Vuosi alkoi osaamisen kehittämisellä

Kielikeskuksessa lukukausi on käynnistynyt vauhdikkaasti. Opetustoiminnan lisäksi on aikaa kuitenkin jäänyt säännöllisen henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Helmikuussa Kielikeskuksen henkilöstölle järjestettiin kaksi seminaaria, oppimisen haasteisiin keskittynyt HILC-seminaari (16.2) ja tutkimusseminaari (23.2).

HILC-seminaarissa kuultiin kahden asiantuntijan esitykset. Erja Sandberg antoi väitöstutkimuksensa pohjalta kieltenopettajille vinkkejä siihen, miten ADHD-oireista opiskelijaa voi tukea opinnoissa ja pedagogisessa suunnittelussa. Kielikeskuksen oma englannin yliopisto-opettaja Deborah Clarke vuorostaan esittelin dysleksiaan sovellettavia tukitoimia kielenoppimisessa.

”Aito kiinnostus monenlaisen oppijuuden tukemiseen näkyi osanottajien määrässä ja innostuneissa keskusteluissa ja kysymyksissä. Kaikkien opettajien tavoitteena on kehittää pedagogiikastaan sellaista, että se mahdollisimman hyvin tukee monenlaista oppimista” kiitteli Kielikeskuksen ERI-ryhmän* vetäjä, englannin yliopistonlehtori Leena Karlsson.

Kielikeskuksen kurssiassistentti Mohsene Chelirem kiitteli Deborahin englanninkielistä esitystä ja koko tilaisuutta:

”It was an amazing opportunity for me to meet the staff of the Language Center at the University of Helsinki. Fortunately we had some time to discuss what are the main difficulties that a person with Dyslexia may meet during his day/life and what are the tools and strategies that can help them.”

Tutkimusseminaarissa 23.2. kerrattiin aluksi TUHAT-profiilin päivitykseen liittyviä perustoimintoja ja tietokannan uusia ominaisuuksia Aija Kaiteran johdolla. Seminaarin jälkipuoliskolla kuultiin kaksi hissipuhetta, joiden pohjalta keskusteltiin. Michele Simeon kertoi akateemisen kirjoittamisen vertaisryhmätoiminnasta, Sara Kirla ja Riina Uusikulku Erasmus-vaihdossa Göteborgin yliopistossa saamistaan inspiraatioista liittyen keinoihin ja muotoihin, joilla opiskelijoiden oppimista ohjataan. Molemmat hissipuheet nostattivat vilkasta keskustelua.

“Puheena olleet ohjaamisen käytänteet herättivät kokeilunhalua, josta kenties saadaan tulevaisuudessa kuulla vielä tutkimuksenkin muodossa – oppimisen ohjaamiseen ja oppimistuloksiin liittyvää tutkivaa oppimista ja oppivaa tutkimista jatkuvasti tarvitaan”, sanoo pedagoginen yliopistonlehtori Johanna Vaattovaara.

*= Kielikeskuksen ERI-ryhmä keskustelee oppimisen tasa-arvoon ja esteettömyyteen liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista Kielikeskuksen opetus- ja ohjaustoiminnassa.

Kielikeskuksen työelämähanke nytkähti eteenpäin – haastatteluaineistoon pohjaavat artikkelit työn alle

Seminaari29 10

Kielikeskuksen tutkimusseminaarissa 29.10.2015 istuttiin pyöreän pöydän ääreen esitutkimaan Kielikeskuksen työelämähankkeen haastatteluaineistoa. Korkeakouluharjoittelijamme ovat kahtena kesänä urakoineet haastatteluita Helsingin ylipistosta valmistuneiden, eri aloja edustavien akateemisten työntekijöiden parissa. Tavoitemäärä eli 20 haastattelua saatiin täyteen tänä syksynä. Nyt on siis aika käydä aineiston kimppuun!

Datasessio tekstien parissa

Seminaarissa käytiin joukolla koosteiden kimppuun, joita haastattelut tehneet korkeakouluharjoittelijamme olivat laatineet tekemiensä ja litteroimiensa haastattelujen pohjalta. Muistiinpanoja luettiin ja peilattiin samalla niihin teema-alueisiin, jotka jokaisessa puolistrukturoidussa haastattelussa oli pyritty kattamaan.

Tutkimushanke on kielikeskuslaisten yhteisesti suunnittelema ja toteuttama. Sen perimmäisenä tavoitteena on yliopiston kieli- ja viestintätaito-opetuksen (kielikeskusopetuksen) kehittäminen vastaamaan entistäkin paremmin työelämän nykyisiä ja tulevia haasteita ja tarpeita.

Työelämän kielitaitotarpeista on saatavilla melko runsaasti aiempaakin tutkimustietoa, josta osasta kuuluu kiitos omalle väellemme (ks. Karjalainen & Lehtonen 2005). Tietoa on saatavilla myös säännöllisesti julkaistavista uraseurantaraporteista sekä muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton keväällä 2015 julkaisemasta raportista Kielitaito on kilpailuetu.

Nyt kerätyn haastatteluaineiston avulla pyritään saamaan tarkentavaa tutkimustietoa kieli- ja viestintätaitovaatimuksista erilaisissa akateemisissa työtehtävissä. Haastatteluissa on pyritty fokusoimaan muutamiin teemoihin, joiden oletetaan täydentävän tai tarkentavan jo olemassa olevaa tutkimustietoa. Etnografista näkökulmaa tavoittelevan haastattelututkimuksen teemoina ovat olleet muun muassa työelämässä toimivien yksilöiden identiteetit eri kielten(sä) käyttäjinä, käsitykset tutkintoasetuksen lupaamasta toisen kotimaisen kielen taidosta työmarkkinoilla sekä kielenopiskelun ja oppimisen historiat ja kokemukset työelämän kielitaitotarpeiden valossa.

Tutkimusseminaari-istunnossa hahmotettiin noin viisi näkökulmaa tai aineistosta nousevaa teemaa, joista lähdetään pikku-tiimeissä työstämään tutkimusartikkeleita.

Jos olet kiinnostunut tutkimaan aineistoa ja liittymään johonkin artikkeliryhmään, ole yhteydessä Kielikeskuksen Tutkimuksenkehittämisryhmään tai pedagogiseen yliopistonlehtoriin.

Perästä kuuluu!

Autonomia in action!

Teksti: Johanna Vaattovaara

Emootiot heilahtelivat perjantaina 22.5 Kielikeskuksessa, kun samanaikaisesti saatiin toivottaa tervetulleeksi vierailulle tunnettu oppijan autonomian tutkija Ema Ushioda, ja hyvästellä tällä saralla pioneeriyötä tehnyt Kielikeskuksen Englannin yksikön esimies, Flis Kjisik.

Seminaari-iltapäivä From there to Autonomy osallisti monin eri tavoin kuulijat oppimaan motivaatiosta, oppijan autonomiasta ja ennen kaikkea näiden yhtymäkohdista. Iltapäivän käynnisti Ulla-Kristiina Tuomen tervetuliaissanojen ja Leena Karlssonin avaussanojen jälkeen Ema Ushiodan luentoesitys Whose Motivation is it Anyway? Autonomy in Language Learning , joka tempasi yleisön mukaansa pohtimaan omaa suhdettaan aiheeseen.

Seminaarin jälkiosassa Kielikeskuksen ALMS-ryhmä demonstroi yleisölle ”realitynä” ensin kolme todellisuuteen pohjaavaa ohjaussessio-tapausta ja sen jälkeen vertaismentorointisessiota, jossa haastaviksi koettuja ohjaustilanteita käsiteltiin kollegiaalisesti yhdessä toisten ALMS-ohjaajien kanssa.

ALMS   ALMS-vertaismentorointi-tiimi.

Flis toi esiin omassa puheenvuorossaan Farewell to ALMS, että autonomia ei ole metodi. Se on pääoma, joka täytyy oppia (”capacity thas has to be learned”). Vieressäni istunut kollega Toisen kotimaisen kielen yksiköstä kävi muistelemaan monien vuosien takaista oppimiskokemustaan juuri meidän kielikeskuksemme Englannin ALMS-kurssilla. Se oli ollut hänelle yksi merkityksellisimmistä ja mieliinpainuvimmista oppimiskokemuksista, joka perustui kokemukseen siitä, että omaa oppimistaan sai suunnata itse – tuetusti, mutta itsenäisesti.

Tässä seminaarissa sai sekä itkeä, nauraa että oppia. Mitä hienoin päätös keväiselle työviikolle ja Flisin vaikuttavalle aktiiviuralle englannin oppimisen opettajana ja kehittäjänä. Iltapäivän sinetöi Flisin pitkäaikaisen kollegan, autonomian asiantuntija emerita Kaija Ervolan pianoesitys.

Päivän seminaaria emännöi englannin yliopistonlehtori opeakateemikko Leena Karlsson, joka reflektoi Ema Ushiodan työtä seuraavassa kirjoituksessaan.

 

Teksti: Leena Karlsson

Leena’s random thoughts on Ema’s texts related to her plenary

As a practitioner-researcher, I have been inspired by Ema Ushioda’s ideas on motivation for language learning. For the mainstream theorists, learners appear as theoretical abstractions. Ema, however, argues for a person-in-context relational view to motivation (and individual learner differences in general, say, dyslexia); for practitioners with pedagogical concerns this view on learners as flesh-and-blood whole unique human beings should be interesting. A prominent theorist and researcher herself, she has called for more qualitative approaches to motivation if we want to understand how the contextual factors and motivations interact in the lives of “real persons”. Motivation, in Ema’s view, is “an organic process that emerges through the complex system of interrelations” (Ushioda, 2011, p. 13). Ema’s holistic approach to motivation also suggests that learners have a motivational past and a future, not only the brief moment in our classrooms and their current motivational processes. She sees the students’ historical and experiential pasts as being shaped by their learning and using the language, but she also emphasizes the effects of the socio-cultural environment and the students’ goal-directed future perspectives.

Ema

Ema’s interest in the “twin areas of motivation and autonomy in language learning and their interactions” (Ushioda, 2011, p.11) makes her texts resonate with those of us who aim at promoting language learner autonomy. In ALMS, as Flis pointed out in her talk in the seminar, we adhere to the principle “Autonomy requires supportive structures, both internal and external”. Support from a teacher or counsellor for students’ autonomy is crucial for the development of their intrinsic motivation. But this needs to be taken further. For sustaining motivation, metacognitive know-how is needed; practitioners need to have a concern for both “will and skill”, learners’ willingness or motivation plus metacognitive and strategic thinking Very importantly, motivation in the classroom should not be seen as techniques and strategies that are controlled by the teacher. Counsellors/advisers/teachers/peers, however, have a role to play in engaging in dialogic interactions with the learner. The aim of the dialogue is not to do the thinking for the learner but to encourage her to do the thinking herself. In an advising, counselling or teaching situation, strategic thinking needs to be verbalised, discussed and internalised, preferably through the medium of the target language (Ushioda, 2014).

One more piece of advice from Ema for our pedagogy for autonomy: we need to support students’ cognitions not just by the Self but also about the Self. Identity-making is at the centre of our learning, fed by it and feeding into it. It never stops.

Ema’s texts referred to:

Ushioda, E. (2011). Motivating learners to speak as themselves. In G. Murray, X. Gao & T. Lamb, (Eds.). Identity, motivation and autonomy in language learning. Bristol: Multilingual Matters.
Ushioda, E.(2014). Motivational Perspectives on the Self in SLA: A Developmental View. In S. Mercer & M. Williams, (Eds.). Multiple Perspectives on the Self in SLA. Bristol: Multilingual Matters.

 

Luovasta tieteellisestä kirjoittamisesta Virpi Yliraudanjoen johdolla

Tutkimusseminaarissa 26.3.2015 keskusteltiin luovasta tieteellisestä kirjoittamisesta. Kasvatustieteen tohtori, kirjoittajakouluttaja ja tietokirjailija Virpi Yliraudanjoki alusti aiheesta ja haastoi luennon lopussa seminaarin osallistujia nujertamaan sisäisen sensorinsa.

Seminaaria emännöi ranskan opettajamme Suvi Punkkinen, joka oli jo aiemmin saanut inspiraatiota Virpin kirjoittamisen kurssilta.

Virpin luentomateriaali kattavine kirjallisuusluetteloineen auttaa pääsemään jyvälle luovan tieteellisen kirjoittamisen ideasta ja sen suhteesta nk. perinteisempään tieteelliseen kirjoittamiseen.

 

 

Kirjastolaiset kouluttivat kielikeskulaisia tiedonhaussa (Tutkimusseminaari 26.2.2015)

Helmikuun tutkimusseminaari kokoontui Kaisa-talon ATK-luokassa, missä kirjaston informaatioasiantuntijat Kati Syvälahti ja Leo Näreaho opastivat kielen oppimisen ja opetuksen alan tiedonhaussa. Tarjolla on hienoja, uusiakin resursseja tutkimuskirjallisuuden ja artikkeleiden etsintään. Meitä palvelee mahtava kirjasto tietokantoineen ja henkilöstöineen!

Lopuksi meitä rohkaistiin ja opastettiin RefWorks -viitteidenhallintajärjestelmän käyttöön ottamiseen. Itse tutustuin siihen  ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten, jolloin järjestelmä vaikutti vielä monimutkaisemmalta, enkä jaksanut ryhtyä. Vuosien saatossa RefWorksia on kehitetty selvästi käyttäjäystävällisemmäksi – houkutuin, ja perustin jo omani. Helpompaa kuin heinänteko!

Etkö päässyt paikalle tutkimusseminaariin? Täältä saat kootusti koulutusmateriaalit.            In English: Language Centre – information seeking session 260215

 

 

Tutkimusseminaarin 23.10.2014 satoa – The fruits of the LC Research seminar 23.10.2014

Tutkimusseminaarissa 23.10. keskusteltiin tutkimusaineiston analyysistä ja sen purkamisesta artikkelitekstiksi.

Tarkempia teemoja olivat:

1) aineiston kokoon, työstämiseen, rajaukseen ym. liittyvät asiat, sekä näiden yhteys artikkelikirjoittamisen tavoitteisiin.

2)  englanniksi kirjoittaminen sekä

3)  yhteiskirjoittamisen välineet ja ”pelisäännöt”

Seminaarissa oli “pyöreän pöydän ympärillä” 13 osallistujaa. Harjaantuneemmatkin tutkijat ja kirjoittajat kokivat oppineensa jotakin uutta!

Lopuksi perustimme Kimmo Svinhufvudin johdolla kirjoittamispiirin, joka kokoontui ensimmäisen kerran 30.10. klo 16.00-16.45 käsikirjastossa. Jatkossa kokoonnutaan viikoittain (alustavasti sama aika ja paikka).

Lue tarkemmat muistiinpanot seminaarikeskusteluista täältä: https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY329430

In the Research seminar Oct 23rd we discussed data analysis procedures and its’ connections to article writing. The notes of the seminar can be found under the link above (sorry, in Finnish only!)