”Teoriassa olisi mahdollista hyödyntää open access -julkaisuja”

Miten avoin tiede näkyy yliopisto-opetuksessa? #OAhaaste-kampanjan teema haastaa miettimään opetusta uudesta näkökulmasta eikä tämä välttämättä ole helppoa. #OAhaaste-kampanjan haastattelussa yleisen oikeustieteen professori Panu Minkkinen avaa aiheen vaikeutta oikeustieteen näkökulmasta.

Professori Panu Minkkisen mukaan avointen julkaisujen hyödyntäminen opetuksessa törmää tieteenalan kulttuuriin ja tiedonetsinnän käytäntöihin. Kuvat: Juuso Ala-Kyyny

”Tässä on tietty kulttuuriero, joka pitää ymmärtää. Juristit tienaavat oppikirjallisuudella. He myyvät oppikirjoja omille kursseilleen, ja saavat siitä lisätuloa. Avoimista lähteistä kootuille virtuaalijulkaisuille ei tästä syystä johtuen ole paljon kysyntää. Teoriassa olisi mahdollista hyödyntää open access -julkaisuja oppikirjojen asemasta, mutta se on satunnaista”, Minkkinen kertoo.

Perustutkintopuolella Minkkisen opetus on pitkälti massaluentoja vuosikurssiopiskelijoille ennen maisteriopintoja. Niissä hän hyödyntää kirjaston hankkimia aineistoja.

”En ole nimenomaisesti etsinyt open access -tyyppisiä julkaisuja, kun meillä on kuitenkin yliopiston kautta pääsy Elsevierin ja Springerin hallinnoimiin suuriin lehtipaketteihin. Jos ne loppuvat, asia pitää miettiä uudelleen”, Minkkinen sanoo viitaten ajankohtaiseen FinELib-neuvotteluun, jossa pöydällä on muun muassa Elsevierin lehtien saatavuus.

”Motiivia etsiä open access -julkaisuja ei ole, ainakaan vielä. Sellainen saattaa tulla, jos neuvottelut kustantajien kanssa kariutuvat”, Minkkinen sanoo.

Avoimuuden on oltava helppoa

Minkkisen mukaan avointen julkaisujen hyödyntämiseen liittyy opettajanäkökulmasta paljon epätietoisuutta.

”En puhu pelkästään predatory-kustantajista, vaan siitä että se on laadullisesti aika kirjava, hahmoton kenttä. Jos halutaan edistää avointa julkaisemista, se on tuotava keskusteluun toisella tavalla. Esimerkiksi valitessamme saatavilla olevista julkaisuista aineistoa opetukseen voisi olla jokin tapa, jolla seuloa open access -lähteet”, Minkkinen sanoo, ja kertoo esimerkin:

”Englannissa meillä oli tiedekunnissa omat kirjastonhoitajat, jotka tunsivat alan niin hyvin, että he pystyivät pitämään yllä listaa, ’virtuaalista lukuhuonetta’. Siihen oli koottu avoimen julkaisemisen kanavia, joita kannatti pitää silmällä”, Leicesterin yliopistossa oikeustieteen professorina vuosina 2004–2011 toiminut Minkkinen kertoo.

Erilaisia avointen julkaisujen suosittelulistoja on olemassa, ja myös Helsingin yliopiston kirjasto on listannut näitä Opettajien oppaaseen. Minkkisen mukaan keskeistä on, että avointen lähteiden suosittelu olisi luonteva osa tiedonetsinnän prosessia.

”Siinä tilanteessa, kun pistät kurssia kasaan ja etsit lähteitä, avoimuustiedon pitäisi näkyä hakutuloksissa selvästi. Tämäntyyppiset jutut helpottaisivat valintaa. Se olisi samalla myös viesti kirjastolta ja niiltä tahoilta, jotka tutkimuskirjallisuutta hallinnoivat, että tätä pidetään hyvänä vaihtoehtona. Se olisi heidän Jufo-merkkinsä, ja se loisi koko avoimen julkaisemisen narratiivin helpommin ymmärrettäväksi”, Minkkinen kertoo.

Voisiko opetusaineistoja avata?

Avointa tiedettä voi toteuttaa opetuksessa myös siten, että tuo opetusaineistonsa julkisesti saataville avointen oppimateriaalien tai vaikkapa MOOC-kurssien muodossa.

”Oli yksi vaihe, jolloin en halunnut käyttää Moodlea siihen liittyvien vaikeuksien vuoksi. Sen sijaan käytin WordPress-alustaa, ja kaikki kurssiaineisto oli siellä. Se oli käytännössä open access, koska se oli kaikkien saatavilla. Mutta sitten kun kurssi oli ohi, katkaisin linkit ihan sen takia, ettei vanha aineisto jäisi sinne”, Minkkinen sanoo.

Minkkinen pitää juuri aineiston päivittämistarvetta tärkeimpänä syynä sille, ettei ole avannut opetusaineistojaan. Minkkisen mukaan oppimateriaalien avaaminen ei ole yleistä oikeustieteen alalla. Keskustelua oppimateriaalien avoimuudesta syntyy Minkkisen mukaan lähinnä silloin, kun opiskelijat ovat keskuudessaan levittäneet aineistoja.

”Voi olla, että opettajien joukossa on joitakin kokeellisia ihmisiä, jotka sitä tekevät [opetusaineistojaan avaavat], mutta on vaikea nähdä sitä varsinaista hyötyä tai lisäarvoa”, Minkkinen sanoo.

Tutkijoille avoin julkaiseminen on jo arkea

#OAhaaste-kampanjan ideana on tarkastella, miten avoin tiede näyttäytyy opetuksessa erityisesti kandi- ja maisteritasolla. Minkkinen vastaa oikeustieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettavista ja erityisesti heidän yleisistä opinnoista, kuten menetelmäopinnoista. Minkkisen mukaan tohtorikoulutuksessa avoin tiede on enemmän esillä.

”Puhumme siitä kuitenkin vähän toisella tavalla. Se tulee esille tohtoriopiskelijoiden julkaisemisen strategiana pikemmin kuin opetusmateriaalien kautta. Rahoituksen edellytyksenä on usein se, että tutkimustulokset ovat avoimesti saatavilla. Kun tohtoriopiskelijoilta kysytään, mikä heidän avoimen julkaisemisen strategiansa on, heidän on osattava vastata – jos he haluavat työllistyä. Tässä tarvitaan koulutusta”, Minkkinen sanoo.

Millaisia ajatuksia professori Panu Minkkisen haastattelu herätti? Herättikö se ajatuksia avoimesta tieteestä osana opetusta? Oletko samaa mieltä Minkkisen kanssa, vai tuleeko mieleesi vasta-argumentteja? Poikkeaako oman tieteenalasi avoimen tieteen käytännöt Minkkisen kuvaamasta oikeustieteen opetuksesta? Ota kantaa, ja jaa näkemyksesi #OAhaaste-kampanjassa! Haaste jatkuu lokakuun ajan!

Kipaise kiskalle – Avoimen tieteen kioskit kampuksilla 24.-27.10.

AVOIMEN TIETEEN KIOSKIT

Keskustakampus
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Porthaniann aula, Yliopistonkatu 3
Meilahti
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Biomedicum Helsinki 1 aula, Haartmaninkatu 8
Kumpula
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Physicumin aula, Gustaf Hällströmin katu 2
Viikki
Pe 27.10.2017 11.00-13.00 Biokeskus 3, Viikinkaari 1

Kenelle?
Tutkijat, lehtorit ja opiskelijat ovat kaikki tervetulleita keskustelemaan ja kyselemään avoimeen tieteeseen liittyvistä asioista.

Miksi?
Koska toisinaan ORCID –tutkijatunnisteeseen tai sen linkittämiseen omaan profiiliin Tuhatissa tarvitaan lisäneuvoja. Kun julkaiset tutkimuksesi tai opinnäytteesi avoimesti verkossa huomioitavaksi tulee monia asioita – näissä voimme auttaa. Kirjasto on myös neuvotellut kustantajien kanssa alennuksia Open Access –kirjoittajamaksuihin, haluat ehkä kuulla niistä lisää? Myös datanhallintasuunnitelmien laadinnassa on omat niksinsä, jotka mielellämme jaamme kanssanne.

Tule paikalle kysymyksinesi, ratkaistaan ne yhdessä!

OPEN ACCESS WEEK

Koekäyttö: Academic Video Online 30.11 asti

Academic Video Online sisältää yli 62 000 monialaista videota. Aihealueina mm. seuraavat:

Art & Design 

Diversity

Health Sciences 

History

Literature & Language

Music and Performing Arts

Psychology & Counseling

Science & Engineering

Social Sciences

Lisätietoja aineistosisällöstä saat täältä.

Palaute: e-library@helsinki.fi

 

Mitä kirjasto tarjoaa avoimen tieteen opetuksen tueksi?

Viime viikolla käynnistynyt #OAhaaste-kampanja nostaa esiin avoimen tieteen näkökulmaa yliopisto-opetuksessa. Samalla se kiinnittää huomiota myös kirjastopalveluihin. Kysymys kuuluu: Miten Helsingin yliopiston kirjasto tukee avointa tiedettä opetuksessa yliopistossa? Kerromme tässä postauksessa esimerkkejä kirjaston toiminnasta avoimen tieteen opetuksen tukena ja miten kirjasto itse osallistuu avoimeen tieteen opetukseen.

Kirjaston keskeinen tehtävä on tarjota tietoa avoimen tieteen periaatteista ja käytännöistä. Tietoa on koottu erityisesti Research Guides -oppaisiin, joissa käsitellään niin avointa julkaisemista, avointa tiedettä kuin tutkimusdatan hallintaa. Avoin tiede on laaja kokonaisuus, ja sitä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Perinteisesti on tehty jako avoimiin julkaisuihin (open access, OA) ja tutkimusaineistoihin (open data). OA-julkaisujen hyödyntäminen opetuksessa on avoimen tieteen toteuttamista käytännössä. Kirjaston oppaissa on tietoa avoimesti verkossa olevista kurssikirjoista ja kurssiaineistoista, joita kurssikirjallisuutta pohtiva opettaja voi hyödyntää. Avoimia julkaisuja on myös indeksoitu kirjastojärjestelmään, jolloin ne näkyvät esimerkiksi kirjastotietokannassa Helkan hakutuloksissa.

Kandi- ja maisteritason opetuksessa käytetään avoimia oppimateriaaleja. Avoimet opetusmateriaalit (open educational resources, OER) ovat keskeinen keino avata opetusta. Hyvä johdatus aiheeseen ja avoimen tieteen pedagogiikkaan on tuore artikkelikokoelma Open: The Philosophy and Practices that are Revolutionizing Education and Science (Ubiquity Press, 2017). Luonnollisesti avoimesti verkossa saatavilla oleva kirja tarkastelee avointa tiedettä monipuolisesti erityisesti psykologian ja pedagogiikan näkökulmasta.

Kaikille avoimet verkkokurssit (massive open online course, MOOC) tarjoavat mahdollisuuden opiskella missä ja milloin vain. Helsingin yliopiston MOOC-listaus sisältää tällä hetkellä 17 kaikille avointa kurssia. Kirjaston valikoimissa on kaksi tiedonhaun MOOC-kurssia: kanditason opiskelijoille suunnattu Tutkielman tekijän tiedonhankinta ja maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitettu Information Seeking and Management for Thesis Writers. Tiedonhankinnan opetus antaa opiskelijoilla paremmat valmiudet arvioida verkkoaineistoja ja niiden soveltuvuutta opiskelukäyttöön, ja tätä kautta se tukee myös avointa opetusta ja tiedettä. MOOC-kurssien joukossa on myös ATT-hankkeessa toteutettu Avoin tiede ja tutkimus -kurssi. Suomeksi ja englanniksi tarjottava kurssi sisältää perustietoa tutkimuksen avoimuudesta tutkimusprosessin eri vaiheissa. MOOC-kurssien sisällöt ovat kaikille avoimia (”Login as a guest” -kirjautuminen), mutta kurssien suorittaminen vaatii kirjautumista palveluun. Opettajalle, joka pohtii kurssin avaamista MOOC-muodossa, on HY:n opetusteknologiapalvelujen tarjoama, MOOC-demokurssi opettajille. Se auttaa alkuun ja antaa vinkkejä MOOC-kurssin suunnittelussa.

Onko sinulla omia kokemuksia tai hyviä käytänteitä avoimen tieteen soveltamisesta opetukseen? Tai heräsikö tästä postauksesta ajatuksia, miten avoin tiede voisi olla osa opetusta? Osallistu #OAhaasteeseen, ja jaa näkemyksesi ja kokemuksesi muiden kanssa!

Koekäyttö: Oxford Research Encyclopedia of Religion 30.11 asti

Oxford Research Encyclopedia of Religion  sisältää yli 270 artikkelia yli kahdestakymmenestä eri aihealueesta. Mukana on mm. raamatuntutkimusta, uskontohistoriaa, uskonnonfilosofiaa, uskontotiedettä, psykologiaa, sosiologiaa ja antropologiaa. Lisäksi artikkeleissa käsitellään uskonnon suhdetta tieteeseen, taiteeseen ja politiikkaan. Eri uskonnoista mukana ovat mm. antiikin uskonnot, kristinusko, buddhalaisuus, hindulaisuus, juutalaisuus ja islam. Ensyklopediaan sisältyy myös ”The Oxford Encyclopedia of Martin Luther. Kirjoittajien joukossa on useita suomalaisia tutkijoita.

Tietokanta on  päivittyvä, ja tulevien artikkeleiden otsikoita voi selata täältä (forthcoming articles).

 

Juhlistetaan yhdessä avointa tiedettä – Tervetuloa Tiedekulmaan 23.10.2017

Tapahtuma: Avoimen tieteen iltapäivä
Paikka: Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 23.10.2017 klo 13-14.30

Miten avoin julkaiseminen, avoimet oppimateriaalit tai avoin data näyttäytyvät ja näkyvät tutkijoiden työssä? Muuttaako avoin tiede tutkimuksen tekoa ja julkaisumaailmaa perustavanlaatuisesti? Millaiselta näyttää tiedejulkaisemisen ja avoimen tutkimuksen tulevaisuus?

Tiedekulman lavalle aiheesta keskustelemaan nousevat yliopistonlehtori Mirkka Lappalainen, Helsingin yliopiston tutkimushallinnon asiantuntija Eeva Nyrövaara, professori Markku Löytönen sekä Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen.

Helsingin yliopiston kirjasto palkitsee tilaisuudessa myös yliopiston avoimen tieteen edistäjän. Tule siis paikalle kuulemaan, keskustelemaan ja innostumaan!

Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston kirjaston kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille. Tiedekulma Cafe palvelee koko tilaisuuden ajan.

Tiedot viikon (23.-29.10.) aikana järjestettävistä tapahtumista löytyvät kirjaston Open Access –viikon tapahtumasivulta.

Avoin tiede opetuksessa? Jaa oma kokemuksesi!

Helsingin yliopiston kirjasto järjestää avoimen tieteen kansainvälisen OA Week -teemaviikon tapahtumia 23.–27. lokakuuta Helsingissä. Osana viikkoa haluamme nostaa esiin myös avoimen tieteen opetuksen näkökulmaa.

Avoin tiede opetuksessa on vielä varsin uusi asia monille opettajille, opiskelijoille ja tutkijoille. Varmaa on, että avoimen tieteen merkitys yliopiston strategisena kehittämiskohteena korostaa sen asemaa Helsingin yliopistossa lähivuosina. Siksi myös yliopisto-opettajien on tärkeää jakaa hyviä kokemuksiaan, käytänteitään ja ideoita siitä, miten avoin tiede on ollut opetuksessa esillä – tai miten sen mahdollisuuksia voisi opetuksessa hyödyntää. Opettajien tueksi ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi Helsingin yliopiston kirjasto lanseeraa #OAhaaste-kampanjan. Kampanja jatkuu lokakuun loppuun asti.

#OAhaaste-kampanjaan osallistuminen on helppoa: Jaa oma kokemuksesi tai ajatuksesi avoimen tieteen opetuksesta muiden yliopistolaisten kanssa ja haasta kollegat (opettajat, opiskelijat tai tutkijat) mukaan! Osallistua voi vaikka heti ja haluamallaan tavalla.

Jaa kokemuksesi Twitterissä hashtagilla #OAhaaste, ja haasta kollegat mukaan!


Voit myös kirjoittaa ajatuksiasia tämän blogimerkinnän kommenttikenttään tai osallistua sähköpostitse (juuso.ala-kyyny@helsinki.fi), jolloin näkemyksesi voidaan jakaa kirjaston some-kanavien kautta.

Osallistumisen tapa on vapaa ja tyyli yksilöllinen, mutta hyöty on yhteinen. Kirjasto tekee yliopistolaisten kokemuksista ja ajatuksista yhteenvedon avoimen tieteen palveluiden parantamiseksi.

Jos avoin tiede on aiheena uusi tai herättää kysymyksiä, kannattaa tulla kuulemaan asiasta enemmän maanantaina 23.10. klo 13–14.30 Avoimen tieteen iltapäivä -keskustelutilaisuuteen. Aiheeseen voi tutustua myös Peda-forum-päivien Open Science -työpajaan tehdyn lyhyen johdatuksen avulla. Ja kirjastosta voi aina kysyä lisätietoja! Orientoituminen asiaan kannattaa, sillä avoimen tieteen asemaa Helsingin yliopistossa annettavassa opetuksessa on linjattu rehtorin asettaman Digitaalisen julkaisemisen periaatteet -työryhmän raportissa 5.6.2017:

”Yliopisto huolehtii siitä, että opiskelijat yliopiston ja tiedeyhteisön jäseninä ymmärtävät avoimen tieteen merkityksen ja toimivat avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti heti opiskelun alkuvaiheista lähtien. Avoimuus edellyttää toimintakulttuurin muutosta. Toimenpide-esitys: Koulutusohjelmat ja kirjasto ottavat yhteistyössä huomioon avoimen tieteen kandi- ja maisteritutkintojen koulutussisällöissä. Kirjasto edistää avoimen tieteen tiedonhallinnan koulutus-, neuvonta- ja konsultointipalveluita tohtorikoululuille.”

#OAhaaste on heitetty!

Terkko Health Hubin avajaiset to 5.10., kirjasto sulkeutuu jo klo 16.30

Meilahden kampuksella juhlitaan torstaina 5.10.2017 Terkko Health Hubin avajaisia. Meilahden kampuskirjasto sulkee torstaina poikkeuksellisesti ovensa jo kello 16.30.

Terkko Health Hub on kohtaamispaikka yliopistojen opiskelijoille, tutkijoille, lääkäreille ja muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä alan yrityksille. Suomen laajimman lääke- ja terveystieteiden kokoelman ja tietoasiantuntijoiden erikoistuneen osaamisen lisäksi Terkko Health Hub tuo asiakkaiden ulottuville vuokrattavia työtiloja, kahvilan ja puitteet monimuotoisten tapahtumien järjestämiselle.

 

Koekäyttö: Kiinnostaako Kiinan historia? Translations of the Peking Gazette Online 1.11 asti avoinna

Lokakuun ajan Helsingin yliopiston käytössä on Translations of the Peking Gazette Online.

Tietokanta sisältää englanninkielistä aineistoa n. 8500 sivun verran aiheena Kiinan historia Qing -dynastiasta aina Kiinan viimeisen Keisarin aikaan 1900-luvun alkuun.

Palautetta voit lähettää e-library@helsinki.fi

 

Pohjoinen rokokoo: Kuvaveistotaidetta Kaisa-talossa 2.-15.10.2017

Kaisa-talossa on avautunut kuvanveistäjä ja kuvataideopettaja Riikka Mäkikoskelan näyttely Pohjoinen rokokoo. Näyttely on esillä kirjaston näyttelytilassa pääsisäänkäynnin tuntumassa 2.-15.10.2017

Mäkikoskela on opettanut kaksi vuotta Helsingin yliopiston HyArtissa, Porthanian Piirustuslaitoksella. Opetusdialogin hän on kokenut työssään kaksisuuntaisena: opiskelijoiden ja opettajan kuvataiteellinen työskentely vaikuttavat molemmat toisiinsa. Tämä runsaus on Pohjoinen rokokoo -näyttelyn veistoksia yhdistävä tekijä.

Rokokoon hengessä Mäkikoskela yhdistää käsityön ja taiteen. Hän käyttää perinteisiä materiaaleja ja tekniikoita, kuten keramiikkaa, mutta yhdistää myös materiaaleja ennakkoluulottomasti, esimerkiksi keramiikkaan akryylimuovin. Sekä työskentelymateriaalin että sen työstötavan valinta ovat Mäkikoskelalle tärkeitä, sillä molemmilla luodaan kulttuurisia merkityksiä ja viittauksia eri aikoina syntyneisiin tottumuksiin ja tapoihin. Mäkikoskelan tavoite on vuoropuhelun löytäminen teoksen sisällön, työskentelymateriaalin ja sen työstötavan välille.

Mäkikoskelan taiteellisen työskentelyn teemoja ovat materiaalisen ja kulttuurisen sekoittuminen, materiaaliset merkitykset ja käsitteet sekä tradition tulkinta. Hän käsittelee teoksissaan sitä, miten toimitaan ja eletään yhdessä sekä miten tavat ja tottumukset muotoutuvat sukupolvesta toiseen. Mäkikoskela kuvaa nykyajan yhteiselon kokemuksia ja kertoo useille tulkinnoille avoimia paikallisia tarinoita. Niitä värittävät esimerkiksi Lähi-idässä syntynyt kristinusko ja Keski-Eurooppaan painottunut taidehistoria. Mäkikoskelan teokset avautuvat pohjoissuomalaiseen sielunmaisemaan, jossa kaamoksen rinnalla on usein seuraavaan kevääseen kantavaa valoa, eloa ja leikillisyyttä. Näyttelyn veistokset juhlistavat kokemuksellista ajattelemista sekä elämän runsautta ja monimuotoisuutta – niiden nurjia puolia unohtamatta.

• TaT Riikka Mäkikoskela (s. 1975) on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutissa, Taideteollisessa korkeakoulussa sekä Aalto-yliopistossa. Hän on Kuvanveistäjäliiton ja Helsingin taiteilijaseuran jäsen. Mäkikoskelan teoksia ja tutkimusta on esitelty useissa tapahtumissa, konferensseissa, julkaisuissa, gallerioissa ja museoissa sekä Suomessa että ulkomailla. Taiteellisen työn ohella hän toimii tällä hetkellä vierailevana tutkijana Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen laitoksella.