Laskupajakokeilun yhteydessä kertyneet palautteet — niin pajaohjaajien kuin opiskelijoidenkin antamat — on nyt käyty läpi ja analysoitu. Raportin kirjoittaminen vei vähän pidemmän ajan, kuin olimme osanneet ennakoida, mutta nyt vihdoin ja viimein se löytyy täältä.

Kiitos kaikille kokeiluun jollain tavalla osallistuneille!

Laskupajakokeilu alkaa viikon kuluttua! Koska kokeilun yhtenä tärkeimpänä tarkoituksena on vakuuttaa laitoksen henkilökunta yleislaskupajan toimivuudesta ja tärkeydestä, keräämme mahdollisimman paljon palautetta niin pajaohjaajilta kuin pajassakävijöiltä. Kokeilun jälkeen palautteesta tehdään yhteenveto, joka esitellään opetuksen kehittämistoimikunnalle.

Palautetta voi jättää tällä lomakkeella koko laskupajakokeilun ajan.

Laskupajaprojekti etenee; nyt pajaohjauksen aikataulut on lyöty lukkoon ja ensimmäisen viikon ohjauskalenteri löytyy välilehdestä Kalenteri.

Laitoksen puolelta tarve yleislaskupajalle on otettu huomioon ja ensi syksylle on suunnitteilla yhden opintopisteen kurssi pajaohjauksesta. Kurssin suoritukseen kuuluu pajaohjausharjoittelua.
Opetusohjelmassa on myös kahden opintopisteen kurssi Tehoa pienryhmäohjaukseen, joka on erityisen suositeltava kaikille pajaohjaajille ja kurssiassistenteille.

Ongelma pajaohjauksen järjestämisessä tällä hetkellä on erityisesti resurssien puute ja pohdinta siitä, onko moraalisesti oikein maksaa työstä pajaohjaajille opintopisteillä. Opetuksen järjestämisen kuuluisi toki olla laitoksen tehtävä, eikä sitä saa jättää pelkästään ainejärjestöjen tai innokkaiden opiskelijoiden varaan, mutta systeemi jossa työstä palkitaan opintopisteillä on parempi kuin ei systeemiä ollenkaan.

Se että opiskelijat päästetään omaehtoisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta, auttaa opiskelijoiden integroitumisessa osaksi laitosta ja sen henkilökuntaa. Olisi toivottavaa, että tutkijoille ja opettajille opiskelijat näyttäytyisivät nuorina kollegoina mieluummin kuin opetusvelvollisuutta aiheuttavana riesana.

Pajakokeilun avulla haluamme osoittaa, että opiskelijoilla todella on innostusta ja halua olla järjestämässä pajaohjausta ja kehittämässä opetusmetodeja yhteisöllisempään suuntaan.

Viime aikoina fysiikan laitoksen opetusta on kehitetty kovasti yhteisöllisempään ja vuorovaikuttavampaan suuntaan. Vanhat kotiharjoituslaskaritilaisuudet ovat saaneet rinnalleen tai jopa korvautuneet laskupajatyöskentelyllä. Opiskelijat ovat pitäneet muutoksista ja kurssipalaute on ollut erinomaista. Miksi sitten yrittää muuttaa hyväksikoettua laskarisysteemiä?

Yleislaskupajatyöskentely olisi mahdollisesti opettavaisempaa opiskelijoille kuin kurssikohtaisissa laskupajoissa laskeminen. Kun pajaohjaajalla ei ole olemassa valmiita malliratkaisuja, ratkaisun löytäminen perustuu opiskelijan ja ohjaajan yhteiseen pohdintaan. Opiskelija saa itse lopulta ratkaista tehtävän, mutta ohjaajalta hän voi saada hyödyllisiä vinkkejä — ja vähintäänkin vertaistukea. Mallivastausten kanssa pajaluokassa päivystävä assistentti saattaa tehdä tehtävien ratkomisen liiankin helpoksi. (Tämä ei ole fakta vaan pelkästään omaa mututuntumaani. Saa esittää eriäviä mielipiteitä.)

Lisäksi jos laskupajassa opiskelijat saataisiin pohtimaan ongelmia yhdessä ja auttamaan toisiaan, voisi tämä ehkä parantaa ilmapiiriä opiskelijoiden keskuudessa. Tämä toteutuu automaattisesti ainakin jossain määrin, kun vaan tarjolla on tila, jossa suurempi joukko opiskelijoita voi tehdä tehtäviä yhtä aikaa (kuten laskupajat tai Hiekkalaatikko). Avoimen pohdiskeleva ilmapiiri yleislaskupajassa saattaisi kuitenkin johtaa yhä parempaan ryhmäytymiseen.

Ihanteellista olisi, jos myös luennoitsijat ja muu henkilökunta saataisiin kiinnostumaan pajatoiminnasta ja vierailemaan laskupajassa silloin tällöin — ja ehkä jopa juttelemaan opiskelijoiden kanssa. Näin opiskelijoiden ja henkilökunnan välinen kuilu kaventuisi, mikä olisi kaikkien etu.

Jos yleislaskupajaa osattaisiin hyödyntää oikein, voisi se vähentää huomattavasti kurssiassitenttien työtaakkaa. Nykyisin kun monet assistentit tarkistavat kotilaskarit ja päivystävät kurssikohtaisessa laskupajassa, aiempi assistenttien rajattu työmäärä on kasvanut huomattavasti. Peruskursseilla tilanne on hyvä, koska assistentteja on kursseilla kohtalaisen paljon, mutta aine- ja syventävien opintojen kurssella assistenttien työmäärä saattaa olla melko kohtuuton.

Tässä muutama positiivinen seuraus, joka parhaassa tapauksessa yleislaskupajalla voisi olla.

Yksi suurimmista tekijöistä yleislaskupajan tiellä on ollut fysiikan laitoksen toisinaan hyvinkin tuomitseva ilmapiiri. Koulutusala kerää usein fiksuja ja ahkeria ihmisiä ja opiskelijat ovat monesti oppineet lukiossa ja peruskoulussa, että kaikki tehtävät tehdään ja osataan heti. Yliopistossa osaaminen ja tekeminen ei aina olekaan sitten ihan niin itsestäänselvää. Monien (tai ainakin minun) kokemus varmaankin on, että kaikki muut osaavat paremmin, enemmän ja aikaisemmin. Omia puutteitaan on todella vaikea myöntää.

Tässä ilmapiirissä tuntuu varmasti melko mahdottomalta ajatukselta ehdoin tahdoin asettaa itsensä alttiiksi epäonnistumisille ja arvostelulle ryhtymällä laskupajaohjaajaksi. Todellisuudessa kukaan ei kuitenkaan osaa kaikkea (eivät edes kurssiassistentit). Kuten eräs viisas taannoin minulle sanoi, toiset vaan osaavat peittää tietämättömyytensä paremmin.

Laskupajakokeilussa pajaohjaajia on sen verran vähän mukana, ettei kaikkien mahdollisten kurssien osaajia varmastikaan saada mukaan. Tulevaisuudessa, jos pajatoiminta saadaan käyntiin laitoksella, pajaohjausta todennäköisesti pyritään kuitenkin kohdentamaan siten, että pajassa päivystäisi säännöllisesti myös ihmisiä, jotka osaavat vastata edistyneempiin kursseihin liittyviin kysymyksiin. Tällä hetkellä toiminta pyörii lähinnä kandivaiheen opiskelijoiden voimin.

Haluamme kannustaa kaiken tasoisia opiskelijoita osallistumaan kokeiluun – joko ohjaajina tai pajassa kävijöinä – ja antamaan palautetta toiminnasta. Nyt kun meillä on hyvä tilaisuus vaikuttaa saamamme opetuksen kehitykseen konkreettisesti!