme voineet ryhmässä olla hieman järjestelmällisempiä. Ymmärsimme kurssin loppupuolella, että ajankäytöllisesti olisi saattanut olla järkevämpää jakautua useammissa tehtävissä pienempiin ryhmiin. Esimerkiksi blogin kirjoitus tuntui hankalalta koko ryhmän voimin ja silloin ymmärsimme jakaa tehtävää pienempiin ryhmiin.
Vastuunjako tuntui välillä haastavalta. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut hyvä, jos jokaisessa tehtävässä olisi ollut vaihtuva tehtävänvetäjä, joka olisi ensisijaisesti ollut vastuussa esimerkiksi tehtävän palautuksesta. Näin ollen jokainen ryhmänjäsen olisi saanut osalleen vastuuta.
Opimme tämän Kohti tutkivaa työtapaa- kurssin aikana ryhmätyöskentelystä, sillä näinkin ison, kymmenen hengen ryhmän työskentelyssä on hankalaa päästä aina tulokseen, joka miellyttää jokaista ryhmänjäsentä, jolloin täytyy tehdä kompromisseja. Myös isossa ryhmässä hiljaisemmat ryhmänjäsenet saattavat helposti jäädä pienempään rooliin. Silloin on ollut hyödyllistä esimerkiksi ryhmän pilkkominen ja tehtävien jakaminen pienempiin osiin.
Kurssi kehitti myös paljon akateemista ja tutkimuksellista ajattelua. Kurssin kautta opimme ymmärtämään tutkimusta ja siihen liittyvää käsitteistöä. Opimme ymmärtämään tutkimusprosessia sekä siihen liittyviä ongelmia, menetelmiä ja ratkaisuja.
// Ryhmä 6
