Verkkarin artikkelit löytyvät nyt Heldasta

Helsingin yliopiston kirjaston Verkkari-verkkolehteä julkaistiin vuosina 2000-2015. Verkkolehti oli suunnattu kaikille kirjaston toiminnasta ja palveluista kiinnostuneille, ja lukijoina olivat Helsingin yliopiston tiedeyhteisön ohella erityisesti kirjastoammattilaiset muualla Suomessa.

Nykyisin kirjaston pidemmätkin kirjaston toiminnasta kertovat artikkelit löytyvät tästä HULib News -uutisblogista.

Verkkarin artikkelit muodostavat kiinnostavan ja monipuolisen aineistokokonaisuuden, johon tutustumalla voi hahmotella Helsingin yliopiston kirjaston ja sitä edeltäneiden kirjastojen lähihistoriaa – ja samalla yliopiston kirjastolaitoksen suuria rakenteellisia muutoksia 2000-luvun aikana. HY:n digitaalisesta arkistossa HELDA:ssa on Verkkari-artikkeleiden kattava kokoelma, joka sisältää yhteensä 1774 artikkelia kuvailutietoineen. Nimettyjä kirjoittajia artikkeleilla on yhteensä 335.

Heldassa artikkeleiden sisältämä tieto on helposti haettavissa, sillä jokainen artikkeli on kuvailtu asiasanoilla. Artikkeleiden sisältöä voi hakea myös esimerkiksi tekijän, kohdehenkilön tai konferenssin nimellä.

Yleiskuvaa kirjaston muutoksista ja kehityksestä

Pelkästään Verkkarin artikkeleiden otsikoita ja sisältöjä silmäilemällä voi saada yleiskuvan kirjaston hankkeista, palveluista ja organisaatiomuutoksista vuosien varrella. Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöönotto, informaatiolukutaidon opetus, verkkopalveluiden kehittyminen, julkaisuarkistot ja open access, siinä muutamia teemoja, jotka nousivat esiin 2000-luvun alkupuolen Verkkareissa.

Verkkarissa julkaistiin myös runsaasti henkilöstöuutisia sekä artikkeleita eri kirjastojen tapahtumista ja palveluista.

Uuden kirjasto-organisaation suunnittelua ja kehittämistä koskevat kirjoitukset lisääntyivät vähitellen vuodesta 2006 alkaen. Tiedekunta- ja laitoskirjastojen sekä erillislaitoksina toimineiden kirjastojen yhdistyminen yhdeksi organisaatioksi, Helsingin yliopiston kirjastoksi, tapahtui vuonna 2010.
Verkkarin artikkeleita lukemalla voi huomata, kuinka kirjaston organisaation, tilojen ja palveluiden kehittäminen on jatkunut eri tavoin vuodesta toiseen.

Joidenkin palveluiden osalta aihetta ja siihen liittyvää yhteistyötä on käsitelty jo melko varhain, vaikka palveluiden systemaattisempi organisointi on toteutunut vasta viime vuosina. Tällainen on esimerkiksi tutkimusdatan hallinta, johon liittyvä varhaisin artikkeli on julkaistu Verkkarissa 8/2009 (Liisa Siipilehto: Luonnonvara-alan yhteistyökuulumisia: tavoitteena tutkimusaineistojen avoin saatavuus). Sittemmin aihetta käsiteltiin Verkkarissa monin tavoin, kuten koulutuksen, yhteistyöhankkeiden ja omien palveluiden kehittämisen näkökulmista. Tutkimusdataan liittyvät palvelut ovat olleet merkittävässä roolissa kirjaston tutkimuksen palveluissa vuodesta 2015 alkaen.

Asiapitoista ja kevyempää

Asiapitoisten artikkeleiden vastapainona Verkkarissa julkaistiin runsaasti kevyempiä juttuja, kuten pakinoita sekä kirjaston henkilökunnan lukuvinkkejä. Läpi vuosien Verkkarin antia olivat lyhyet uutiset, lisäksi julkaistiin paljon selostuksia ja kuvakoosteita kirjaston juhlista ja tapahtumista. Ammatillisesti kiinnostavia ovat lukuisat matkakertomukset eri maihin ja maanosiin suuntautuneista konferenssi-, seminaari- ja opintomatkoista.

Seuraavassa muutamia esimerkkejä Verkkarin artikkeleista eri vuosilta.
Kaisa Sinikara: Tervetuloa lukijaksi (Verkkarin ensimmäisessä numerossa 1/2000).

”Verkkolehti haluaa tavoittaa erityisesti kirjastoväen, kirjastoasioista päättävät ja kiinnostuneet yliopistolaiset. Lehti on kuitenkin kaikille avoin ja toivomme saavamme runsaasti lukijoita ja kirjoittajia. Verkkolehti eroaa painetusta erityisesti siksi, että jutut ovat lyhyitä ja uutisoivia. Niissä on tarkoituksena käyttää verkon erityisetua, mahdollisuutta linkkien avulla viitata laajempiin taustatietoihin ja dokumentteihin.”

Nicola Nykopp: Kaisa-talon suunnittelun tilanne (Verkkari 4/2007)
”Konsistori päätti 18.4.2007, että yliopiston keskustakampuksen kirjastotilat keskitetään kiinteistöihin Kaisaniemenkatu 5 (Kaisa-talo) ja Siltavuorenpenger 20 (Minerva). Tavoitteena on saada järjestelyt toteutettua pääosin vuoden 2010 aikana. Parhaillaan on menossa vaihe, jossa kerätään tausta-aineistoa tulevaa arkkitehtikilpailua varten sekä tutustutaan muihin kirjastoihin. Lähellä sijaitsevien kohteiden lisäksi on toukokuun lopussa luvassa matka Berliiniin, jossa on useita mielenkiintoisia uusia kirjastoja (osa vasta rakennusvaiheessa). Matkaan osallistuvat keskustan kirjastonjohtajat, muutama suunnittelija sekä teknisen osaston edustajia.

Kirjastolaisten kesänavaus
Kuva: Jussi Omaheimo

Arkkitehtikilpailu on tarkoitus käynnistää kesäkuussa, ja sitä varten kirjastonjohtajat ovat jo laatineet vision, jossa kerrotaan minkälaista tilaa ollaan suunnittelemassa. Parhaillaan ollaan työstämässä tilaohjelmaa.”

Jussi Omaheimo: Kuvia kirjastolaisten kesänavauksesta (Verkkari 5/2008).

”Todellinen monitoiminainen, kirjastonhoitaja Eeva Peltonen palkittiin monivuotisesta työstä kirjastolaitoksen e-kirjaston kehittämisen hyväksi. “Yhteistyö-Eeva”, “NELLI-Eeva”,”tiedottaja-Eeva”, “julkaisuarkisto-Eeva” on aina rohkeasti ja oma-aloitteisesti tarttunut toimeen, kun hän katsonut siihen olevan aihetta. Eeva on itse todennut, että ikä ei ole mikään este oppia vaikeitakin tietoteknisiä juttuja, tekemällä kyllä oppii. Eeva on myös kantava voima Verkkari-lehden toimituskunnassa, missä hän on ollut mukana lehden perustamisesta alkaen.”

Eeva-Liisa Viitala ja Liisa Siipilehto: Juhlavaa arvokkuutta ja iloa – Viikin tiedekirjasto täytti kymmenen vuotta (Verkkari 8/2009)
”Lokakuun 27. päivänä järjestetty kutsuseminaari Viikin kampus tulevaisuuden suunnannäyttäjänä oli Viikin tiedekirjaston juhlavuoden 2009 päätapahtuma.

Asiakkaita kirjaston asiakaspalvelussa
Kuva: Veikko Somerpuro

Lähes 150 kutsuvierasta osallistui Viikin tiedekirjaston järjestämään seminaariin Viikin kampus tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Seminaari-iltapäivänä Infokeskus Koronan tavallisesta arjesta poikkeava tunnelma oli pysähdyttävin juuri ennen ensimmäisten vieraiden saapumista. Valmistelut olivat takanapäin ja nyt oli aika antaa etusija vieraille, jotka itse asiassa tekevät juhlan.”

Kirsi Luukkanen: Kirjaston palvelut näkyväksi (Verkkari 8/2012).

”Kirjastoissa on aina ajateltu asiakkaan parasta – aina. Silti Helsingin yliopiston kirjaston palvelumuotoiluhanke antoi uuden näkökulman palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Aikaisemmin asiakkaiden toiveet ovat olleet osin akateemisia arvauksia, asiakastyytyväisyyttä on mitattu kansallisilla kyselyillä ja vuositilastot ovat paikoin kertoneet eniten kirjaston palvelujen onnistumisesta. Nyt suunnittelusuuntaa on käännetty kunnolla asiakkaiden toiveiden kuuntelemiseen. Jatkossa pyritään jatkuvaan keskusteluun asiakkaiden kanssa kirjaston palvelujen kehittämisessä.”

Eva Isaksson: Bibliometriikkaa tutkimuksen tueksi (Verkkari 1/2015).
”Helsingin yliopistolla on monissa yliopistorankingeissa erityinen vahvuus: tieteellinen julkaiseminen. Yliopistomme tutkijoihin lukeutuu todellisia huippuja, mutta muidenkin julkaisuilla on merkittävä osa menestyksessä. Julkaisutuotannon esittäessä yhä tärkeämpää osaa OKM:n rahoitusmallissa on kannattavaa panostaa julkaisutuotantoa ja viittauksia analysoivaan bibliometriikkaan.”

Kirjoittaja:
Mika Holopainen
Tietoasiantuntija