Tutkimushanke

Mistä lähteistä lähiöelämän aidosti myönteisiä imagotekijöitä ammennetaan?

Mitä ovat lähiöiden positiiviset, omaleimaiset voimavarat,
joiden varaan vetovoimaisuutta voidaan rakentaa?

kollaasi_HY

Niin mielikuvaa kuin kokemustakin useista lähiöistä saattaa sävyttää mitään tapahtumattomuus ja torkkuva hiljaisuus. Tässä hankkeessa lähdetään siitä, että tällainen lähiön leppoisuus voi olla voimavara ja myönteinen imagotekijä. Leppoisa lähiö muodostaa vaihtoehdon niin kiihkeälle keskustalle kuin eristäytyneelle taajama-asumisellekin. Arjessa arvokkaita hyvinvointitekijöitä ovat rauhallisuus, hiljaisuus ja hitauden suosiminen.  Hidastaminen on ajankohtainen teema, ja suorastaan yhteiskunnalliseksi trendiksi kohonnut ilmiö. Sillä on kytköksensä myös kestävään kehitykseen. Voidaan nimittäin ajatella, että kulutuksen vähentäminen ja tahdin hidastaminen ovat edellytyksiä kestävän kehityksen kokonaisvaltaiselle toteutumiselle.

Tilat ja paikat ovat merkityksellisiä elämän tempon muodostumisessa.  Lepotilat tukevat vauhdin rajoittamista, hitauden suosimista ja kiireen vastustamista. Tässä hankkeessa esitellään neljän ilmiön kautta leppoisuuteen kytkeytyviä teemoja. Konkreettisesti edetään koulutiloista takapihojen kautta aina väestönsuojiin asti.

Koululaiselle rentoutuminen voi mahdollistua hiljaisessa huoneessa. Tämä voi tarjota myös maahanmuuttajille omaa tilaa. Harrastustilaksi muutetussa väestönsuojassa voi värkätä omiaan tai yhdessä muiden kanssa. Tee-se-itse -taiteilija inspiroituu lähiympäristöstään tarjoutuvista materiaaleista. Kokemus osoittaa, että naapurusto saattaa innostua mukaan taiteiluun. On olemassa kekseliäitä esimerkkejä, kuinka lähiöympäristössäkin voidaan toteuttaa luovuutta vähäisistä tilaresursseista huolimatta. Parvekkeet, pihat, siirtolapuutarhat tai kerhotilat voivat olla luovan tai yhteisöllisen toiminnan paikkoja.

Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen toteuttama Leppoisa lähiömme -tutkimushanke asettuu ympäristöministeriön lähiöohjelman toimintalinjalle, jossa teemana on yhteisöllisyys, lähiverkostot ja vetovoimaisuus. Näiden kautta voidaan löytää viihtyvyyden edistämisen osatekijöitä. Lähtökohtana on, että lähiöiden imagoa ei voida parantaa ainoastaan mainoskampanjoilla, vaan imago kohentuu toiminnan myötä. Positiivisilla esimerkeillä ja konkreettisilla muutosehdotuksilla on tärkeä asema osoittaa resursseja, joita lähiömäisestä elinympäristöstä löytyy. Leppoisiksi koetut, elvyttävät ympäristöt, itse määritelty toiminta ja luova suhde elinympäristöön tukevat yksilöllistä ja yhteisöllistä elämänhallintaa sekä arkijaksamista. Lähiyhteisö ja paikalliset verkostot muodostuvat mielekkään tekemisen ja yhteenkuuluvuuden tunteen ympärille. Ne voivat olla hyvinkin merkityksellisiä sosiaalisen tuen tarjoamisessa, ja saattavat myös toimia puskureina ulkoisille poikkeusoloille tai yhteisöä uhkaaville sosiaalisille shokeille.

Leppoisa lähiömme -tutkimushanke koostuu neljästä osiosta, joiden tavoitteena on tarjota toteuttamiskelpoisia toimintamalleja lähiöiden kaupunginosaidentiteettien vahvistamiseksi sekä yhteisöllisyyden ja myönteisen mielikuvan voimistamiseksi alueesta elinympäristönä.

Osaprojektit ovat:

I  Arkiluovuus lähiössä
–    Esitellään itseoppineisuuteen perustuvia arkiluovuudesta kertovia taideilmiöitä ja
–    pohditaan niiden merkitystä sekä mahdollisuuksia elävöittää lähiöitä, tarjota mielekästä toimintaa ja luoda imagollista vahvuutta.
–    Painopiste pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkkejä myös ympäri Suomea.

II   Lähiökerrostalojen väestönsuojista ja käyttömahdollisuuksista
–    Selvitys väestönsuojien käytöstä normaalioloissa.
–    Yhteisöllisyys poikkeusoloissa.
–    Yhteydet lähiöiden kehittämisstrategioihin.
–    Kohde: Maunula

III  Lähiökoululaisten elvyttävät tilat: taukotilat, hiljaiset huoneet ja pyhät paikat

–    Kartoitetaan nuorten oleilu- ja porukointipisteitä sekä hiljentymistiloja lähiökouluissa, niiden merkitystä ja kehittämismahdollisuuksia.
–    Selvitetään maahanmuuttajataustaisten kokemuksia pyhistä paikoista.

IV  Kaupunkilaisnuoret työkylvyssä omassa taloyhtiössä
–    Raportoidaan mallista, jossa nuoret ovat toimineet omassa taloyhtiössä kesätöissä talonmiehen apulaisina.
–    Pohditaan mallin edellytyksiä, hyötyjä ja haasteita sekä soveltuvuutta muualle.
–    Kohde: Maunula

Tutkimusryvästä kehystää ajatus teemalähtöisestä tutkimus- ja kehittämishankkeesta, jonka perusta on toisiaan tukevissa, mutta erillisissä osatutkimuksissa. Hanketta kokoavana käsitteenä nähdään ”kestävä leppoistaminen”.  Hyvien käytäntöjen kautta on mahdollista tukea asuinalueiden kehittymistä sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi.

Leppoisa lähiömme -tutkimushanke kytkeytyy tavoitteiltaan muiden muassa Helsingissä vaikuttavaan Lähiöhankkeeseen, jossa on korostettu lähiöiden omaleimaisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Osatutkimuksissa tehdään yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa erityisesti hankkeen tulosten levittämiseksi teeman kannalta oleellisten toimijoiden käyttöön.

Lisätietoja:
Professori Timo Kopomaa, timo.kopomaa (at) helsinki.fi
Projektitutkija, ympäristösosiologi Marja Mesimäki, marja.mesimaki (at) helsinki.fi
Projektitutkija Aino Verkasalo, aino.verkasalo (at) helsinki.fi
PhD Giacomo Botta, giacomo.botta (at) helsinki.fi