Author Archives: Anja L Loikkanen

Mikä ihmeen ikästrategia?

Päätin sitten tutustua hieman syvemmin ikästrategiaan ja siihen mitä se tarkoittaa, koska meille ollaan hankkeen avulla luomassa omaa ikästrategiaa Lahden Palmeniaan ja sitä kautta mahdollisesti koko Palmeniaan.

Firefox auki ja eikun guugeloimaan.

Ensimmäiseksi törmäsin ikäsyrjintään ja koko ikästrategia oli luotu vähentämään ja /tai estämään työsyrjintää työpaikoilla. Näkökulmana oli se, että lisäkoulutuksella ikääntyvät pärjäävät nuoremmilleen, viimeksi valmistuneille. Minusta tämä tuntuu hieman yksipuoliselta, mutta toisaalta olen vasta tutustumassa aiheeseen.

Toiseksi löysin jutun ikäjohtamisesta vuodelta 2004. Juttu kertoi Kirkkonummen kunnan ikästrategian tekemisenMan and woman painting wall. aloittamisesta; 50 esimiestä oli kokoontunut aihetta pohtivaan seminaariin.  Kirkkonummella vanheneminen näkyi sairauspoissaolojen lisääntymisellä, mm. uupumistilanteiden lisääntymisellä. Siellä ongelmia aiottiin ratkoa erilaisilla joustoilla ja työaikajärjestelyillä, Aslak-kuntoutuksilla ja eri-ikäisten työparien toiminnan kehittämisellä.

Ok, Kirkkonummella tavoitellaan sairauspoissaolojen vähentämistä työntekijöitä kuntouttamalla ja esim. siirtämällä raskaissa fyysisissä tehtävissä toimivia kevyempiin hommiin sekä työparitoiminnan kehittämisellä. Ööö, kuntoutus on lyhytaikaista ja tekee varmasti hyvää, mutta miten saadaan työntekijät jatkamaan kunnostaan huolehtimista tulevaisuudessakin? Onko tämä mahdollista esim. työpaikalla? Työparin kanssa työskentely kuulostaa järkevältä: ikääntyvä työntekijä voi kertoa omista hyväksi havaitsemistaan käytännöistä ja nuorempi koulutuksen uusimmista innovaatioista.

Kolmanneksi löytyi juttu minkä näkökulma oli kilpailukyvyn lisääminen eri-ikäisten työntekijöiden johtamisella. Siinä näkökulmana oli johtamistapa, mikä ottaa huomioon yrityksen eri-ikäiset työntekijät ei pelkästään kronologisen iän mukaan vaan myös biologisen, sosiaalisen, persoonallisen ja psykologisen iän mukaan.

Tämä kuulostaa jännittävältä ja monipuoliselta.

Nyt alkaa olla liian paljon vaihtoehtoja,  aloin ymmärtää kuinka laajasta kokonaisuudesta on kysymys. Kun organisaatiossa aletaan luoda ikästrategiaa, pitää ensin ainakin valita työskentelytavat, näkökulma ja tavoitteet. Mieleeni nousi seuraavat kysymykset:

Miten ennalta ehkäistään fyysisen toimintakyvyn aleneminen? Työergonomialla? Työpaikkaliikunnalla? Terveysvalistuksella?

Miten selvitetään suhtautuminen ikääntyviin/nuorempiin työntekijöihin? Kattavalla kyselylomakkeella?

Miten vaikutetaan asenteisiin? Työntekijän henkilökohtaisella kehittämisohjelmalla?

Miten hyvät käytännöt saadaan toimimaan työyhteisössä? Ylimmän johdon selvällä kannatuksella? Toimia tukevalla henkilöstöhallintoympäristöllä?

Miten ikääntyvät työntekijät saadaan sitoutumaan ja tukemaan eri toimia? Lisäkoulutuksella, mikä on suunniteltu saadun palautteen mukaan ja mikä huomioi esim. kurssin sisällön, toteutuksen, keston, ja ajoituksen sopivuuden nimenomaan ikääntyville työntekijöille?

Miten ikästrategia toteutetaan? Onko se hallittua ja hyvin suunniteltua? Onko hankkeella selvä vetäjä/vastuuhenkilö?

Miten ikästrategiaa arvioidaan? Pystytäänkö siihen tekemään muutoksia, jos nykymallissa huomataan ei toimivia piirteitä?

Jo rekrytointivaiheessa ikästrategian esittäminen voisi olla kannustava tekijä, varsinkin jos malli työntekijöiden mielestä toimii. Työpaikan pitäisi olla siis viihtyisä, turvallinen, kannustava, tukeva, tasa-arvoinen ja työympäristön miellyttävä koko työelämäkaaren ajan. Siinäpä haastavat tavoitteet!

Puhdasta, valkoista ja vaarallista

Satuin näkemään TV1:ltä maanantaina 20.1.2014 pätkän BBC:n dokumentista, mikä kertoi siitä miten maailmassa on nykyään ylipainoisia ihmisiä enemmän kuin aliravittuja. Toimittaja Jacques Peretti etsi siihen syytä ruokailutottumustemme muutoksista. Mitä vaaroja esimerkiksi liiallisessa sokerin käytössä piilee? Tämä oli ensimmäinen osa kolmiosaisesta dokumentista.

Viisikymmentä vuotta sitten kaksi ravitsemustieteilijää, yhdysvaltalainen Ancel Keys ja englantilainen John Yudkin kävivät tiukkaa kiistaa siitä, mikä ruokavaliossa aiheuttaa sepelvaltimotautia. Keysin käsityksen mukaan vaarallista oli tyydyttynyt rasva, Yudkinin mukaan ongelma sakkaroosi eli ruokosokeri, arkikielellä sokeri. Väittelyn voitti Keys työtovereineen. Haitallisten rasvojen välttäminen on muodostanut tupakoinnin vähentämisen ohella sydänsairauksien ehkäisyn ytimen. Sokeri väistyi taka-alalle ja sen haitoista ovat puhuneet enimmäkseen vain hammaslääkärit.

 

Aloin tutsugarcubekia asiaa internetissä ja artikkeleita, tieteellisiä ja vähemmän tieteellisiä, löytyi pilvin pimein. Kävi ilmi, että karppauksesta innostuneet nostivat keskustelun sokerin vaarallisuudesta esiin muutamia vuosia ja sitten ja nyt alkaa esim. USA:ssa valmistua erilaisia seurantatutkimuksia aiheesta. Yllättävin löytö oli mielestäni kuitenkin tieto fruktoosin (hedelmäsokeri) vaaroista.

Fruktoosin vaikutus elimistössä kohdistuu maksaan, jossa se kiihdyttää uusien rasvojen muodostusta. Juuri tämän kiihtyneen rasvahappotuotannon seurausta on, että verenkierrossa kiertävien rasvojen, triglyseridien määrä lisääntyy ja HDL-kolesterolin määrä laskee.

Yksi fruktoosiin liitetty haitallinen vaikutus on insuliiniresistenssi, jolla tarkoitetaan sitä, että veren sokeripitoisuutta säätelevän insuliinin vaikutus elimistössä heikkenee. Insuliiniresistenssi ilmenee mm. maksassa ja lihaksissa. Maksassa insuliini ei jarruta riittävästi sokerituotantoa, ja se tuottaa liikaa sokeria kaiken aikaa. Lihakset eivät kykene käyttämään sokeria polttoaineenaan normaalisti eivätkä varastoimaan sitä varastosokeriksi. Näiden muutosten vuoksi sokeripitoisuus verenkierrossa nousee.

Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden lisäksi insuliiniresistenssiin liittyy häiriöitä myös verenpaineen ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyssä. Yksi keskeinen insuliiniresistenssin ilmentymä on maksan rasvoittuminen, joka on tutkimuksissa yhdistetty niin ikään runsaaseen fruktoosin saantiin.

Erityiseksi ongelmaksi muodostuukin lisätyn sokerin muodossa saatava fruktoosi.

Hedelmät ja marjat sisältävät luonnostaan pieniä määriä fruktoosia, mutta sen imeytyminen elimistöön on tasaisempaa kuin esimerkiksi sokeroidusta juomasta saatavan puhdistetun fruktoosin. Fruktoosin käyttöä on suositeltu etenkin diabeetikoille, koska se nostaa verensokeria tasaisemmin kuin tavallinen sokeri, sakkaroosi. Pieninä määrinä näin onkin. Runsaaseen fruktoosin käyttöön liittyy kuitenkin terveyshaittoja.

Tilastot osoittavat, että sokeria tuovat ruokavalioon erityisesti makeat juomat. Esimerkiksi leivonnaisten ja makeisten osuus sokerin lähteenä on paljon pienempi. Usein virvoitusjuomat ja mehut tulevat ruokavalioon vielä kaiken muun lisäksi, jolloin sokerin ohella myös energiaa saadaan liikaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuosituksen mukaan paras janojuoma on vesi eikä lisättyä sokeria sisältäviä juomia pitäisi käyttää ollenkaan.

Vaikka juomien merkitys ruokavalion sokerin lähteenä korostuu, muistettakoon, että terveysvaikutusten kannalta on yhdentekevää, mistä lähteestä ravinnon lisätty sokeri on peräisin. Limsojen lipittelyn ohella aivan yhtä haitallista on siis jatkuva karkkien, keksien, jäätelön ja muiden makeiden herkkujenkin napostelu.

Mikä sitten avuksi? Ruskeat sokerit (raakaruokosokeri ja intiaanisokeri) eivät ole juurikaan sakkaroosia parempia vaihtoehtoja. Raakaruokosokerissa ja intiaanisokerissa on jäljellä sokeriruo’on sisältämiä kivennäis- ja hivenaineita, mutta mitään terveystuotteita nekään eivät siitä huolimatta ole. On erilaisia makeutusaineita, joissa ei ole paljon kaloreita, mutta minä en ainakaan tiedä miksi ne muuttuvat kehossa kulkiessaan ruuansulatuskanavien läpi.

Vanha viisaus pätee tässäkin: ”Kaikkea voi syödä kohtuudella”. Aion nyt kiinnittää entistä enemmän huomiota sokerin saantiini, onneksi inhoan makeita juomia enkä juo limuja tai mehuja ollenkaan. Liikaa ei itseään kuitenkaan kannata tästä asiasta stressata.

 

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi, kolumni 14.2.2013, professori, sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen, atikkelin tunnus kol00214, 2013 Kustannus Oy Duodecim

 http://www.sydan.fi/jutut/juttu/-/view/212486#.UvCpVBAWc24, juttu: Makeaa, valkoista ja vaarallista, Krista Korpela-Kosonen

 

 

 

Ole hyvä – älä istu, istuminen tappaa

ei saa istua kuvaMeillä täällä Lahden Palmeniassa on yli vuosi sitten tiedostettu istumisen vaarat. Pienimuotoista kampanjaa istumista vastaan on käyty jo yli vuosi ja se on tuottanut tuloksia.

Ajatus lähti liikkeelle Liikettä!- hankkeen Terveysviestintä- osahankkeesta ja siinä esiin nousseista ja käsitellyistä aiheista.  Kampanjan seurauksena olemme hankkineet esim. kahvihuoneeseen kolme ”pystistä”, eli korkeaa baaripöytää seisoville kahvin juojille, tiimimme viikkopalavereissa osallistujat saavat seisoa halutessaan niin kauan kuin viitsivät ja kehityskeskusteluja on käyty kävelypalavereina.

Istumaperäisiä vaivoja ovat muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tules) ja verenkierto- ja sisäelinvaivat. Nyt ovat lääkäritkin alkaneet huomioida suosituksissaan seisomista työaikana. Ratkaisuja on monia, mutta ensimmäiseksi pitää tiedostaa oma istuminen ja sen määrä tunteina päivittäin. Suunnittelijamme Sari Kullaa onkin tilannut meille ”istumakortteja” joiden avulla oma istuminen konkretisoituu ihan uudella tavalla.

Työantaja on tullut erittäin hyvin omalta osaltaan tätä tappavaa ongelmaa vastaan; nyt meitä on kolme onnellista sähköisesti nousevan ja laskevan työpöydän käyttäjää. Lisäksi meidän yhteinen tulostimemme sijaitsee käytävällä, pienen kävelymatkan päässä työpisteestämme.

Jopa paikallinen lehtemme, Etelä-Suomen Sanomat, on tänään nettiversiossaan ottanut kantaa aiheeseen:

” Istuminen ja television katselu voivat johtaa ennenaikaiseen kuolemaan, ilmenee useista viimeaikaisista tutkimuksista.

Tutkimuksia on verrannut amerikkalainen professori Peter Katzmarzyk. Hänen mukaansa ei riitä, että liikuntaa harrastaa vapaa-ajalla suositusten mukaan, jos päivä muuten kuluu istumalla.

Maailman terveysjärjestö onkin sijoittanut passiivisen elämäntavan neljännelle sijalle merkittävimpien ennenaikaisten kuolemien listalla.”

 

Oletko sinä tietoinen istumisen vaaroista? Tässä sinulle muutama toimiva vinkki:

10 vinkkiä ammatti-istujille

  1. Paussi on paikallaan: pidä työssä lyhyitä, noin kahden minuutin kävelytaukoja.
  2. Työskentele vuorotellen istuen ja seisten.
  3. Vähennä tavallisella tuolilla istumista ja istu mahdollisuuksien mukaan satulatuolilla.
  4. Neukkarivaraus puistosta? Pidä kokouksia kävellen ja seisten.
  5. Nouse aina seisomaan ja liiku, kun puhut puhelimessa.
  6. Kahvikuppi ei vaadi pöytää, vaan kahvitauon voi viettää myös seisten.
  7. Ota työmatkasta tehot irti: kävele tai pyöräile.
  8. Käytä portaita – vältä hissiä.
  9. Seiso ja kävele myös junassa tai nouse välillä autosta kävelemään.
  10. Venyttele ja paranna lihaskuntoasi television ääressä.

Linkkejä aiheeseen löytyy runsaasti netistä, käy katsomassa.

Seisomaterveisin, Anja

 

Yhdessä – viimenkin!

Couple with moving boxes.Nyt Lahden palmenialaiset ovat vihoviimein pääsemässä saman katon alle. Tätä on suunniteltu vuosia. Ensin piti kaikkien Lahden palmenialaisten muuttaa koirapuiston ja aikuiskoulutuskeskuksen väliselle tontille rakennettavaan uudisrakennukseen. Suunnitelmat ja piirustukset olivat valmiina, muutokset tehty ja vain rahoitus puuttui. Siitä neuvoteltiin, asiat, tarpeet ja tilanteet muuttuivat ja loppujen lopuksi koko rakennus jäi rakentamatta.

Saimaankulmalaiset muuttivat aikuiskoulutuskeskukseen jo toukokuun lopussa 2008. Siitä lähtien on haaveiltu ja toivottu, että kaikki palmenialaiset saataisiin saman katon alle. Tämä toteutuu vihdoinkin tiistaina 27.8.2013. Muuttoa on suunniteltu ja organisoitu kuukausia. On ollut todella kivaa tehdä yhteistyötä tietoporttilaisten kanssa hyvässä ymmärryksessä ja sovussa yhteisen hyödyn eteen. Huoneet on jaettu, ihmiset eri huoneisiin valikoituneet, sisustusta suunniteltu, huonekaluja siirretty, turhaa tavaraa viety kaatopaikalle ja kierrätetty edelleen, suursiivoukset vapautuneisiin huoneisiin tilattu, rullakot ja laatikot toimitettu molempiin toimitiloihin ja pakkaus aloitettu.

Enää ei tarvitse puhua kirkkokatulaisista tai tietoporttilaisista, nyt puhutaan yhteisesti Lahden palmenialaisista.

Tervetuloa rakkaat kollegat, tätä on odotettu pitkään!