Mitä asiantuntija tekee digitodellisuudessa?

Riitta SuominenAloitetaan siitä, mitä asiantuntijan ei mielestäni pidä tehdä: markkinoida itseään ja luoda brändiä. Jos brändi syntyy, se tulee hyvän sisällön sivutuotteena.

Digielämää ei pidä latistaa palvelemaan yhtä asiaa. Twitter esimerkiksi on liian hyödyllinen työkalu pelkäksi mainoskanavaksi. Se on asiantuntijan oppimisympäristö, PLE. Twitterissä voi seurata oman alan toimijoita ja tapahtumia maailmanlaajuisesti. Se on helpoin tapa verkostoitua ja pysyä ajan tasalla alansa tapahtumista.

Entä sosiaalisen median sisällön laatu? Wikipedia-tietojen arvostelijoille on tapana sanoa, että valittamisen sijaan kannattaa parantaa artikkeleita. Sama koskee sisällöntuotantoa Facebookissa, Twitterissä, blogeissa ynnä muissa verkkopalveluissa. Asiantuntijoiden osallistuminen lisää hyötysisältöjä verkossakin.

Oppimisessa instituutioiden ja luentosalien merkitys vähenee, niin kuin Stephen Downes on jo pitkään julistanut. Asiantuntija on virtuaalisesti vain pikaviestin päässä ja vastaa juuri oikeaan aikaan mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Parhaiden yliopistojen kursseille voi osallistua mistä tahansa. Avoimia verkkokursseja mooceja eniten hyödyntävät juuri opettajat ja asiantuntijat, jotka eivät tavoittele tutkintoja vaan kartuttavat omaa tietämystään.

Digitodellisuus tarjoaa asiantuntijalle avoimen foorumin.

Kirjoittaja: Viestinnän ja verkko-oppimisen asiantuntija Riitta Suominen, joka toimii kouluttajana maaliskuussa alkavassa Asiantuntija digitodellisuudessa -koulutuksessa.

>> Tutustu koulutusesitteeseen ja ilmoittaudu mukaan!

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ toimii tiiviisti tiedekuntien kanssa

Suutarinen Marjaana_photo HY_Linda Tammisto

Nimi Palmenia jäi syksyllä historiaan ja tilalla jatkaa nyt Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut.

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut toimii entistä tiiviimmin osana yliopistoa ja tarjoaa tutkimusperäistä täydennyskoulutusta ja kehittämispalveluita työelämän tarpeisiin. Helsingin yliopiston toiminta jatkuu Lahdessa ja keskittyy Niemen kampukselle muun korkeakoulutoiminnan kanssa.

Koulutus- ja kehittämispalvelut on muuttunut muutenkin kuin vain nimeltään. Vuoden takaisten yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen toiminta on organisoitu kokonaan uudelleen ja johtajana on aloittanut Marjaana Suutarinen.

“Yliopisto on kuin karkkikauppa. Täällä on mahdollisuuksia luoda loistavia poikkitieteellisiä kokonaisuuksia niin tutkimuksessa kuin koulutuksessakin”,  toteaa Suutarinen. Erityisen tärkeänä Suutarinen pitää ylipiston ja elinkeinoelämän välisten yhteyksien lisäämistä näinä niukkoina aikoina.

“Tällä hetkellä tutkimustulosten hyödynnettävyys yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä tulisi asettaa yhdeksi rahoituksen keskeiseksi kriteeriksi”.

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut pyrkii myös vastaamaan siihen, miten työelämässä olevien yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen pidetään ajan tasalla. Esimerkiksi MOOCit ja digitaaliset oppimisympäristöt ovat jo Suutarisen mukaan osoittaneet nousevaa kiinnostusta varsinkin opettajien täydennyskoulutuksessa.

Kirjoittaja: Tiina Rintala-Siira

Asiat oikeisiin mittasuhteisiin

4036ter_web“Jokainen sukupolvi on kohdannut muutoksia työelämässä. Menetelmät ja välineet ovat aina muuttuneet ja kehittyneet. Ei muutoksessa ole mitään mystistä, vaan se on pelin henki. Asiat pitäisi laittaa oikeisiin mittasuhteisiin, eikä kouhkata jostain yksittäisestä välineestä.”

Näin sanoo Anne Korkiakoski, jolla on pitkä ja monipuolinen ura viestinnän tehtävissä muun muassa Elisassa ja viestintätoimiston vetäjänä. Viimeksi hän työskenteli Kone Oy:n viestintä- ja markkinointijohtajana. Korkiakoski on yksi Viestinnän professiot muutoksessa -seminaarin puhujista joulukuussa.

Korkiakoski muistuttaa, että viestintäammattilaisen tärkein tehtävä ei ole päivittää somea. Viestijän tulee ymmärtää oman organisaationsa tavoitteet, tunnistaa kohderyhmät ja tietää, miten näihin kohderyhmiin voi viestinnän avulla vaikuttaa.

“Viestinnän ammattilaisia tarvitaan aina. Puuhastelijat ja some päivittäjät eivät pitkälle riitä, vaan ammattitaitoisia osaajia tarvitaan edelleen”, Korkiakoski sanoo.

“Osaahan jokainen vaikka vain lämmittää ruokaa kotona. Silti kokkeja tarvitaan, sillä välillä me tahdomme syödä huippuravintolassa. Ei se, että osaan keittää munan, tee minusta vielä kokkia.”

Korkiakoski on yksi puhujista joulukuussa järjestettävässä seminaarissamme Viestinnän professiot muutoksessa.

Lue lisää ja lmoittaudu mukaan Viestinnän professiot muutoksessa -seminaariin >

Kirjoittaja: Tiina Rintala-Siira, Helsingin yliopisto

Koulutus antaa myös itsevarmuutta

Lahden Messujen markkinointi- ja viestintäkoordinaattori Minna Helminen tietää, miten vaikeaa on saada oma viestinsä läpi. Tiedotteet ja uutiskirjeet pitäisi kohdentaa oikealle yleisölle, eikä niitä voi lähettää sokkona suurelle joukolle. Vuoden aikana Lahdessa järjestetään muun muassa rakennusalan messut, puutarhamessut ja käsityömessut.

”Viestiin täytyy lisäksi miettiä jokin kiintoisa näkökulma. Sehän ei ole uutinen, että meillä on messut. Koska järjestämme monen alan messuja vuosittain, on meidän aina tarkkaan mietittävä, mitä uutta tällä alalla tapahtuu juuri nyt. Näistä ajankohtaisista aiheista järjestämme messuille oheisohjelmaa ja se on osa viestintäämme”, Helminen sanoo.

”Jos lähetämme kaikille uutiskirjeen tilaajille saman viestin, moni peruu tilauksensa. Tämä on iso haaste”, Helminen sanoo.

Minna Helminen osallistui keväällä Lahdessa järjestettävään Tiedottajan työ –koulutukseen ja siellä hän pohti harjoitustyössään uutiskirjeen kohdentamista oikealle yleisölle. Helminen kehuu koulutuksen käytännönläheisyyttä, mutta piti myös siitä, että opiskeluun kuului viestinnän teoriaa.

”Töissä on sen verran kiire, ettei siinä ehdi pysähtyä miettimään tekemisiään. Koulutus tuli todella sopivaan saumaan, sillä siellä sain keskittyä yhteen asiaan, eli viestintään. Sain paljon uusia ajatuksia ja opin uusia tapoja tehdä työtäni. Koulutus myös lisäsi itsevarmuuttani, kun sain palautetta muilta kurssilaisilta ja huomasin, että olemme tehneet monta asiaa ihan oikein”, Helminen toteaa.

”Opiskelu oli sopivan prViestintä kuva Minna Helminen (00000003)ojektimaista. Tässä elämänvaiheessa en olisi pystynyt sitoutumaan koulutukseen, joka kestää useita vuosia. Nyt pystyin opiskelemaan tehokkaasti, eikä koko elämä mennyt sekaisin”, Helminen sanoo.

”Messujen toimitusjohtaja suhtautuu viestintään ja opiskeluun erittäin myönteisesti ja itse asiassa hän ehdotti tätä koulutusta minulle”, Helminen sanoo.

Kirjoittaja suunnittelija Tiina Rintala-Siira

(kuvassa Minna Helminen)

Lue lisää tulevista viestinnän koulutuksistamme >>