Esittely – Introduction

Kotitalouspedagogiikkaan ja ruokapedagogiikkaan kohdistuvaa ainedidaktista tutkimusta tehdään tutkimusryhmässä: ”Ruoka, kulttuuri ja oppiminen”.  Tutkimusryhmän vastuuhenkilö on kotitalouspedagogiikan professori Päivi Palojoki. Ryhmän tavoitteena on parantaa oppimisen laatua eri-ikäisille oppijoille suunnattuissa opetus- ja oppimisprosesseissa sekä luoda perusteita erilaisten oppimisympäristöjen sekä opettajankoulutuksen kehittämiselle. Yksi keskeinen tutkimusalue liittyy ruokakasvatuksen ja ruokapedagogiikan kehittämiseen. Aterioiden ja ruoan valinta kietoutuvat oppimiseen erilaisissa arki- ja kouluympäristöissä, sekä myös institutionaalisen oppimisen ulkopuolisissa konteksteissa. Toinen keskeinen tutkimusalue on taitojen ja tietojen oppiminen, opetus ja arviointi peruskoulun kotitalousopetuksessa. Tutkimusyhteistyö on viime vuosina ollut enenevässä  määrin kansainvälistä esimerkiksi CIMO:n rahoittaman NSS-vaihto-ohjelman (Culturally responsive education) kautta. Ohjelman yhteistyökumppanit ovat University of Pretoria (Etelä-Afrikka), University Dar es Salaam (Tansania), University of Cape Coast (Ghana) sekä   Jyväskylän yliopisto. Muita vakiintuneita yhteistyökumppaneita ovat Åbo Akademin ruotsinkielinen kotitalousopettajakoulutus, Tallinnan yliopisto, Uppsalan yliopisto ja Göteborgin yliopisto.

Kotitalouspedagoginen tutkimus tuottaa uusia välineitä oppimishaasteista selviytymiseen erilaisissa oppimisympäristöissä. Aikuisten oppimisen ja työssäoppimisen haasteet ovat myös keskeisiä kotitalousopettajakoulutuksen kannalta, sillä koulutuksessa on viime aikoina enenevässä määrin suuntauduttu aikuisten oppimisen problematiikkaan ja aikuisopetus tarjoaa työpaikkoja useille koulutuksesta valmistuville.

The research group, Food, culture and learning, focuses on subject-didactic questions related to the teaching and learning of home economics within various cultural settings and school levels, ranging from comprehensive school to higher education. We are especially interested in formal teaching and learning situations, such as in the classroom, but also within informal learning environments such as homes or NGOs.

Teachers’ practical mastery of food preparation skills is key for obtaining a high level of professionalism. Without having one’s own foundation of strong practical skills, the home economics teacher will be unable to focus on pedagogical issues within the learning environment, and provide individual support for their students build a safe and equal learning environment where the students feel free to experiment and learn new things. Home economics teachers in higher education must find a balance between cultivating generic skills (i.e., being reflective and critical) and subject-specific skills (i.e., having practical skills and knowledge of sustainable choices in everyday life).

The whole research group has actively promoted national and international research co-operation, participated in discussions on our latest research findings, consulted, and tutored young researchers, as well as organized expert meetings, seminars, and symposiums. The HEED-team, led by university lecturer, PhD Hille Janhonen-Abruquah, is raising important issues related to home economics education: pedagogical themes such as diversity, gender and equality in schools; transnationality, culturally responsive education, and multicultural education in schools are key issues when putting the new Finnish national curriculum into practice.

Tiedekunnan tutkimuksen painoaloista ryhmän tutkimus kohdistuu erityisesti alueelle ‘Oppiminen ja vuorovaikutus’, jossa tutkimuskohteina ovat oppiaineen oppimisen ja opettamisen kehittäminen  sekä opetustilanteiden vuorovaikutuksen tutkiminen. Tässä tutkimusryhmässä tutkinnon suoritusoikeuden saaneet kuuluvat tohtoriohjelmaan: