Helsingin yliopiston keskitetty julkaisutuki rakentaa tietopohjaa avoimen julkaisemisen kustannuksista

This post is also available in: englanti

Helsingin yliopiston kirjasto näkee Elsevier-sopimukseen liittyvän julkaisutuen Helsingin yliopistolaisille käytännöllisenä ratkaisuna. Tavoitteena on saada tietoa kokonaiskustannuksista suuren tiedekustantajan lehdissä, ja edistää avointa julkaisemista pitkällä aikajänteellä. Määräaikaisella ratkaisulla kerätään tietopohjaa tulevia sopimusneuvotteluja varten. Helsingin yliopiston tai Helsingin yliopiston kirjaston kanta hybridijulkaisemiseen ei ole muuttunut.

Viime viikolla kerrottiin Helsingin yliopiston tutkijoiden kirjoittajamaksuja koskevista alennuksista Elsevierin julkaisuissa. Tämä on herättänyt keskustelua tiedeyhteisössä. Helsingin yliopiston kirjasto pyrkii omalta osaltaan vastaamaan esitettyihin kysymyksiin.

Keskustelu liittyy ennen muuta kirjoittajamaksuihin (article processing charge, APC), joilla tarkoitetaan tiedejulkaisulle maksettavaa korvausta artikkelin avoimesta julkaisemisesta (open access, OA). APC-maksuja perivät niin avoimet lehdet eli OA-lehdet (gold OA) kuin tilausmaksulliset lehdet. Jälkimmäisen kohdalla kyse on niin sanotusta hybridijulkaisemisesta (hybrid OA), jolloin samassa lehdessä on sekä maksumuurin takana olevia artikkeleita että avoimeksi ostettuja artikkeleita.

Kansallisen FinELib-kirjastokonsortion ja Elsevierin välisissä neuvotteluissa sovittiin 50 prosentin APC-alennuksista Elsevierin lehtiin vuosiksi 2018–2020. Alennus koskee 1500 tilausmaksullista lehteä ja yli 100 avointa lehteä, ja alennukseen ovat oikeutettuja sopimuksen piirissä olevien organisaatioiden – kuten Helsingin yliopiston (HY) – tutkijat. Sopimukseen kuuluu kaikkiaan 13 yliopistoa, 11 ammattikorkeakoulua ja 11 tutkimuslaitosta.

Miksi Helsingin yliopisto maksaa avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut Elsevierin lehdissä?

Helsingin yliopistossa avoin julkaiseminen Elsevier-sopimukseen kuuluvissa lehdissä on tutkijoille maksutonta, koska yliopisto maksaa toisen puolikkaan APC-kustannuksista. Tämä on herättänyt kysymyksiä. Helsingin yliopiston kirjaston näkökulmasta kyse on käytännöllisestä ratkaisusta, jonka tarkoituksena on saada keskitetysti tietoa siitä, kuinka paljon Elsevierin sopimukseen liitettyjä artikkeleita julkaistaan ja paljonko se lisää yliopiston kustannuksia. APC-maksujen seuranta ilman maksatuksen keskittämistä on hyvin vaikeaa, varsinkin Helsingin yliopiston kaltaisessa suuressa ja tutkimusintensiivisessä yliopistossa. Tietoa tarvitaan, koska kokemusta APC-maksujen hallinnoinnista on vähän.

Kaikkien FinELib-sopimusten tavoitteena on parhaalla mahdollisella tavalla edistää tieteellisen julkaisemisen avoimuuden toteutumista. Tästä on kyse myös Elsevier-sopimuksessa, kuten rehtori Keijo Hämäläinen toteaa sopimusta koskevassa lehdistötiedotteessa. Helsingin yliopiston ratkaisu tukea avointa julkaisemista Elsevierin lehdissä on määräaikainen, ja sillä on selkeä tavoite. Sen keskeisenä tarkoituksena kerätä tietoa hybridijulkaisemisesta seuraavaa sopimuskierrosta varten. Keskitetyn rahoituksen käytäntö haluttiin ottaa käyttöön, jotta tulevissa sopimusneuvotteluissa olisi luotettava pohjatieto hybridimallin kokonaiskustannuksista. Keskitetyn rahoituksen mahdollistama seuranta auttaa myös niiden avointen julkaisujen tunnistamisessa, joita tutkijat eivät ole raportoineet tai rinnakkaistallentaneet. Tämän myötä julkaisuja koskeva raportointi opetus- ja kulttuuriministeriölle ja muille tahoille voidaan hoitaa nykyistä paremmin ja luotettavammin. Raportointi on Helsingin yliopistossa kirjaston vastuulla.

Onko kanta hybridijulkaisemiseen muuttunut?

Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston kirjaston kanta hybridijulkaisemiseen on ennallaan: hybridijulkaisemista ei suositella. Hybridijulkaisemiseen sisältyy ongelmia, muun muassa kaksoismaksatukseen ja artikkeleiden kartoittamiseen liittyen. Ja vaikka nyt on tarkoitus saada lisää tietoa hybridijulkaisemisesta, ongelmat tuskin katoavat. Helsingin yliopiston rehtori on hyväksynyt 21.6.2017 avoimen julkaisemisen periaatteet, ja kohdassa neljä todetaan: “Helsingin yliopisto ei suosittele hybridijulkaisemista – –. Hybridijulkaiseminen saattaa kuitenkin olla perusteltua toistaiseksi. Yliopisto seuraa kokonaiskustannuksia ja ryhtyy ajoissa toimiin tutkimuksen avoimuuden varmistamiseksi.” Hybridijulkaiseminen katsotaan perustelluksi, jos se jouduttaa siirtymistä avoimeen julkaisemiseen. Tämä on myös Suomen Akatemian kanta.

Tavoitteena on tukea avoimeen julkaisemiseen siirtymistä tukemalla tutkijoiden julkaisemista sekä täysin avoimissa julkaisukanavissa että tilausmaksullisissa kanavissa. Hybridijulkaiseminen voi olla perusteltua väliaikaisena ratkaisuna, jos suoraan tai välittömään avoimeen julkaisemiseen ei ole muita keinoja. Monilla tieteenaloilla laadukkaiden avointen lehtien (gold OA) määrä on vähäinen. Lähtökohtana kuitenkin on, että Helsingin yliopiston tutkimustulokset julkaistaan korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisukanavissa – tämä todetaan myös avoimen julkaisemisen periaatteiden ensimmäisessä kohdassa. Viime kädessä tutkijat päättävät itse, missä julkaisukanavassa julkaisevat. Julkaisujen JUFO-luokitus ohjaa usein merkittävästi sitä, minkä kanavan tutkija valitsee – ei niinkään se, saako OA-julkaisu samanlaista tukea kuin Elsevier. Julkaisujen luokitus tehdään Julkaisufoorumilla ja tutkimusrahoittajien arvioinnissa ja suosituksissa. Kirjaston roolina on toimia tässä tutkijayhteisön tukena. Kirjasto ei tee tiedepolitiikkaa vaan pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla palveluillaan tukemaan yliopiston tutkijoita ja helpottamaan heidän työtään. Tavoitteena on tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääminen. Samalla Helsingin yliopiston kirjastossa seurataan muiden yliopistokirjastojen avoimen julkaisemisen käytäntöjä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Mikä asema rinnakkaisjulkaisemisella jatkossa on?

Avoimen julkaisemisen keskeisiin muotoihin – avoimissa lehdissä julkaisemisen ja hybridijulkaisemisen ohella – kuuluu rinnakkaisjulkaiseminen (green OA). Nimensä mukaisesti se tapahtuu varsinaisen julkaisemisen rinnalla: sen lisäksi, että artikkeli julkaistaan tiedelehdessä, se tallennetaan organisaation tai tieteenalan julkaisuarkistoon. Helsingin yliopistossa artikkelit tallennetaan TUHAT-tietojen kirjaamisen yhteydessä Helda-julkaisuarkistoon. Tietoa rinnakkaisjulkaisemisesta on koottu avoimen julkaisemisen tutkimusoppaaseen.

Käynnissä olevassa keskustelussa on nostettu esiin Elsevier-alennusten mahdolliset vaikutukset rinnakkaisjulkaisemiseen. Tosiasiassa APC-maksujen kompensointi ei kuitenkaan millään tavalla heikennä muita kirjaston tarjoamia avoimen julkaisemisen palveluita. Päinvastoin, yliopistokirjasto aikoo lisätä merkittävästi toimia rinnakkaistallentamisen edistämiseksi vuonna 2018. Kirjasto jatkaa määrätietoisesti avoimuuden edistämistä tukemalla rinnakkaistallennusta ja laatimalla avoimeen julkaisemiseen liittyvää ohjeistusta ja opastusta eri kanavissa yliopiston sisällä.

Rinnakkaisjulkaisemisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Organisaation näkökulmasta artikkelin rinnakkaistallentaminen TUHAT-tietojen kirjaamisen yhteydessä on erittäin tärkeää, koska vain sitä kautta Helsingin yliopisto voi taata tutkimustulosten säilymisen pitkällä aikavälillä. Heldasta artikkeleiden metatiedot haravoituvat tutkimustietoa kokoaviin palveluihin, kuten OpenAIREen ja Google Scholariin. Tutkijan kannalta rinnakkaisjulkaiseminen siis lisää tutkimuksen näkyvyyttä.

Miten APC-alennukset määräytyvät?

Helsingin yliopiston kirjasto koordinoi APC-alennuksia, ja käy neuvottelut organisaation saamista alennuksista kustantajien kanssa. Tiedot nykyisistä APC-alennuksista on koottu kirjoittajamaksuoppaaseen. Neuvotteluja alennuksista käydään kustantajittain. Tämän takia myös alennukset vaihtelevat. Prosessi lähtee aina liikkeelle Helsingin yliopiston tutkijoiden ehdotuksista, joiden pohjalta kirjasto tutkii jäsenyyden hyödyt. Kustantajien sopivuutta arvioidaan HY:n tutkijoiden edun kannalta: miten paljon tutkijat julkaisevat kyseisen kustantajan lehdissä ja miten laadukkaita lehdet ovat. Taloushallinnosta kerätään mahdollisuuksien mukaan tietoa kustantajalle maksetuista kirjoittajamaksuista – tätäkin seurantaa pyritään parantamaan. Tärkeää on myös tietää, millaisia kokemuksia muilla kirjastoilla Suomessa ja ulkomailla on ollut kustantajan kanssa toimimisesta. Jokainen kustantaja toteuttaa artikkelinmaksun käsittelyvaiheet eri tavoin johtuen erilaisista toimintamalleista ja järjestelmistä. Kirjasto auttaa tutkijaa erilaisten käytäntöjen tulkitsemisessa, ja pyrkii tekemään asian tutkijalle mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi.

Erilaisia APC-alennusmalleja on paljon. Hyvän käsityksen saa Jiscin raportista Financial and administrative issues around article publication costs for Open Access (2017, 19). Kirjasto on tutkijoiden pyynnöstä pilotoinut muutaman vuoden ajan erilaisia alennusmalleja eri kustantajien kanssa omien suorien tilausten yhteydessä. Helsingin yliopiston kirjaston suoriin lehtitilauksiin liittyviä APC-alennuksia on neuvoteltu BioMed Centralin, Royal Society of Chemistryn ja Royal Societyn kanssa. Näihin on käytetty kirjaston perus- ja projektirahaa. Varsinaisista OA-kustantajista (gold OA) neuvotteluja on käyty MDPI:n, PeerJ:n, Hindawin ja Pensoftin kanssa.

FinELib-kirjastokonsortion neuvottelemat tilaukset edustavat niin sanottuja offset-sopimuksia, joissa suurten kustantajien lehtitilauksiin sisällytetään OA-elementti mukaan – Elsevierin lehtien APC-alennukset ovat tästä esimerkki. Tähän mennessä offset-sopimuksia on tehty Taylor & Francisin, Sagen ja Elsevierien kanssa, ja jokainen sopimus on erilainen.

Artikkelijulkaisemisen lisäksi Helsingin yliopiston kirjasto on pilotoinut avointen monografioiden julkaisemista olemalla mukana muun muassa Knowledge Unlatched -konsortiossa. Suomessa Helsingin yliopiston kirjastolla ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on ollut vuosina 2015–2017 projekti, jossa edistettiin avointen kotimaisten monografioiden julkaisemista. Myös Helsinki University Press (HUP) – Helsingin yliopiston kirjaston ja Gaudeamus-kustantamon yhteinen avoin tiedekustantamo – tarjoaa tiedeyhteisölle julkaisukanavan, jonka kautta tutkimustuloksia voi levittää tehokkaasti, reilusti ja oikealle yleisölle. HUP etsii parhaillaan kirjantekijöitä, käsikirjoituksia ja lehtiä.