HILC-seminaarissa 17.9. jatkettiin opiskelijapalautteen äärellä

HILC 17.9.32015 Heidin pöytä_rajattuHILC 17.9.2015 palaute_Royn ja Jannan pöytä_rajattuHILC 17.9._Sinikan pöytä_rajattu

 

Nelisenkymmentä kielikeskuslaista kokoontui HILC-seminaarin Oppimiskahvilaan 17.9. työstämään opiskelijapalautejärjestelmäämme liittyviä kysymyksiä. Viidessä eri kahvipöydässä kiertäneet ryhmät saivat kukin keskustella kolmesta eri kysymyksestä, jotka liittyivät palautteen syklisyyteen yksikkö- ja kielikeskustasolla, palautteiden työstämiseen ja niiden jakamiseen sekä palautekulttuurin kehittämiseen ja potentiaalisiin kielikeskustasolla kartoitettaviin kysymyksiin. Pöytien puheenjohtajina toimivat OK-ryhmän puheenjohtaja ja venäjän opettaja Heidi Mäkäläinen, äidinkielen opettaja Marja Suojala, englannin opettaja Roy Siddall sekä OOTU:sta Janne Niinivaara ja Sinikka Karjalainen.

Seminaari käynnistyi Johanna Vaattovaaran taustoittavalla alustuksella, jossa luotiin katsaus elokuun kehittämispäivän työstöihin ja jatkokysymyksiin. Niiden pohjalta motivoituivat tämän seminaarin Oppimiskahvilan kysymykset. Pöytäpuheenjohtajat ovat laatineet koosteet pöytien teemakeskusteluista.

Oli antoisaa keskustella ja kuunnella. Paljon syntyi uusia ideoita, joita voi työstää eteenpäin omassa aineryhmässä“, Marja totesi kahvilavierailuryhmistään, joissa käsiteltiin muun muassa ristiriitaisen palautteen problematiikkaa.

Roy’s group shared ideas concerning the question How to deal with the collected feedback with colleagues within the unit? “My overall impression was that the sharing of feedback within the unit was seen as an important tool for teacher and course development, but that it is not as systematically implemented in all units as the actual collection of feedback“, Roy states on the basis of the three group discussion meetings.

Jannen ryhmässä puheenaiheeksi nousi vuorovaikutus yli yksikkörajojen. “Ihmisillä on selkeä tarve ja halu keskinäiseen pöhinään ja tuulettamiseen. Konkreettisia ehdotuksia tuli runsaasti esimerkiksi epämuodollisen verkkovuorovaikutuksen lisäämiseksi. Myös virallisten kokousten tietotulva halutaan siirtää luettavaan muotoon, jotta aikaa jää yhteiseen viestintään ja ajatustenvaihtoon“, Janne summasi iltapäivää.

Kielikeskuksen yhteisiä palautekysymyksiä ideoitiin Sinikan pöydässä. “Oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyvät kysymykset nousivat vahvasti esille. Opiskelijoilta voisi esimerkiksi kysyä, mitä he ovat oppineet opiskelijatovereiltaan – yksi sosiaalisen oppimisympäristön näkökulma. Myös kurssien keskeyttämisen syyt kiinnostaisivat opettajia“, Sinikka toteaa.

“Olisipa omassa luokassa aina yhtä vilkas puheensorina. Monista ajatuksista päällimmäisenä jäi mieleeni avoimuus: palautetta ja siitä heränneitä tunteita ja ideoita voi jakaa,” komppasi palauteprosessien syklisyyteen liittyvää teemaa luotsannut Heidi.

Palauteteemalla jatketaan loppusyksystä yksikkökohtaisissa kehityskeskusteluissa, ja myöhemmin tultaneen järjetämään yhteisiä palautetyöpajoja – sellaisille koetaan ilmiselvästi olevan tarvetta.

.

Kielikeskuksen lukuvuosi aloitettiin kehittymällä ja virkistymällä

Elokuun 19. päivä Kielikeskuksen juhlasaliin kokoontui noin 70 osallistujaa keskustelemaan Kielikeskuksen palautekulttuurista ja -käytänteistä. Ulla-Kristiinan tervetuliaispuheen sekä Sinikan ja Johannan Taustoittavan alustuksen jälkeen ilmiselvästi kesän aikana akkujaan ladannut iloinen joukko ahkeroi tiiviin aamupäivän pohtimalla seuraavia kysymyksiä:

Mitä me selvitämme palautteilla – miksi me keräämme opiskelijapalautetta?

Kun kurssipalaute on kerätty, mitä sille konkreettisesti tapahtuu?

Millainen olisi ihanteellinen palautekulttuuri?

Päivän hedelmät koottiin pienissä ryhmissä Flingaan, jonka sato on lisättynä alustusmateriaaleihin.

Kehittämispäivä 19.8.2015

Kielikeskuksen palautejärjestelmä ja -prosessit on yksi tämän strategiakauden kehittämiskohteistamme. Syksyn aikana työstämme palauteasioita lisää ainakin tulevassa HILCissä 17.9.2015 (salissa 205) sekä yksiköiden kehityskeskusteluissa – suunnaten eteenpäin siitä, mihin Kehittämispäivässä jäätiin.

Entä se virkistys?

Kehittämispäivä kääntyi virkistyspäiväksi ravintolalaiva Vispilällä, jolla seminaariseurue nautti merihenkisen, maukkaan lounaan hyvässä seurassa ja auringon helliessä pilvettömältä taivaalta. Kolmituntinen risteily sai osallistujilta kiittävää palautetta – kuten kehittämispäiväkin:

Workshop was informative and the cruise was delightful

Hyvä kokonaisuus, pehmeä lasku uuteen lukuvuoteen. Kiva nähdä Helsingin saaristoa.

Virkistystä oli kylliksi suhteessa työskentelyyn ja risteily sujui mitä iloisimissa merkeissä!

Vispilä

Näistä tunnelmista on hyvä ponnistaa alkaneeseen lukuvuoteen!

 

Skotlannissa opiskelija on jo keskiössä

Osallistuimme kesäkuun alussa Skotlannissa Enhancement and Innovation in Higher Education -konferenssiin 9.-11.6.2015. Konferenssin järjesti Skotlannin kansallinen korkeakoulutuksen laatu- ja kehittämisorganisaatio Quality Assurance Agency for Higher Education Scotland (QAA Scotland) ja sen teemana oli Student transitions eli opiskelijoiden erilaiset siirtymät koulusta korkeakoulutukseen, korkeakoulutuksen sisällä ja lopulta koulutuksesta työelämään.

Skotlannin korkeakouluissa opiskelijat osallistuvat ja heitä osallistetaan vahvasti opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen koko opintopolkunsa ajan. Tämä näkyi konferenssiaiheissa, joista monet käsittelivät erilaisia tapoja ja järjestelmiä opiskelijoiden osallistumisen edistämiseksi. Esityksissä vilisi termejä ‘student participation’, ‘cooperation’, ‘collaboration’, ‘student-led teaching’, ‘co-curricular design’. Opiskelijat pitivät myös useita esityksiä ja vetivät työpajoja.

Mitä opimme konferenssissa? Opiskelun ja oppimisen kannalta on tärkeää, että opiskelijaa tuetaan riittävästi ja monelta taholta: “It takes a whole institution to educate a student” (prof. George Kuh, USA). Onnistumisen avaintekijöitä ovat mm. opiskelijan riittävät kontaktit opettajiin ja muuhun henkilökuntaan, aktiivinen opiskeluote ja opiskelijoiden älyllinen haastaminen. Opinnoista saatu palaute ja opiskelijoiden välinen yhteistyö, ‘learning communities & peer support’, on myös keskeistä. Opiskelun soisi olevan hauskaakin! Selvisi, että myös anglosaksisessa maailmassa opiskelijat käyvät nykyään paljon töissä eli opiskelu ei ole enää useinkaan täysipäiväistä ja opiskelija-aines on entistä heterogeenisempaa, joten tarvitaan uudenlaisia opiskelumuotoja. Kuulostaa kovin tutulta.

DSC_1023

Mitä voisimme tehdä paremmin Kielikeskuksessa? Konferenssissa vakuutuimme siitä, että opiskelijoita kannattaa ottaa mukaan ideoimaan ja toteuttamaan monenlaista, sellaistakin, joka perinteisesti on nähty paljolti henkilöstön tehtäväksi, esim. opetussuunnitelmatyö, opetuksen suunnittelu ja selvitykset. Opiskelijoita voisi houkutella enemmän puhujiksi uusien opiskelijoiden orientaatio- ja muihin tilaisuuksiin (Koe kampus! lukiolaisille, Welcome Fair yliopiston kansainvälisille opiskelijoille). Opiskelijaesityksiä tarvittaisiin erilaisiin konferensseihin ja sisäisiin koulutuksiin, jotta saisimme enemmän ensikäden tietoa opiskelijoiden oppimisesta ja tarpeista. Tarvitaan myös oikea-aikaista, tutkinnon läpi jatkuvaa ja monikanavaista viestintää.

Ylläolevat asiat ovat ajankohtaisia myös Helsingin yliopistossa, kun valmistellaan uutta strategiaa vuosille 2017-2020. Sen yhtenä tärkeimpänä kehittämiskohteena on nostaa opiskelija keskiöön.

Sinikka Karjalainen
Tiina Laulajainen

Katso myös Enhancement Themes opetuksen kehittämissivustoa.