Vappu vaihtui sujuvasti kielten opettajien yhteiseen työpajailuun, kun kolme Helsingin yliopiston kielikeskuksen opettajaa järjesti maanantai-illan ratoksi työpajan vertaispalautteesta. Hanna Saloranta, Anna Peltomäki ja Lauri Haapanen fasilitoivat vilkasta keskustelua, jossa keskityttiin vertaispalautteen antamiseen ja saamiseen niin suullisen kuin kirjallisenkin viestinnän sekä monimuoto-opiskelun kontekstissa. Osallistujat saivat vapaasti keskustella aiheesta sima- ja hedelmätarjoilun äärellä.

 
”Järjestimme työpajan, koska kokemuksemme oli, että vertaispalautetta hyödynnetään ja voidaan hyödyntää hyvin monenlaisessa opettamisessa. Mutta se, miten vertaispalaute käytännössä järjestetään eritasoisilla kielenoppijoilla, erilaisilla kursseilla ja yhtäältä suullisen kielitaidon ja toisaalta kirjoittamisen opetuksessa, vaihtelee paljon. Aihe näytti kiinnostavan, sillä osallistujia oli sekä Helsingin yliopiston kielikeskuksesta ja humanistisesta tiedekunnasta että Aalto-yliopiston kielikeskuksesta”, Lauri kommentoi työpajan jälkeen.

 
Työpaja oli osa järjestävien opettajien yliopistopedagogiikan opintoja. Valtakunnallisen yliopistopedagogiikan YP2: Kielenopetuksen linjakas suunnittelu, toteutus ja arviointi -kurssin yhtenä suorituksena on Osaamisen jakamistehtävä. Tehtävän tavoitteena on keskusteluttaa omaa työyhteisöä sellaisesta opetuksen ja oppimisen alueesta, jota paikallistiimi pitää keskeisenä, ja josta tiimi itsekin haluaa oppia lisää kollegiaalisen jakamisen kautta.

”Vertaispalautteesta kannattaa ottaa hyöty irti, koska varsinkin silloin, kun ryhmäkoot ovat isoja ja kurssit suhteellisen lyhyitä, että opettaja ehdi antamaan kovin yksilöityä palautetta montaa kertaa kurssin kuluessa. Kanssaopiskelijoilta saatava palaute ei korvaa opettajalta saatavaa palautetta, mutta se täydentää sitä. Kurssipalautteiden perusteella vertaispalautteesta tykätään ja sitä pidetään hyödyllisenä”, Lauri kertoo.

”Tuota en ole tullut ajatelleeksi”

Työpajassa ei ollut tarkoitus luennoida, vaan jakaa toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä ja kunkin kokemuksia siitä, millaisia asioita tulee ottaa vertaispalautetta opetusmuotona käytettäessä huomioon. Keskustelu kävikin kaikissa pöytäkunnissa erittäin vilkkaana, ja toteamukset kuten ”Tuota täytyy kokeilla itsekin”, ”Tuota en ole tullut ajatelleeksi” tai jopa ”Minä olen tuosta eri mieltä” kuuluivat toistuvasti ryhmistä.

Lauri toteaakin, että vertaispalautteen ilosanoma tuntui leviävän hienosti niin osallistujien kuin järjestäjien keskuudessa. ”Osallistujat tuntuivat pitävän siitä, että vertaispalautetta pohdittiin pienryhmissä ja hyvin konkreettisten opetustilanteiden näkökulmasta. Näin keskustelu pureutui hyvin pieniinkin yksityiskohtiin. Vertaispalaute tulee olemaan keskeisessä osassa jatkossakin meidän kolmen järjestäjän opetuksessa, eikä työpajassa tuntunut tulevan esiin mitään sellaisia seikkoja, etteikö näin olisi muidenkin osallistujien kohdalla.”

Työpajaan osallistunut yliopistopedagogiikan kurssin opettaja, Kielikeskuksen pedagoginen yliopistonlehtori Johanna Vaattovaara kehui myös työpajaa:

“Tämä oli erinomaisen mallikas esimerkki siitä, millaista jakamista Osaamisen jakamistehtävällä tavoiteltiin!”