Opiskelijaksi?

Taloustiede muiden tieteiden joukossa

Taloustiede tutkii eri yhteiskunnan tasoilla tapahtuvaa taloudellista käyttäytymistä, taloudellisia ilmiöitä ja niiden säännönmukaisuuksia. Eri tasoja voivat olla niin yksittäisen kuluttajan tai yrityksen päätöksenteko kuin kansainvälisen talouden suhdannevaihtelutkin. Yhteiskuntatieteisiin taloustiede tuo taloudellisen ulottuvuuden, jota voidaan soveltaa tutkiessa niin yksilön käyttäytymistä kuin koko yhteiskunnan hyvinvointiakin. Taloustiede onkin myös suosittu sivuaine, jolla laajennetaan ymmärrystä yhteiskunnan mekanismeista. Taloustiedettä kutsutaan usein kansantaloustieteeksi erotuksena kauppakorkeakouluissa opetetuista liiketaloustieteistä. Kaikkien taloustieteellisten alojen joukossa ”kansis” on ehdoton perustiede, jonka teoreettisten kokonaisuuksien varaan muut alat rakentavat. Oppiaineemme nimi vaihdettiin kansantaloustieteestä taloustieteeksi syksyllä 2011, sillä nykyinen nimi vastaa paremmin englanninkielistä termiä economics.

Tieteen tiet

Taloustieteen sisältä löytyy kaksi selvästi erottuvaa osa-aluetta. Mikrotaloustiede tutkii markkinoiden tasolla tapahtuvaa taloudellista toimintaa kuten kuluttajan päätöksentekoa tai tarjonnan muodostumista. Tärkeässä roolissa ovat kysynnän ja tarjonnan käyttäytymistä kuvaavat mallit, joilla ennustetaan tasapainotilojen syntyä. Makrotaloustiede tutkii laajoja, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla tapahtuvia taloudellisia ilmiöitä – suhdanteita, taloudellista kasvua, työttömyyttä, kansainvälistä kauppaa yms. Näkökulma on yleisluontoisempi kuin mikrotaloustieteessä. Taloustieteelliseen analyysiin kuuluu läheisesti matemaattinen esitystapa, jolla teoria saatetaan systemaattiseen muotoon. Matematiikka ja tilastotiede ovat kansantaloustieteelle kuitenkin vain aputieteitä; eksaktista tieteestä ei ole kysymys. Opinnot sisältävät kuitenkin runsaasti matematiikkaa, joten tietynasteinen kiinnostus matemaattiseen ajatteluun on suotavaa. Alkuun pääsee lyhyelläkin matematiikalla, tosin tällöin on varauduttava hieman ahkerampaan työskentelyyn varsinkin ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Vivat academia

Opiskeluun yliopistossa kuuluu olennaisena osana akateeminen vapaus. Valtiotieiteiden maisterin tutkinto ei ole ammattitutkinto, eikä opiskelu kansiksessa ole koulumaista. Käytännössä tarkoitus on suorittaa koko maisterin tutkinto, mutta Bolognan prosessin myötä opinnot on myös mahdollista päättää valtiotieteiden kandidaatin tutkintoon. Tutkinnon huomattava piirre on laajuus – tähdätään laajaan, itsenäiseen yleiskuvaan, jota voi työelämässä soveltaa monilla eri aloilla. Helsingin yliopiston taloustieteen laitos on arvostettu instituutio – alansa Suomen suurin – josta valtiotieteiden maisteriksi valmistuneilla on laajat mahdollisuudet ammatinvalintaan ja tulevaan akateemiseen kehitykseen.

Sivuaineiden valinnassa taloustieteen opiskelijalla on laaja mahdollisuuksien kenttä, sillä sivuaineita voi valita vapaasti valtsikan ja Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien laajasta tarjonnasta sekä tietyin varauksin myös pääkaupunkiseudun muista yliopistoista (Aalto, Hanken). Kandidaatin tutkinnon pakollisten matematiikan ja tilastotieteen sivuaineopintojen lisäksi opiskelijalle hyvä sivuaineita ovat esimerkiksi

  •   Ylimääräiset matematiikan/tilastotieteen opinnot
  •   Rahoitus, laskentatoimi
  •   Valtio-oppi, sosiologia
  •   Tietojenkäsittelytiede

Ekonomisti ja työ

Taloustieteilijät sijoittuvat työelämässä useimmiten johto-, tutkimus- tai suunnittelutehtäviin. Tyypillisimpiä työllistäjiä ovat taloudelliset tutkimuslaitokset, pankit, korkeakoulut ja ministeriöt. Sijoittuminen on monipuolista, moni on töissä yrityksissä esim. rahoitusasiantuntijana, taloushallinnossa tai konsulttina. Valtteinamme ovat ongelmanratkaisukyky, analyyttisyys ja kokonaisvaltainen taloudellinen hahmottaminen. Työllisyystilanteemme on tasaisen hyvä ja palkkaus kohdallaan.

Pyrkiminen

Kuten yliopistoissa yleensä, on menestys pääsykokeessa kiven takana. Vuonna 2014 pääsykokeisiin osallistuneista sisään hyväksyttiin 36% ja vuonna 2013 32%. Valintakoe koostuu kirjallisuuskokeesta sekä aineistokokeesta, johon materiaali jaetaan koetilaisuudessa. Pääsykoemateriaalina ovat seuraavat teokset:

  •  Gillespie A.: (2014), Foundations of Economics, 3. painos, luvut 6-8, 15, 24 – 29. Oxford University Press. ISBN: 978-0-19-967487-9.

sekä toinen seuraavista:

  • (Suomenkieliset) Pohjola, Matti (2014): Taloustieteen oppikirja, 11. uudistettu painos. Sanoma Pro, Helsinki. ISBN: 978-952-63-2949-9.
  • (Svenskspråkiga) Berglund, Tom och Johansson, Edvard (2007): Introduktion till samhällsekonomisk analys. ISBN: 978-951-52-2505-4.

Gillespie käytännössä vastaa kirjallisuutta, jollaista tullaan käyttämään myös ensimmäisillä kursseilla sisäänpääsyn jälkeen. Matti Pohjolan teos puolestaan antaa tiivistetyn mutta jokseenkin yksinkertaistetun yleissilmäyksen taloustieteen maailmaan. Pääsykokeessa kysymyksissä painotetaan luetun aineiston todellista ymmärtämistä ja soveltamiskykyä – opettele siis soveltamaan myös kirjojen kaavoja ja kertaa hieman lukiomatematiikkaa (ks. vanhat pääsykoekysymykset).

 

Tervetuloa!

 

Lisätietoja:

  1. Kansantaloustieteen laitos
  2. Tiedekunnan uusien opiskelijoiden valinta
  3. Tiedekunnan oppiaineiden esittely
  4. Tiedekunnan laitosten esittely
  5. Tilastoja edellisten vuosien valinnoista
  6. HY:n yliopisto-opiskelijaksi -sivut
  7. Vanhoja pääsykoekysymyksiä arvosteluperusteineen