Yliopiston etusivulle | Suomeksi | På svenska | In English

Kanslerin päätös hyvän tieteellisen käytännön loukkausta koskevasta epäilystä 29.5. 2014

Helsingin yliopiston kansleri on antanut 13.2.2017 päätöksen hyvän tieteellisen käytännön loukkausta koskevasta epäilystä 29.5. 2014.

Päätöksen mukaan

“Edellä esitetyin perustein katson, että yliopistonlehtori Mika Rekola ja tutkija Belle Selene Xia eivät ole syyllistyneet asiassa hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen. Asiassa ei ole näin syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin.”

 

Kanslerin päätös HY 43 05.02.02 2016 (491 58 2014)

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä

Suomessa julkinen politiikka on korostanut koulutuksen merkitystä taloudellisen kasvun edellytyksenä ja lisäksi sosiaalisen tasa-arvon lähteenä. Metsäsektorin viimeaikaisen nopean uudistumistarpeen yhteydessä on laitettu toivoa osaamisen ja innovaatioiden ylle alan tulevaisuuden pelastajana. Mutta mitä on osaaminen? Tähän löytyy metsäsektorilla tehdyistä lukuisista selvityksistä vain vähän vastauksia, vielä harvempi niistä perustuu tieteelliseen tietoon. Tämän tutkimuksen motiivina onkin ajatus siitä, että tulevien koulutusratkaisujen pohjaksi tarvitaan entistä syvällisempää ymmärrystä erilaisista osaamisen alueista.

Osaamista ja sen taloudellista tuottavuutta tarkastellaan yksilötasolla. Analysoimme oppimistuloksia pedagogiikan käsitteistöllä luokitellen ne kolmeen pääryhmään: akateemiset taidot, siirrettävät taidot ja alaan liittyvä aines. Oppimistuloksien vaikutuksia työn tuottavuuteen selitetään edelleen inhimillisen pääoman teorian avulla.  Työntekijän tuottavuudelle on viisi pääasiallista selittäjää: koulutuksesta riippumattomaton osaamistaso, koulutuksesta saadut oppimistulokset, opiskeluaikainen työkokemus, opiskelun jälkeinen työkokemus sekä opintojen ja työn vastaavuus.

Tutkimuksen tulokset selventävät osaamisen osa-alueita, mittaavat niitä ja selittävät koulutuksen merkitystä osaamisen syntymisessä. Edelleen saamme tietoa siitä, minkälaisesta osaamisesta on ollut eniten puutetta työmarkkinoilla. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää eri oppilaitoksien seurantajärjestelmissä ja koulutuksen suunnittelussa ja näin parantaa metsäsektorin työvoiman osaamista, hyvinvointia ja työllisyyttä Suomessa.