Naturen arkistot nyt avoinna ensimmäisestä volyymistä alkaen

Lumen ääniä ja muotoja –  Naturen arkistosta kaivettua

Lunta ja talvea odotellessa voi palauttaa mieleen miltä lumi omissa muistoissa näyttää ja tuoksuu, vaikkapa miltä märkä villalapanen maistui talvileikeissä. Mutta millaista ääntä lumi pitää? Talvista lumimaisemaa ja -vaippaa kuvataan usein hiljaiseksi ja jopa valkeaksi kuolemaksi, mutta lumen alla toimii aktiivinen luonnon laboratorio. Artikkelissaan vuodelta 1999 The sound of snowflakes Philip Ball viittaa Joseph A. Scrimgerin akustisiin tutkimuksiin veden ja lumen äänistä (Underwater noise caused by precipitation / Joseph A. Scrimger (19 December 1985)

Kirjeessään Scrimger toteaa, että lumen äänen spektri on ainutlaatuinen. Ball kuvaa artikkelissaan yksittäisen lumihiutaleen ääntä kalojen vinkkelistä: jos kala voisi kuulla sen, niin se kuulisi pienen kellon kilinää. Lumihiutale putoaa veden pintaan ja saa veden soimaan.

Lumikiteiden muotoja on loputon määrä ja niiden jaottelua on tutkittu jo toistasataa vuotta. Gerald Seligmanin artikkeli vuodelta 1937 The Nature of Snow on maallikolle selkeä ja kielellisesti kaunis kuvaus lumihiutaleiden synnystä, kiteiden muodoista ja miten erimuotoiset lumikiteet vaikuttavat luonnonilmiöihin kuten jäätiköitymiseen tai lumivyöryihin.

Seligman viittaa artikkelissaan japanilaisen Ukichiro Nakayan  (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukichiro_Nakaya ) tutkimuksiin, joissa lumikiteen muodosta pystyi päättelemään, missä kohtaa ilmakehää se oli muodostunut. Nakayan tunnetuin kirja Snow Crystals: Natural and Artificial (Harvard University Press, 1954) on nyt e-kirjana luettavissa DeDguyterin e-kirjapalvelussa tammikuun loppuun asti.

Linkki kirjaan:

https://www.degruyter.com/viewbooktoc/product/250457?rskey=V1cWvy&result=3

jaa

Tutustu siis yliopistolaisten käyttöön hankittuun Naturen arkistoon ja hyödynnä myös Degruyterin e-kirjatarjonta: kaikki DeGruyterin e-kirjat ovat luettavissa tammikuun loppuun asti. Sen jälkeen kirjasto hankkii pysyvään käyttöön käytetyimmät ja toivotuimmat teokset.

Teksti ja kuva: Marjo Kuusela