Mitä kirjasto tarjoaa avoimen tieteen opetuksen tueksi?

Viime viikolla käynnistynyt #OAhaaste-kampanja nostaa esiin avoimen tieteen näkökulmaa yliopisto-opetuksessa. Samalla se kiinnittää huomiota myös kirjastopalveluihin. Kysymys kuuluu: Miten Helsingin yliopiston kirjasto tukee avointa tiedettä opetuksessa yliopistossa? Kerromme tässä postauksessa esimerkkejä kirjaston toiminnasta avoimen tieteen opetuksen tukena ja miten kirjasto itse osallistuu avoimeen tieteen opetukseen.

Kirjaston keskeinen tehtävä on tarjota tietoa avoimen tieteen periaatteista ja käytännöistä. Tietoa on koottu erityisesti Research Guides -oppaisiin, joissa käsitellään niin avointa julkaisemista, avointa tiedettä kuin tutkimusdatan hallintaa. Avoin tiede on laaja kokonaisuus, ja sitä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Perinteisesti on tehty jako avoimiin julkaisuihin (open access, OA) ja tutkimusaineistoihin (open data). OA-julkaisujen hyödyntäminen opetuksessa on avoimen tieteen toteuttamista käytännössä. Kirjaston oppaissa on tietoa avoimesti verkossa olevista kurssikirjoista ja kurssiaineistoista, joita kurssikirjallisuutta pohtiva opettaja voi hyödyntää. Avoimia julkaisuja on myös indeksoitu kirjastojärjestelmään, jolloin ne näkyvät esimerkiksi kirjastotietokannassa Helkan hakutuloksissa.

Kandi- ja maisteritason opetuksessa käytetään avoimia oppimateriaaleja. Avoimet opetusmateriaalit (open educational resources, OER) ovat keskeinen keino avata opetusta. Hyvä johdatus aiheeseen ja avoimen tieteen pedagogiikkaan on tuore artikkelikokoelma Open: The Philosophy and Practices that are Revolutionizing Education and Science (Ubiquity Press, 2017). Luonnollisesti avoimesti verkossa saatavilla oleva kirja tarkastelee avointa tiedettä monipuolisesti erityisesti psykologian ja pedagogiikan näkökulmasta.

Kaikille avoimet verkkokurssit (massive open online course, MOOC) tarjoavat mahdollisuuden opiskella missä ja milloin vain. Helsingin yliopiston MOOC-listaus sisältää tällä hetkellä 17 kaikille avointa kurssia. Kirjaston valikoimissa on kaksi tiedonhaun MOOC-kurssia: kanditason opiskelijoille suunnattu Tutkielman tekijän tiedonhankinta ja maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitettu Information Seeking and Management for Thesis Writers. Tiedonhankinnan opetus antaa opiskelijoilla paremmat valmiudet arvioida verkkoaineistoja ja niiden soveltuvuutta opiskelukäyttöön, ja tätä kautta se tukee myös avointa opetusta ja tiedettä. MOOC-kurssien joukossa on myös ATT-hankkeessa toteutettu Avoin tiede ja tutkimus -kurssi. Suomeksi ja englanniksi tarjottava kurssi sisältää perustietoa tutkimuksen avoimuudesta tutkimusprosessin eri vaiheissa. MOOC-kurssien sisällöt ovat kaikille avoimia (”Login as a guest” -kirjautuminen), mutta kurssien suorittaminen vaatii kirjautumista palveluun. Opettajalle, joka pohtii kurssin avaamista MOOC-muodossa, on HY:n opetusteknologiapalvelujen tarjoama, MOOC-demokurssi opettajille. Se auttaa alkuun ja antaa vinkkejä MOOC-kurssin suunnittelussa.

Onko sinulla omia kokemuksia tai hyviä käytänteitä avoimen tieteen soveltamisesta opetukseen? Tai heräsikö tästä postauksesta ajatuksia, miten avoin tiede voisi olla osa opetusta? Osallistu #OAhaasteeseen, ja jaa näkemyksesi ja kokemuksesi muiden kanssa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*